Kokouksen ytimessä on kolme kysymystä: jatketaanko tuotantoleikkausten asteittaista purkamista, hidastetaanko sitä vai keskeytetäänkö se kokonaan? Kuinka paljon jäsenmailla on todellisuudessa vapaata tuotantokapasiteettia? Ja kestääkö Venäjän ja Saudi-Arabian varaan rakentuva OPEC+-yhteistyö historiallisen tarjontashokin?

Hormuzinsalmi on muuttanut tarjontatilanteen

Hormuzinsalmi on ollut käytännössä suljettu helmikuun lopulta lähtien. Alueella on raportoitu Iranin islamilaisen vallankumouskaartin lennokkiparvista, merimiinoista ja julistetusta merenkulun kieltoalueesta . Toukokuun loppuun mennessä salmen läpi kulki alle tusina kaupallista alusta päivässä, kun normaalisti liikennettä oli noin 138 alusta päivässä .

Vaikutus öljymarkkinoihin on ollut raju. Maailman öljyntarjonta supistui maaliskuussa 2026 noin 10,1 miljoonalla barrelilla päivässä. Kyseessä oli suurin kuukausittainen pudotus sitten koronapandemian . Persianlahden raakaöljyn ja lauhteiden tuotannosta on eri arvioiden mukaan ollut poissa markkinoilta yli 11–14 miljoonaa barrelia päivässä .

Pelkkä tuotantotilasto ei kuitenkaan kerro koko vajetta. Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak sanoi 4. kesäkuuta, että markkinoilta puuttuu tosiasiassa noin 12 miljoonaa barrelia päivässä, jotka eivät pääse kuluttajille. Hänen mukaansa akuutti fyysinen pula voi syntyä jo muutamassa kuukaudessa, jos konfliktit jatkuvat ja Persianlahden maat lykkäävät investointeja . Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan arvioi toukokuun öljymarkkinaraportissaan kumulatiivisten toimitusmenetysten ylittäneen miljardin barrelin rajan toukokuun puoliväliin mennessä .

Myös nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljetukset ovat kärsineet. Yli 80 miljoonaa tonnia vuodessa LNG-toimituksia, noin viidennes maailman tarjonnasta, on jäänyt maailmanmarkkinoiden ulkopuolelle .

Öljyn hinta hinnoittelee sekä pulaa että diplomatiaa

Brent-raakaöljyn hinta nousi maaliskuussa noin 126 dollariin barrelilta. Kuukausittainen hinnannousu oli suurin koskaan tilastoitu . Kesäkuun alussa hinta oli laskenut noin 95 dollariin, kun markkinat alkoivat toivoa Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelujen johtavan tilanteen rauhoittumiseen .

Hinnan lasku ei kuitenkaan tarkoita, että tarjontatilanne olisi normalisoitunut. Öljyn hinta heijastaa nyt fyysisen niukkuuden lisäksi odotuksia mahdollisesta diplomaattisesta läpimurrosta – vaikka toimivaa sopimusta ei ole vielä syntynyt.

JPMorgan varoitti toukokuun puolivälissä, että OECD-maiden kaupalliset öljyvarastot voivat saavuttaa toimintaa rasittavan tason jo kesäkuun alussa ja kriittisen matalan tason kuun loppuun mennessä, jos Hormuzinsalmi pysyy käytännössä suljettuna . Tämä tekee jokaisesta uudesta tiedosta neuvotteluista, laivaliikenteestä tai tuotannon palautumisesta markkinoille tavallista merkittävämmän.

Ennusteet erkanevat sodan seurauksena

Kriisi on pakottanut energiaennustajat arvioimaan vuosien 2026 ja 2027 kysyntänäkymiä uudelleen.

OPEC laski toukokuun kuukausiraportissaan vuoden 2026 maailmanlaajuisen öljynkysynnän kasvuarvion noin 1,2 miljoonaan barreliin päivässä, kun aiempi arvio oli 1,4 miljoonaa barrelia päivässä. Järjestö perusteli muutosta Iranin sodan aiheuttamilla häiriöillä .

