Mitä Digital Fairness Act voisi muuttaa?

Komission on määrä julkaista säädösehdotus vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Vaikutusarviointi on vielä kesken, ja siinä selvitetään, tarvitaanko videopeleihin nykyisten kuluttajansuojasääntöjen lisäksi erillisiä toimia . Keskustelu keskittyy tällä hetkellä kolmeen kokonaisuuteen.

Virtuaalivaluuttojen hinnat näkyviin euroina

Yksi kiistanalaisimmista ajatuksista on, että pelien pitäisi näyttää virtuaalivaluuttojen – kuten timanttien, kolikoiden ja merkkien – todellinen rahallinen arvo ostohetkellä. Pelaajan pitäisi siis nähdä selvästi, kuinka paljon esimerkiksi tietty määrä timantteja maksaa euroissa.

EU:n kuluttajansuojaviranomaisten CPC-verkosto on jo julkaissut periaatteita, joiden tavoitteena on lisätä virtuaalivaluuttojen hinnoittelun läpinäkyvyyttä . Kyseessä ei vielä ole Digital Fairness Act -laki, mutta ohjeistus antaa osviittaa siitä, millaista käytäntöä komissio pitää oikeudenmukaisena.

Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on arvostellut linjausta voimakkaasti. Hänen mukaansa vaatimus voisi ”tappaa yhden Euroopan suurimmista teknologiamenestyksistä” . Paanasen argumentti on, että ilmaispelien talous perustuu juuri virtuaalivaluuttoihin: ne erottavat maksamisen suoraan eurohinnasta ja tekevät pelin sisäisestä taloudesta oman kokonaisuutensa. Jos jokaisen ostoksen yhteydessä näytetään euromääräinen hinta, koko ansaintamalli voisi hänen mukaansa muuttua perusteellisesti .

Loot boxien rajoittaminen

Loot boxit ovat paketteja, joiden sisältö selviää vasta oston jälkeen. Pelaaja maksaa rahaa tai pelin sisäistä valuuttaa, mutta ei etukäteen tiedä, minkä esineen tai edun saa.

Euroopan parlamentti on vaatinut komissiota tutkimaan loot boxien myyntiä ja pohtimaan yhteisiä eurooppalaisia toimia, koska satunnaispalkinnot voivat johtaa hallitsemattomaan kulutukseen ja aiheuttaa haittaa alaikäisille . Parlamentin lokakuussa 2025 hyväksymässä päätöslauselmassa komissiota kehotettiin kieltämään uhkapelaamista muistuttavat mekanismit, kuten loot boxit, alaikäisten saavutettavissa olevissa peleissä .

Peliala puolestaan katsoo, että nykyinen kuluttajansuoja, PEGI-ikärajajärjestelmä ja alan yhteissääntely tarjoavat jo merkittäviä suojakeinoja . Alan edustajien mukaan uudet, epäselvästi määritellyt kiellot voisivat johtaa tulkintaongelmiin ja oikeudelliseen epävarmuuteen.

Koukuttava pelisuunnittelu tarkasteluun

DFA:n tavoitteena on puuttua niin sanottuihin dark pattern -ratkaisuihin eli käyttöliittymiin ja toimintamalleihin, jotka ohjaavat käyttäjää huomaamatta tiettyyn toimintaan. Videopeleissä keskustelu koskee esimerkiksi päivittäisiä kirjautumisbonuksia, jatkuvaa palkitsemista, pelaamisen jatkamiseen kannustavia rangaistuksia ja oletusasetuksia, jotka maksimoivat ruutuajan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kuvannut tavoitteeksi puuttua epäeettisiin tekniikoihin, sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointiin, digitaalisten tuotteiden koukuttavaan suunnitteluun ja verkkoprofilointiin silloin, kun kuluttajan haavoittuvuutta hyödynnetään kaupallisesti .

