MAVEN – lyhenne sanoista Mars Atmosphere and Volatile Evolution – oli ensimmäinen Mars-lento, joka keskittyi kokonaan planeetan yläilmakehään ja sen karkaamiseen avaruuteen. Sen avulla tutkijat saivat tähän asti tarkimman kuvan siitä, miten Aurinko on muokannut Marsia. Samalla luotain toimi tärkeänä tietoliikenteen välittäjänä Marsin pinnalla työskenteleville kulkijoille.

Yhteys katkesi Marsin takana

MAVEN lähetti viimeisen normaalin telemetriansa 4. joulukuuta 2025. Tiedot osoittivat kaikkien järjestelmien toimivan normaalisti . Kaksi päivää myöhemmin luotain siirtyi tavalliseen tapaansa Marsin taakse. Kun sen olisi pitänyt ilmestyä jälleen näkyviin ja ottaa yhteys Maahan, NASA:n Deep Space Network -verkon maa-asemat eivät kuulleet mitään .

Maanpäällinen tutka paljasti pian tilanteen vakavuuden: MAVEN ei ollut odotetulla radallaan, vaan pyöri hallitsemattomasti . Myöhemmin tapausta arvioinut NASA:n poikkeamatutkintaryhmä piti todennäköisimpänä syynä toisen luotaimen kahdesta pääasiallisesta inertiamittausyksiköstä eli IMU:sta (Inertial Measurement Unit) tapahtunutta vakavaa vikaa .

IMU:t auttavat avaruusalusta määrittämään asentonsa. Kun yksi niistä petti, MAVEN ei todennäköisesti pystynyt pitämään aurinkopaneelejaan suunnattuna kohti Aurinkoa. Akut tyhjenivät, ja luotain jäi pysyvästi pyörivään, hallitsemattomaan tilaan.

Kuusi kuukautta yrityksiä palauttaa luotain hallintaan

NASA ei luovuttanut heti. Pelastusoperaatio eteni vaiheittain:

• 6.–15. joulukuuta 2025: Lennonjohto yritti saada yhteyden Deep Space Networkin avulla ja analysoi lyhyttä seurantadatan palaa, joka vihjasi luotaimen pyörivän odottamattomasti .
• Varayksikön käyttöönotto: Insinöörit käskivät MAVENia katkaisemaan niin sanotun sykesignaalinsa. Menettelyn tarkoitus oli pakottaa luotain käynnistymään uudelleen ja vaihtamaan varalla olevaan IMU-yksikköön. Asennonhallinta ei kuitenkaan palautunut .
• Auringon konjunktion aiheuttama katko: Joulukuun lopulla Mars ja Maa jäivät tilanteeseen, jossa Aurinko oli niiden välissä. Tämä niin sanottu aurinkokonjunktio vaikeutti yhteydenpitoa noin kahden viikon ajan .
• Uudet yhteydenottoyritykset: NASA jatkoi etsintää 26. tammikuuta 2026 Deep Space Networkin ja Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön Green Bank -observatorion avulla .
• Viimeinen yritys: Luotaimelle lähetettiin komentoja, joiden toivottiin auttavan pyörivää ja vähävirtaista MAVENia löytämään Aurinko ja palauttamaan virransyöttö. Vastausta ei kuitenkaan saatu .

Kun käytännössä kaikki mahdolliset keinot oli käytetty, NASA:n koolle kutsuma poikkeamatutkintaryhmä totesi 3. kesäkuuta 2026, ettei MAVENia voitu enää palauttaa toimintaan .

MAVEN osoitti, miten Mars menetti ilmakehäänsä

MAVENin tärkein tieteellinen perintö liittyy Marsin ilmastohistoriaan. Luotain keräsi suoraa näyttöä siitä, että aurinkotuuli – Auringosta jatkuvasti virtaava varautuneiden hiukkasten vuo – kuljettaa Marsin yläilmakehän ioneja avaruuteen .

Aurinkomyrskyjen aikana ilmakehän kuluminen voi voimistua vähintään kymmenkertaiseksi . Miljardien vuosien kuluessa tämä jatkuva eroosio on todennäköisesti muuttanut Marsia: aiemmin lämpimämmästä ja kosteammasta planeetasta on tullut kylmä ja kuiva autiomaa .