Vuodelle 2027 OPEC nosti kasvuennusteen noin 1,5 miljoonaan barreliin päivässä, noin 0,2 miljoonaa barrelia aiempaa korkeammalle. Arvio perustuu oletukseen, että Aasian ja muiden OECD:n ulkopuolisten talouksien kysyntä elpyy nopeasti, kun kuljetukset Hormuzinsalmen kautta palaavat .

Yhdysvaltain energiatietovirasto EIA on varovaisempi vuoden 2026 suhteen. Sen kesäkuun lyhyen aikavälin energiaennusteessa maailman öljynkysynnän kasvuksi arvioidaan vain 0,2 miljoonaa barrelia päivässä. Kysynnän laskun odotetaan painottuvan Aasiaan, joka on erityisen riippuvainen Lähi-idän raakaöljystä .

EIA ennustaa vuodelle 2027 jälleen 1,5 miljoonan barrelin päivittäistä kasvua, mikä vastaa OPECin elpymisnäkemystä. Virasto kuitenkin arvioi, että suurin osa konfliktia edeltäneistä tuotanto- ja kauppavirroista palaa vasta vuoden 2026 lopulla tai vuoden 2027 alussa, vaikka salmi avautuisi uudelleen .

Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt IEA:n yksityiskohtaista omaa kysyntäennustetta vuosille 2026–2027. IEA:n toukokuun raporttiin on kuitenkin viitattu Persianlahden yli 14 miljoonan barrelin päivittäisten tuotantoseisokkien yhteydessä .

Venäjä ja Saudi-Arabia yrittävät pitää linjan kasassa

Saudi-Arabian energiaministeri prinssi Abdulaziz bin Salman ja Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak tapasivat 4. kesäkuuta Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä. Tapaaminen toimi epävirallisena valmisteluna OPEC+-kokoukselle, jossa kaksi ryhmän vaikutusvaltaisinta tuottajaa joutuvat sovittamaan yhteen vastakkaisia paineita .

Prinssi Abdulaziz vetosi energiamarkkinoiden vakauden puolesta aikana, jolloin Iranin ja Ukrainan sodat heikentävät suurten tuottajien tarjontaa . Venäjä ja Saudi-Arabia tuottavat yhdessä yli viidenneksen maailman öljystä, joten niiden yhteinen näkemys painaa ratkaisevasti OPEC+:n päätöksissä .

Novakin varoitus noin 12 miljoonan barrelin päivittäisestä piilovajeesta kertoo, että Moskova pitää markkinoita huomattavasti tiukempina kuin viralliset tuotantokiintiöt antavat ymmärtää . Venäjän näkökulmasta liian nopea tuotannon lisääminen voisi olla vaarallista, jos Hormuzinsalmi pysyy kiinni ja tuotantoa joudutaan myöhemmin rajoittamaan uudelleen.

Arabiemiirikuntien lähtö kavensi puskuria

Kesäkuun 7. päivän kokous on ensimmäinen täysimittainen ministerikokous sen jälkeen, kun Arabiemiirikunnat lähti OPECista 1. toukokuuta. Muutos ei ole vain poliittinen. Arabiemiirikunnat oli merkittävä käyttämättömän tuotantokapasiteetin haltija, joten sen lähtö heikentää OPEC+:n kykyä reagoida nopeasti tarjontavajeeseen .

EIA arvioi nyt OPECin vapaan tuotantokapasiteetin keskimäärin 2,5 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2027. Aiempi arvio oli 3,8 miljoonaa barrelia päivässä . Jäljelle jäävien jäsenten on samalla järjesteltävä kiintiöitä uudelleen ja sovittava vuoden 2027 tuotantoperusteista pienemmän ryhmän kesken.

Mitä 7. kesäkuuta voi tapahtua?