Euroopan parlamentti on ehdottanut, että kaikkein koukuttavimmat ominaisuudet poistettaisiin alaikäisiltä oletusarvoisesti . Euroopan kuluttajahuippukokouksen vuoden 2025 suosituksissa mentiin vielä pidemmälle: alaikäisten todennäköisesti käyttämissä peleissä voitaisiin kieltää loot boxit, pelin sisäiset valuutat sekä pay-to-progress- ja pay-to-win-mekanismit .

Peliala yrittää vaikuttaa ennen ehdotuksen julkaisua

Video Games Europe ja European Games Developer Federation (EGDF) ovat käynnistäneet koordinoidun vaikuttamiskampanjan. Järjestöt jättivät syksyllä 2025 vastauksensa komission julkiseen kuulemiseen ja korostivat, että EU:n nykyinen kuluttajansuojakehys sekä PEGI-järjestelmä tarjoavat jo laajan perustan pelaajien ja lasten suojaamiselle .

Maaliskuussa 2026 Video Games Europe allekirjoitti yhdessä muiden toimialajärjestöjen kanssa kirjeen komission varapuheenjohtaja Henna Virkkuselle ja komissaari Michael McGrathille. Kirjeessä komissiota kehotettiin ”palauttamaan suunta” kohti yksinkertaisempaa ja näyttöön perustuvaa sääntelyä sen sijaan, että peleille luotaisiin uusia alakohtaisia velvoitteita .

Seuraava näkyvä etappi on Brysselissä 3. kesäkuuta 2026 järjestettävä Games in Europe: Built Here, Played Globally -tapahtuma. EGDF:n ja Video Games Europen isännöimässä tilaisuudessa eurooppalaiset peliyhtiöiden johtajat tapaavat EU:n päättäjiä Microsoft Innovation Hubissa .

EGDF on varoittanut, että ehdotukset voisivat ”muuttaa perusteellisesti sitä, miten free-to-play-pelit toimivat” . Osa alan toimijoista vertaa mahdollista vaikutusta Applen IDFA-yksityisyysmuutokseen, jonka katsotaan romahduttaneen mobiilimainonnan tuottoja .

Supercell ja King varoittavat kilpailukyvystä

Supercellin Ilkka Paananen on noussut sääntelykritiikin näkyvimmäksi ääneksi. Hänen mukaansa euromääräisen hinnan näyttäminen kaikissa pelin sisäisissä ostoksissa osoittaisi, ettei sääntelijä ymmärrä ilmaispelien talousmallia. Paananen on varoittanut sääntelyn voivan ”antaa kriittisen iskun” Euroopan pelialalle .

Myös Kingin pääjohtaja Todd Green on vastustanut ylilyövää sääntelyä. King tunnetaan muun muassa Candy Crush- ja Farm Heroes Saga -peleistä, ja yhtiöllä on 200 miljoonaa pelaajaa maailmanlaajuisesti . Alan lähteiden mukaan Greenin huoli liittyy erityisesti eurooppalaisten studioiden kansainväliseen kilpailukykyyn sekä riskiin, että investoinnit ja pelikehitys siirtyisivät EU:n ulkopuolelle.

Kuluttajajärjestöt haluavat tiukemman lain

Kuluttaja- ja digioikeusjärjestöt eivät jaa pelialan näkemystä siitä, että nykyiset säännöt riittäisivät. Niiden mukaan juuri digitaalisten tuotteiden nopeasti kehittyvät ansaintamallit ovat paljastaneet aukkoja nykyisessä sääntelyssä.

European Digital Rights (EDRi) on ehdottanut, että DFA hyväksyttäisiin suoraan sovellettavana EU-asetuksena ja että siihen sisällytettäisiin vahvat valvonta- ja täytäntöönpanokeinot. Järjestö ajaa muun muassa yleistä velvollisuutta suunnitella digitaaliset palvelut oikeudenmukaisesti sekä dark pattern -ratkaisujen ja manipuloivien käyttöliittymien kieltoja .