MAVEN teki myös useita muita merkittäviä havaintoja:

• Se havaitsi ensimmäisenä suoraan Marsin laaja-alaisia niin sanottuja diffuuseja revontulia ja protonirevontulia. Ne syntyvät eri mekanismeilla kuin Maan revontulet .
• Se löysi Marsin ionosfääristä metallioneja sisältävän kerroksen, joka syntyy planeettojen välisen pölyn saapuessa ilmakehään .
• Se tutki typen oksidien ja otsonin odottamattoman monimutkaista jakautumista Marsin ilmakehässä .
• Se kiersi Marsin yli 22 000 kertaa, otti yli 10 000 ultraviolettikuvaa planeetasta ja havaitsi mittalaitteillaan yli 14 biljoonaa elektronia .

MAVENin suunniteltu ensisijainen tehtävä kesti vain vuoden, mutta luotain jatkoi toimintaansa yli vuosikymmenen tämän jälkeen .

Hiljainen työhevonen Marsin tietoliikenteessä

Tieteellisten havaintojen ohella MAVEN hoiti tehtävää, joka näkyi harvoin julkisuudessa mutta oli Mars-operaatioille erittäin tärkeä. Se toimi viestinvälitys- eli releluotaimena NASA:n Mars Relay Network -verkossa.

Luotain välitti käskyjä ja tutkimusdataa Marsin pinnalla olevien laitteiden ja Maan välillä . Se hoiti yli 1 850 tiedonsiirtoistuntoa Curiosity- ja Perseverance-mönkijöille sekä nykyisin jo käytöstä poistetulle InSight-laskeutujalle .

MAVENin menetys pienensi Marsin käytettävissä olevaa tiedonsiirtokapasiteettia. NASA:lla on edelleen muita releinä toimivia kiertolaisia, kuten Mars Reconnaissance Orbiter ja Mars Odyssey, mutta yhden kokeneen työhevosen äkillinen poistuminen lisää jäljelle jäävien luotainten kuormaa .

MAVENin radiohiljaisuus päättää yhden Mars-tutkimuksen merkittävimmistä luvuista. Sen keräämä aineisto jää kuitenkin tutkijoiden käyttöön pitkäksi aikaa – ja auttaa edelleen selittämään, kuinka Mars menetti taivaansa, vetensä ja lopulta suuren osan aiemmasta elinkelpoisuudestaan.

MAVEN – lyhenne sanoista Mars Atmosphere and Volatile Evolution – oli ensimmäinen Mars-lento, joka keskittyi kokonaan planeetan yläilmakehään ja sen karkaamiseen avaruuteen. Sen avulla tutkijat saivat tähän asti tarkimman kuvan siitä, miten Aurinko on muokannut Marsia. Samalla luotain toimi tärkeänä tietoliikenteen välittäjänä Marsin pinnalla työskenteleville kulkijoille.

Yhteys katkesi Marsin takana

MAVEN lähetti viimeisen normaalin telemetriansa 4. joulukuuta 2025. Tiedot osoittivat kaikkien järjestelmien toimivan normaalisti . Kaksi päivää myöhemmin luotain siirtyi tavalliseen tapaansa Marsin taakse. Kun sen olisi pitänyt ilmestyä jälleen näkyviin ja ottaa yhteys Maahan, NASA:n Deep Space Network -verkon maa-asemat eivät kuulleet mitään .

Maanpäällinen tutka paljasti pian tilanteen vakavuuden: MAVEN ei ollut odotetulla radallaan, vaan pyöri hallitsemattomasti . Myöhemmin tapausta arvioinut NASA:n poikkeamatutkintaryhmä piti todennäköisimpänä syynä toisen luotaimen kahdesta pääasiallisesta inertiamittausyksiköstä eli IMU:sta (Inertial Measurement Unit) tapahtunutta vakavaa vikaa .

IMU:t auttavat avaruusalusta määrittämään asentonsa. Kun yksi niistä petti, MAVEN ei todennäköisesti pystynyt pitämään aurinkopaneelejaan suunnattuna kohti Aurinkoa. Akut tyhjenivät, ja luotain jäi pysyvästi pyörivään, hallitsemattomaan tilaan.