Kyseessä on OPECin ja sen ulkopuolisten yhteistyömaiden 41. ministerikokous. Kokous pidetään tilanteessa, jossa vapaaehtoisia tuotantoleikkauksia on tarkoitus purkaa asteittain vuoden 2026 loppuun mennessä.

Esityslistan pohjalta jäsenmaiden odotetaan hyväksyvän heinäkuulle uuden 188 000 barrelin päivittäisen tuotannonlisäyksen. Se jatkaisi huhtikuussa 2023 alkaneen vapaaehtoisten, yhteensä 1,65 miljoonan barrelin päivittäisen leikkauksen asteittaista purkamista .

Markkinoiden kannalta olennaista ei kuitenkaan ole vain se, hyväksytäänkö lisäys, vaan se, jatketaanko purkamista samalla vauhdilla, nopeutetaanko sitä vai jäädytetäänkö prosessi.

Brentin liikkuessa noin 95–101 dollarin välillä öljy on useiden Persianlahden maiden budjettien kannalta tavoiteltua 90–100 dollarin hintalattiaa alempana . Paineet vetävät eri suuntiin:

• tuotannon nopea lisääminen voisi laskea hintaa voimakkaasti, jos Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelut johtavat salmen avautumiseen;
• tuotannon pitäminen kurissa voisi tukea hintaa, mutta samalla OPEC+ voisi menettää markkinaosuutta ryhmän ulkopuolisille tuottajille;
• tuotannon lisääminen paperilla ei välttämättä tarkoita, että fyysisiä barreleita pystytään toimittamaan markkinoille, jos kuljetusreitti pysyy suljettuna.

Siksi kesäkuun kokous on ennen kaikkea kriisinhallintaa. OPEC+:n on jaettava väheneviä todellisia öljymääriä markkinassa, jossa varastot hupenevat, tuotantokapasiteetti on aiempaa pienempi ja jokainen diplomaattinen signaali voi kääntää hinnan nopeasti joko alas tai jyrkkään nousuun.

Kokouksen ytimessä on kolme kysymystä: jatketaanko tuotantoleikkausten asteittaista purkamista, hidastetaanko sitä vai keskeytetäänkö se kokonaan? Kuinka paljon jäsenmailla on todellisuudessa vapaata tuotantokapasiteettia? Ja kestääkö Venäjän ja Saudi-Arabian varaan rakentuva OPEC+-yhteistyö historiallisen tarjontashokin?

Hormuzinsalmi on muuttanut tarjontatilanteen

Hormuzinsalmi on ollut käytännössä suljettu helmikuun lopulta lähtien. Alueella on raportoitu Iranin islamilaisen vallankumouskaartin lennokkiparvista, merimiinoista ja julistetusta merenkulun kieltoalueesta . Toukokuun loppuun mennessä salmen läpi kulki alle tusina kaupallista alusta päivässä, kun normaalisti liikennettä oli noin 138 alusta päivässä .

Vaikutus öljymarkkinoihin on ollut raju. Maailman öljyntarjonta supistui maaliskuussa 2026 noin 10,1 miljoonalla barrelilla päivässä. Kyseessä oli suurin kuukausittainen pudotus sitten koronapandemian . Persianlahden raakaöljyn ja lauhteiden tuotannosta on eri arvioiden mukaan ollut poissa markkinoilta yli 11–14 miljoonaa barrelia päivässä .

Pelkkä tuotantotilasto ei kuitenkaan kerro koko vajetta. Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak sanoi 4. kesäkuuta, että markkinoilta puuttuu tosiasiassa noin 12 miljoonaa barrelia päivässä, jotka eivät pääse kuluttajille. Hänen mukaansa akuutti fyysinen pula voi syntyä jo muutamassa kuukaudessa, jos konfliktit jatkuvat ja Persianlahden maat lykkäävät investointeja . Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan arvioi toukokuun öljymarkkinaraportissaan kumulatiivisten toimitusmenetysten ylittäneen miljardin barrelin rajan toukokuun puoliväliin mennessä .