Euroopan kuluttajahuippukokous puolestaan suositteli loot boxien, pelin sisäisten valuuttojen, pay-to-progress- ja pay-to-win-mekanismien sekä muiden rahalla ostettavien satunnaissisältöjen kieltämistä alaikäisten todennäköisesti käyttämissä peleissä .

Myös Euroopan parlamentin marraskuussa 2025 hyväksytyssä päätöslauselmassa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden koukuttava suunnittelu sekä epäeettiset kaupalliset käytännöt asetettiin DFA:n keskeisiin tavoitteisiin .

Mikä muuttuu seuraavaksi?

Digital Fairness Act ei ole vielä laki, eikä komissio ole vahvistanut lopullisia, pelejä koskevia velvoitteita. Komission virallista ehdotusta odotetaan vuoden 2026 lopulla. Parlamentin ja neuvoston käsittely voisi jatkua vuoteen 2027 asti . Mahdollisten uusien sääntöjen soveltaminen alkaisi arviolta vasta lähempänä vuotta 2030 .

Brysselin kesäkuinen tapahtuma on pelialalle tärkeä tilaisuus vaikuttaa ehdotukseen ennen sen julkaisua. Kiistan ydin on selvä: peliyhtiöt pelkäävät sääntelyn rapauttavan Euroopan kilpailukykyä, kun taas päättäjät ja kuluttajajärjestöt katsovat, ettei pelaajia – etenkään lapsia – voida jättää nykyisten suojakeinojen varaan.

Ratkaisevaa on lopulta se, kuinka tarkasti EU määrittelee kohtuuttoman pelisuunnittelun ja miten säännöt suhteutetaan jo olemassa olevaan kuluttajansuojaan. Miljardien eurojen markkinan ja 320 miljoonan eurooppalaisen pelaajan vuoksi kyse ei ole pelkästä teknisestä säädöksestä, vaan koko mobiilipelaamisen toimintamallista.

Mitä Digital Fairness Act voisi muuttaa?

Komission on määrä julkaista säädösehdotus vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Vaikutusarviointi on vielä kesken, ja siinä selvitetään, tarvitaanko videopeleihin nykyisten kuluttajansuojasääntöjen lisäksi erillisiä toimia . Keskustelu keskittyy tällä hetkellä kolmeen kokonaisuuteen.

Virtuaalivaluuttojen hinnat näkyviin euroina

Yksi kiistanalaisimmista ajatuksista on, että pelien pitäisi näyttää virtuaalivaluuttojen – kuten timanttien, kolikoiden ja merkkien – todellinen rahallinen arvo ostohetkellä. Pelaajan pitäisi siis nähdä selvästi, kuinka paljon esimerkiksi tietty määrä timantteja maksaa euroissa.

EU:n kuluttajansuojaviranomaisten CPC-verkosto on jo julkaissut periaatteita, joiden tavoitteena on lisätä virtuaalivaluuttojen hinnoittelun läpinäkyvyyttä . Kyseessä ei vielä ole Digital Fairness Act -laki, mutta ohjeistus antaa osviittaa siitä, millaista käytäntöä komissio pitää oikeudenmukaisena.

Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on arvostellut linjausta voimakkaasti. Hänen mukaansa vaatimus voisi ”tappaa yhden Euroopan suurimmista teknologiamenestyksistä” . Paanasen argumentti on, että ilmaispelien talous perustuu juuri virtuaalivaluuttoihin: ne erottavat maksamisen suoraan eurohinnasta ja tekevät pelin sisäisestä taloudesta oman kokonaisuutensa. Jos jokaisen ostoksen yhteydessä näytetään euromääräinen hinta, koko ansaintamalli voisi hänen mukaansa muuttua perusteellisesti .

Loot boxien rajoittaminen

Loot boxit ovat paketteja, joiden sisältö selviää vasta oston jälkeen. Pelaaja maksaa rahaa tai pelin sisäistä valuuttaa, mutta ei etukäteen tiedä, minkä esineen tai edun saa.

