Trump: Rauhanmuistio Iranin kanssa on ”pitkälti neuvoteltu” – Hormuzinsalmi avautumassa

Trumpin ilmoitus ja alueelliset puhelut

Trump sanoi syntymässä olevan sopimuksen seuranneen keskusteluja eri Lähi-idän ja Etelä-Aasian johtajien kanssa. Hänen lausuntojensa ja uutisoinnin mukaan hän keskusteli johtajien kanssa Saudi-Arabiasta, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, Qatarista, Pakistanista, Turkista, Egyptistä, Jordaniasta ja Bahrainista sekä erikseen Israelin kanssa.

Näiden puheluiden jälkeen hän sanoi maiden olevan lähellä loppuunsaattamista siitä, mitä hän kuvaili ”Rauhaa koskevaksi yhteisymmärryspöytäkirjaksi”. Hän korosti kuitenkin, että järjestely vaatii vielä Yhdysvaltojen, Iranin ja osallistuvien alueellisten kumppaneiden lopullisen hyväksynnän.

Keskustelut tapahtuvat sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välinen konflikti kiihtyi alkuvuodesta 2026, minkä jälkeen seurasi tulitaukoja ja diplomaattisia sovitteluyrityksiä laajemman alueellisen sodan estämiseksi.

Mitä luonnoskehys näyttää sisältävän

Neuvotteluja koskeva uutisointi viittaa siihen, että nykyinen ehdotus on lyhyt kehysasiakirja, jota on kuvattu yksisivuiseksi muistioksi, joka hahmottelee perusperiaatteet vihollisuuksien lopettamiselle ja jatkoneuvotteluille.

Keskusteltavina olevia keskeisiä elementtejä ovat:

• Iranin uraaninrikastustoiminnan keskeytys tai moratorio osana ydinkeskusteluja.
• Yhdysvaltain pakotteiden purku ja Iranin jäädytettyjen varojen vapautus ulkomailla.
• Toimia Hormuzinsalmen avaamiseksi ja laivaliikenteen rajoitusten purkamiseksi.
• Jatkoneuvottelujakso – noin kuukausi – kattavamman sopimuksen kehittämiseksi ydinohjelmasta, pakotteista ja merenkulusta.

Jos se toteutetaan, kehys keskeyttäisi vihollisuudet ja käynnistäisi uuden diplomatian kierroksen kohti pysyvämpää ratkaisua.

Miksi Hormuzinsalmi on tärkeä

Sopimuksen keskeinen osa on Hormuzinsalmen avaaminen. Tämä kapea salmi on yksi maailman tärkeimmistä energian merireiteistä, ja häiriöt siellä vaikuttavat maailmanlaajuisiin öljyntoimituksiin ja -hintoihin.

Trump sanoi salmen avautuvan osana sopimusta.

Kuitenkin salmen hallinnasta kiistellään edelleen. Yhdysvallat on korostanut merenkulun vapautta ja sitä, ettei mikään maa tai järjestö saa periä tulleja tai rajoittaa kulkua.

Iranilaismedia on puolestaan väittänyt, että Iran säilyttäisi hallinnan tai hallintavallan salmessa, mikä osoittaa yhden keskeisen avoimen kysymyksen.

Suurimmat kiistakohdat neuvotteluissa

Trumpin optimistisesta kuvauksesta huolimatta useat kysymykset jakavat osapuolia.

Iranin ydinohjelma

Yhdysvallat on pitkään vaatinut, että Iran ei saa hankkia ydinasetta, mikä on Washingtonin Iran-politiikan keskeinen tavoite.

Ehdotettu muistio sisältää väliaikaisen keskeytyksen tai moratorion uraaninrikastukselle, mutta tällaisen rajoituksen laajuus, kesto ja todentamismekanismit ovat yhä epäselviä.

Hormuzinsalmen hallinta ja turvallisuus

Vaikka salmi avautuisikin laivaliikenteelle, on ratkaisematta, kuka hallitsee tai turvaa kulkua ja mikä on Iranin valta siellä.

Nämä erilaiset kertomukset Yhdysvaltain ja Iranin lähteistä osoittavat, miksi neuvottelijat pitävät sopimusta yhä keskeneräisenä.

Välittäjien ja alueellisen diplomatian rooli

Diplomaattisilla välittäjillä on ollut merkittävä rooli. Pakistan on toiminut keskeisenä sovittelijana, välittäen Iranin tarkistettuja ehdotuksia ja helpottaen viestintää Washingtonin ja Teheranin välillä.

Aluevaltiot – mukaan lukien Persianlahden maat Trumpin neuvotteluissa – ovat olleet mukana keskusteluissa vakauttamiseksi ja eskalaation estämiseksi.

Tämä monen maan osallisuus heijastaa laajempia alueellisia intressejä: sekä turvallisuustilanne että maailmanlaajuisten energiantoimitusten vakaus ovat sidoksissa neuvottelujen tulokseen.

Mitä seuraavaksi

Toistaiseksi ehdotettu muistio on lähes valmis kehys, ei valmis rauhansopimus. Neuvottelijat viimeistelevät ehtoja, ja viranomaisten mukaan uusia julistuksia voidaan odottaa yksityiskohtien varmistuttua.

Jos se viimeistellään, muistio olisi ensimmäinen askel kohti konfliktin päättämistä ja laajempien neuvottelujen aloittamista ydinohjelmasta, pakotteista ja merenkulun turvallisuudesta Persianlahdella.

Se, kehittyykö kehys pysyväksi ratkaisuksi, riippuu todennäköisesti siitä, miten jäljellä olevat kiistat – erityisesti ydinrajoituksista ja Hormuzinsalmen hallinnasta – ratkaistaan.