Myös nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljetukset ovat kärsineet. Yli 80 miljoonaa tonnia vuodessa LNG-toimituksia, noin viidennes maailman tarjonnasta, on jäänyt maailmanmarkkinoiden ulkopuolelle .

Öljyn hinta hinnoittelee sekä pulaa että diplomatiaa

Brent-raakaöljyn hinta nousi maaliskuussa noin 126 dollariin barrelilta. Kuukausittainen hinnannousu oli suurin koskaan tilastoitu . Kesäkuun alussa hinta oli laskenut noin 95 dollariin, kun markkinat alkoivat toivoa Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelujen johtavan tilanteen rauhoittumiseen .

Hinnan lasku ei kuitenkaan tarkoita, että tarjontatilanne olisi normalisoitunut. Öljyn hinta heijastaa nyt fyysisen niukkuuden lisäksi odotuksia mahdollisesta diplomaattisesta läpimurrosta – vaikka toimivaa sopimusta ei ole vielä syntynyt.

JPMorgan varoitti toukokuun puolivälissä, että OECD-maiden kaupalliset öljyvarastot voivat saavuttaa toimintaa rasittavan tason jo kesäkuun alussa ja kriittisen matalan tason kuun loppuun mennessä, jos Hormuzinsalmi pysyy käytännössä suljettuna . Tämä tekee jokaisesta uudesta tiedosta neuvotteluista, laivaliikenteestä tai tuotannon palautumisesta markkinoille tavallista merkittävämmän.

Ennusteet erkanevat sodan seurauksena

Kriisi on pakottanut energiaennustajat arvioimaan vuosien 2026 ja 2027 kysyntänäkymiä uudelleen.

OPEC laski toukokuun kuukausiraportissaan vuoden 2026 maailmanlaajuisen öljynkysynnän kasvuarvion noin 1,2 miljoonaan barreliin päivässä, kun aiempi arvio oli 1,4 miljoonaa barrelia päivässä. Järjestö perusteli muutosta Iranin sodan aiheuttamilla häiriöillä .

Vuodelle 2027 OPEC nosti kasvuennusteen noin 1,5 miljoonaan barreliin päivässä, noin 0,2 miljoonaa barrelia aiempaa korkeammalle. Arvio perustuu oletukseen, että Aasian ja muiden OECD:n ulkopuolisten talouksien kysyntä elpyy nopeasti, kun kuljetukset Hormuzinsalmen kautta palaavat .

Yhdysvaltain energiatietovirasto EIA on varovaisempi vuoden 2026 suhteen. Sen kesäkuun lyhyen aikavälin energiaennusteessa maailman öljynkysynnän kasvuksi arvioidaan vain 0,2 miljoonaa barrelia päivässä. Kysynnän laskun odotetaan painottuvan Aasiaan, joka on erityisen riippuvainen Lähi-idän raakaöljystä .

EIA ennustaa vuodelle 2027 jälleen 1,5 miljoonan barrelin päivittäistä kasvua, mikä vastaa OPECin elpymisnäkemystä. Virasto kuitenkin arvioi, että suurin osa konfliktia edeltäneistä tuotanto- ja kauppavirroista palaa vasta vuoden 2026 lopulla tai vuoden 2027 alussa, vaikka salmi avautuisi uudelleen .

Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt IEA:n yksityiskohtaista omaa kysyntäennustetta vuosille 2026–2027. IEA:n toukokuun raporttiin on kuitenkin viitattu Persianlahden yli 14 miljoonan barrelin päivittäisten tuotantoseisokkien yhteydessä .

Venäjä ja Saudi-Arabia yrittävät pitää linjan kasassa

Saudi-Arabian energiaministeri prinssi Abdulaziz bin Salman ja Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak tapasivat 4. kesäkuuta Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä. Tapaaminen toimi epävirallisena valmisteluna OPEC+-kokoukselle, jossa kaksi ryhmän vaikutusvaltaisinta tuottajaa joutuvat sovittamaan yhteen vastakkaisia paineita .