Euroopan parlamentti on vaatinut komissiota tutkimaan loot boxien myyntiä ja pohtimaan yhteisiä eurooppalaisia toimia, koska satunnaispalkinnot voivat johtaa hallitsemattomaan kulutukseen ja aiheuttaa haittaa alaikäisille . Parlamentin lokakuussa 2025 hyväksymässä päätöslauselmassa komissiota kehotettiin kieltämään uhkapelaamista muistuttavat mekanismit, kuten loot boxit, alaikäisten saavutettavissa olevissa peleissä .

Peliala puolestaan katsoo, että nykyinen kuluttajansuoja, PEGI-ikärajajärjestelmä ja alan yhteissääntely tarjoavat jo merkittäviä suojakeinoja . Alan edustajien mukaan uudet, epäselvästi määritellyt kiellot voisivat johtaa tulkintaongelmiin ja oikeudelliseen epävarmuuteen.

Koukuttava pelisuunnittelu tarkasteluun

DFA:n tavoitteena on puuttua niin sanottuihin dark pattern -ratkaisuihin eli käyttöliittymiin ja toimintamalleihin, jotka ohjaavat käyttäjää huomaamatta tiettyyn toimintaan. Videopeleissä keskustelu koskee esimerkiksi päivittäisiä kirjautumisbonuksia, jatkuvaa palkitsemista, pelaamisen jatkamiseen kannustavia rangaistuksia ja oletusasetuksia, jotka maksimoivat ruutuajan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kuvannut tavoitteeksi puuttua epäeettisiin tekniikoihin, sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointiin, digitaalisten tuotteiden koukuttavaan suunnitteluun ja verkkoprofilointiin silloin, kun kuluttajan haavoittuvuutta hyödynnetään kaupallisesti .

Euroopan parlamentti on ehdottanut, että kaikkein koukuttavimmat ominaisuudet poistettaisiin alaikäisiltä oletusarvoisesti . Euroopan kuluttajahuippukokouksen vuoden 2025 suosituksissa mentiin vielä pidemmälle: alaikäisten todennäköisesti käyttämissä peleissä voitaisiin kieltää loot boxit, pelin sisäiset valuutat sekä pay-to-progress- ja pay-to-win-mekanismit .

Peliala yrittää vaikuttaa ennen ehdotuksen julkaisua

Video Games Europe ja European Games Developer Federation (EGDF) ovat käynnistäneet koordinoidun vaikuttamiskampanjan. Järjestöt jättivät syksyllä 2025 vastauksensa komission julkiseen kuulemiseen ja korostivat, että EU:n nykyinen kuluttajansuojakehys sekä PEGI-järjestelmä tarjoavat jo laajan perustan pelaajien ja lasten suojaamiselle .

Maaliskuussa 2026 Video Games Europe allekirjoitti yhdessä muiden toimialajärjestöjen kanssa kirjeen komission varapuheenjohtaja Henna Virkkuselle ja komissaari Michael McGrathille. Kirjeessä komissiota kehotettiin ”palauttamaan suunta” kohti yksinkertaisempaa ja näyttöön perustuvaa sääntelyä sen sijaan, että peleille luotaisiin uusia alakohtaisia velvoitteita .

Seuraava näkyvä etappi on Brysselissä 3. kesäkuuta 2026 järjestettävä Games in Europe: Built Here, Played Globally -tapahtuma. EGDF:n ja Video Games Europen isännöimässä tilaisuudessa eurooppalaiset peliyhtiöiden johtajat tapaavat EU:n päättäjiä Microsoft Innovation Hubissa .

EGDF on varoittanut, että ehdotukset voisivat ”muuttaa perusteellisesti sitä, miten free-to-play-pelit toimivat” . Osa alan toimijoista vertaa mahdollista vaikutusta Applen IDFA-yksityisyysmuutokseen, jonka katsotaan romahduttaneen mobiilimainonnan tuottoja .