Kuusi kuukautta yrityksiä palauttaa luotain hallintaan

NASA ei luovuttanut heti. Pelastusoperaatio eteni vaiheittain:

• 6.–15. joulukuuta 2025: Lennonjohto yritti saada yhteyden Deep Space Networkin avulla ja analysoi lyhyttä seurantadatan palaa, joka vihjasi luotaimen pyörivän odottamattomasti .
• Varayksikön käyttöönotto: Insinöörit käskivät MAVENia katkaisemaan niin sanotun sykesignaalinsa. Menettelyn tarkoitus oli pakottaa luotain käynnistymään uudelleen ja vaihtamaan varalla olevaan IMU-yksikköön. Asennonhallinta ei kuitenkaan palautunut .
• Auringon konjunktion aiheuttama katko: Joulukuun lopulla Mars ja Maa jäivät tilanteeseen, jossa Aurinko oli niiden välissä. Tämä niin sanottu aurinkokonjunktio vaikeutti yhteydenpitoa noin kahden viikon ajan .
• Uudet yhteydenottoyritykset: NASA jatkoi etsintää 26. tammikuuta 2026 Deep Space Networkin ja Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön Green Bank -observatorion avulla .
• Viimeinen yritys: Luotaimelle lähetettiin komentoja, joiden toivottiin auttavan pyörivää ja vähävirtaista MAVENia löytämään Aurinko ja palauttamaan virransyöttö. Vastausta ei kuitenkaan saatu .

Kun käytännössä kaikki mahdolliset keinot oli käytetty, NASA:n koolle kutsuma poikkeamatutkintaryhmä totesi 3. kesäkuuta 2026, ettei MAVENia voitu enää palauttaa toimintaan .

MAVEN osoitti, miten Mars menetti ilmakehäänsä

MAVENin tärkein tieteellinen perintö liittyy Marsin ilmastohistoriaan. Luotain keräsi suoraa näyttöä siitä, että aurinkotuuli – Auringosta jatkuvasti virtaava varautuneiden hiukkasten vuo – kuljettaa Marsin yläilmakehän ioneja avaruuteen .

Aurinkomyrskyjen aikana ilmakehän kuluminen voi voimistua vähintään kymmenkertaiseksi . Miljardien vuosien kuluessa tämä jatkuva eroosio on todennäköisesti muuttanut Marsia: aiemmin lämpimämmästä ja kosteammasta planeetasta on tullut kylmä ja kuiva autiomaa .

MAVEN teki myös useita muita merkittäviä havaintoja:

• Se havaitsi ensimmäisenä suoraan Marsin laaja-alaisia niin sanottuja diffuuseja revontulia ja protonirevontulia. Ne syntyvät eri mekanismeilla kuin Maan revontulet .
• Se löysi Marsin ionosfääristä metallioneja sisältävän kerroksen, joka syntyy planeettojen välisen pölyn saapuessa ilmakehään .
• Se tutki typen oksidien ja otsonin odottamattoman monimutkaista jakautumista Marsin ilmakehässä .
• Se kiersi Marsin yli 22 000 kertaa, otti yli 10 000 ultraviolettikuvaa planeetasta ja havaitsi mittalaitteillaan yli 14 biljoonaa elektronia .

MAVENin suunniteltu ensisijainen tehtävä kesti vain vuoden, mutta luotain jatkoi toimintaansa yli vuosikymmenen tämän jälkeen .

Hiljainen työhevonen Marsin tietoliikenteessä

Tieteellisten havaintojen ohella MAVEN hoiti tehtävää, joka näkyi harvoin julkisuudessa mutta oli Mars-operaatioille erittäin tärkeä. Se toimi viestinvälitys- eli releluotaimena NASA:n Mars Relay Network -verkossa.

Luotain välitti käskyjä ja tutkimusdataa Marsin pinnalla olevien laitteiden ja Maan välillä . Se hoiti yli 1 850 tiedonsiirtoistuntoa Curiosity- ja Perseverance-mönkijöille sekä nykyisin jo käytöstä poistetulle InSight-laskeutujalle .

MAVENin menetys pienensi Marsin käytettävissä olevaa tiedonsiirtokapasiteettia. NASA:lla on edelleen muita releinä toimivia kiertolaisia, kuten Mars Reconnaissance Orbiter ja Mars Odyssey, mutta yhden kokeneen työhevosen äkillinen poistuminen lisää jäljelle jäävien luotainten kuormaa .

MAVENin radiohiljaisuus päättää yhden Mars-tutkimuksen merkittävimmistä luvuista. Sen keräämä aineisto jää kuitenkin tutkijoiden käyttöön pitkäksi aikaa – ja auttaa edelleen selittämään, kuinka Mars menetti taivaansa, vetensä ja lopulta suuren osan aiemmasta elinkelpoisuudestaan.