Prinssi Abdulaziz vetosi energiamarkkinoiden vakauden puolesta aikana, jolloin Iranin ja Ukrainan sodat heikentävät suurten tuottajien tarjontaa . Venäjä ja Saudi-Arabia tuottavat yhdessä yli viidenneksen maailman öljystä, joten niiden yhteinen näkemys painaa ratkaisevasti OPEC+:n päätöksissä .

Novakin varoitus noin 12 miljoonan barrelin päivittäisestä piilovajeesta kertoo, että Moskova pitää markkinoita huomattavasti tiukempina kuin viralliset tuotantokiintiöt antavat ymmärtää . Venäjän näkökulmasta liian nopea tuotannon lisääminen voisi olla vaarallista, jos Hormuzinsalmi pysyy kiinni ja tuotantoa joudutaan myöhemmin rajoittamaan uudelleen.

Arabiemiirikuntien lähtö kavensi puskuria

Kesäkuun 7. päivän kokous on ensimmäinen täysimittainen ministerikokous sen jälkeen, kun Arabiemiirikunnat lähti OPECista 1. toukokuuta. Muutos ei ole vain poliittinen. Arabiemiirikunnat oli merkittävä käyttämättömän tuotantokapasiteetin haltija, joten sen lähtö heikentää OPEC+:n kykyä reagoida nopeasti tarjontavajeeseen .

EIA arvioi nyt OPECin vapaan tuotantokapasiteetin keskimäärin 2,5 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2027. Aiempi arvio oli 3,8 miljoonaa barrelia päivässä . Jäljelle jäävien jäsenten on samalla järjesteltävä kiintiöitä uudelleen ja sovittava vuoden 2027 tuotantoperusteista pienemmän ryhmän kesken.

Mitä 7. kesäkuuta voi tapahtua?

Kyseessä on OPECin ja sen ulkopuolisten yhteistyömaiden 41. ministerikokous. Kokous pidetään tilanteessa, jossa vapaaehtoisia tuotantoleikkauksia on tarkoitus purkaa asteittain vuoden 2026 loppuun mennessä.

Esityslistan pohjalta jäsenmaiden odotetaan hyväksyvän heinäkuulle uuden 188 000 barrelin päivittäisen tuotannonlisäyksen. Se jatkaisi huhtikuussa 2023 alkaneen vapaaehtoisten, yhteensä 1,65 miljoonan barrelin päivittäisen leikkauksen asteittaista purkamista .

Markkinoiden kannalta olennaista ei kuitenkaan ole vain se, hyväksytäänkö lisäys, vaan se, jatketaanko purkamista samalla vauhdilla, nopeutetaanko sitä vai jäädytetäänkö prosessi.

Brentin liikkuessa noin 95–101 dollarin välillä öljy on useiden Persianlahden maiden budjettien kannalta tavoiteltua 90–100 dollarin hintalattiaa alempana . Paineet vetävät eri suuntiin:

• tuotannon nopea lisääminen voisi laskea hintaa voimakkaasti, jos Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelut johtavat salmen avautumiseen;
• tuotannon pitäminen kurissa voisi tukea hintaa, mutta samalla OPEC+ voisi menettää markkinaosuutta ryhmän ulkopuolisille tuottajille;
• tuotannon lisääminen paperilla ei välttämättä tarkoita, että fyysisiä barreleita pystytään toimittamaan markkinoille, jos kuljetusreitti pysyy suljettuna.

Siksi kesäkuun kokous on ennen kaikkea kriisinhallintaa. OPEC+:n on jaettava väheneviä todellisia öljymääriä markkinassa, jossa varastot hupenevat, tuotantokapasiteetti on aiempaa pienempi ja jokainen diplomaattinen signaali voi kääntää hinnan nopeasti joko alas tai jyrkkään nousuun.