Supercell ja King varoittavat kilpailukyvystä

Supercellin Ilkka Paananen on noussut sääntelykritiikin näkyvimmäksi ääneksi. Hänen mukaansa euromääräisen hinnan näyttäminen kaikissa pelin sisäisissä ostoksissa osoittaisi, ettei sääntelijä ymmärrä ilmaispelien talousmallia. Paananen on varoittanut sääntelyn voivan ”antaa kriittisen iskun” Euroopan pelialalle .

Myös Kingin pääjohtaja Todd Green on vastustanut ylilyövää sääntelyä. King tunnetaan muun muassa Candy Crush- ja Farm Heroes Saga -peleistä, ja yhtiöllä on 200 miljoonaa pelaajaa maailmanlaajuisesti . Alan lähteiden mukaan Greenin huoli liittyy erityisesti eurooppalaisten studioiden kansainväliseen kilpailukykyyn sekä riskiin, että investoinnit ja pelikehitys siirtyisivät EU:n ulkopuolelle.

Kuluttajajärjestöt haluavat tiukemman lain

Kuluttaja- ja digioikeusjärjestöt eivät jaa pelialan näkemystä siitä, että nykyiset säännöt riittäisivät. Niiden mukaan juuri digitaalisten tuotteiden nopeasti kehittyvät ansaintamallit ovat paljastaneet aukkoja nykyisessä sääntelyssä.

European Digital Rights (EDRi) on ehdottanut, että DFA hyväksyttäisiin suoraan sovellettavana EU-asetuksena ja että siihen sisällytettäisiin vahvat valvonta- ja täytäntöönpanokeinot. Järjestö ajaa muun muassa yleistä velvollisuutta suunnitella digitaaliset palvelut oikeudenmukaisesti sekä dark pattern -ratkaisujen ja manipuloivien käyttöliittymien kieltoja .

Euroopan kuluttajahuippukokous puolestaan suositteli loot boxien, pelin sisäisten valuuttojen, pay-to-progress- ja pay-to-win-mekanismien sekä muiden rahalla ostettavien satunnaissisältöjen kieltämistä alaikäisten todennäköisesti käyttämissä peleissä .

Myös Euroopan parlamentin marraskuussa 2025 hyväksytyssä päätöslauselmassa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden koukuttava suunnittelu sekä epäeettiset kaupalliset käytännöt asetettiin DFA:n keskeisiin tavoitteisiin .

Mikä muuttuu seuraavaksi?

Digital Fairness Act ei ole vielä laki, eikä komissio ole vahvistanut lopullisia, pelejä koskevia velvoitteita. Komission virallista ehdotusta odotetaan vuoden 2026 lopulla. Parlamentin ja neuvoston käsittely voisi jatkua vuoteen 2027 asti . Mahdollisten uusien sääntöjen soveltaminen alkaisi arviolta vasta lähempänä vuotta 2030 .

Brysselin kesäkuinen tapahtuma on pelialalle tärkeä tilaisuus vaikuttaa ehdotukseen ennen sen julkaisua. Kiistan ydin on selvä: peliyhtiöt pelkäävät sääntelyn rapauttavan Euroopan kilpailukykyä, kun taas päättäjät ja kuluttajajärjestöt katsovat, ettei pelaajia – etenkään lapsia – voida jättää nykyisten suojakeinojen varaan.

Ratkaisevaa on lopulta se, kuinka tarkasti EU määrittelee kohtuuttoman pelisuunnittelun ja miten säännöt suhteutetaan jo olemassa olevaan kuluttajansuojaan. Miljardien eurojen markkinan ja 320 miljoonan eurooppalaisen pelaajan vuoksi kyse ei ole pelkästä teknisestä säädöksestä, vaan koko mobiilipelaamisen toimintamallista.