Yksi verkossa leviävä väite kuitenkin ansaitsee varovaisuutta: luotettavat lähteet vahvistavat Morgan Stanleyn tavoitehinnat 6,50 euroa (tammikuu 2026) ja 8,50 euroa (maaliskuu 2026), mutta uskottava raportointi ei vahvista 14 euron tavoitehintaa. Korkeampi luku saattaa johtua spekulaatiosta tai sekaannuksesta joidenkin arvonmääritysskenaarioiden kanssa, eikä se perustu julkaistuun analyytikkotavoitteeseen.
Morgan Stanleyn optimismin ydinsyy on tekoälyinfrastruktuuriin käytettävien investointien räjähdysmäinen kasvu. Tekoälymallien kouluttaminen ja käyttäminen vaativat valtavia GPU-klustereita, jotka on kytkettävä toisiinsa erittäin suuren kapasiteetin verkoilla – juuri tällä alueella Nokia on yhä aktiivisempi.
Morgan Stanley korosti, että Nokian altistus tekoälyn ja pilviverkkojen kysynnälle on kasvanut hyperskaalaajien laajentaessa datakeskuksiaan vauhdilla. Pankki odottaa näihin työmääriin liittyvän markkinan kasvavan yli 15 prosenttia vuodessa pilviyhtiöiden jatkaessa investointejaan.
Vaikka tekoäly ja pilvipalvelut edustavat vain noin 6 prosenttia Nokian kokonaisliikevaihdosta, tämä segmentti on kasvanut tasaisesti ja edustaa nopean kasvun mahdollisuutta verrattuna perinteisiin televerkkomarkkinoihin.
Tarinan keskeinen osa liittyy optisiin ja IP-verkkoihin, tekniikoihin, joita käytetään palvelimien, datakeskusten ja pilvihubien yhdistämiseen.
Nokian optinen verkkoyksikkö toimittaa suuren kapasiteetin kuituratkaisuja, jotka yhdistävät tekoälyklustereita eri tilojen välillä, ja sen IP-verkkotuotteet auttavat reitittämään valtavia tietomääriä laskentayksiköiden välillä. Nämä kyvykkyydet asemoivat yhtiön hyötymään hyperskaalaajien nopeasti kasvavista investoinneista tekoälyinfrastruktuuriin.
Yhtiön oma ohjeistus heijastaa tätä vauhtia. Nokia nosti odotuksiaan Network Infrastructure -liiketoiminnan kasvulle 12–14 prosenttiin vuonna 2026, ja optisten ja IP-verkkojen yhdistetyn kasvun odotetaan olevan 18–20 prosenttia, mikä osoittaa tekoälyn datakeskuksiin liittyvän kysynnän kiihtyvän.
Tuloskommentit ovat vahvistaneet tätä näkemystä, ja niissä on todettu vahva tilausaktiivisuus tekoäly- ja pilviasiakkailta sekä tekoälyrakentamisen vetämän markkinan kasvu.
Toinen nousunäkymää tukeva katalyytti on Nokian strateginen kumppanuus Nvidian kanssa.
Lokakuussa 2025 Nvidia suostui sijoittamaan miljardi dollaria Nokiaan suunnatulla osakeannilla ja solmi kumppanuuden kehittääkseen tekoälypohjaisia radioverkkoja (AI-RAN) ja seuraavan sukupolven verkkoalustoja.
Yhteistyö yhdistää Nvidian nopeutetun laskennan Nokian teleinfrastruktuuriosaamiseen. Kumppanuus kohdistuu ensisijaisesti tekoälynatiiveihin matkaviestinverkkoihin ja tuleviin 6G-järjestelmiin, mutta se vahvistaa myös Nokian asemaa laajemmassa tekoälyverkkoekosysteemissä.
Sijoittajien silmissä sopimus merkitsi hyväksyntää yhdeltä tekoälybuumin keskeisimmältä toimijalta.
Paranevaa kasvutarinaa tukee suhteellisen vakaa taloudellinen tulos.
Nokia raportoi 2,0 miljardin euron vertailukelpoisesta liikevoitosta ja 1,5 miljardin euron vapaasta kassavirrasta vuonna 2025, mikä osoittaa, että yhtiön käänne on tuottanut vakaan taloudellisen pohjan.
Tämä vakaus on tärkeää, koska se tarkoittaa, ettei tekoälyvetoinen kasvumahdollisuus tule ahdingossa olevalta yhtiöltä vaan vakiintuneelta infrastruktuuritoimittajalta, jolla on tasapainoinen tase investoida laajentumiseen.
Markkinat ovat alkaneet hinnoitella tämän uuden tarinan. Kun Morgan Stanley nosti tavoitteensa 8,50 euroon maaliskuussa 2026, pankki kuvasi näkymää yhä vahvemmin tukevan tekoälyinfrastruktuurimenojen kasvu ja datakeskusten liitettävyyden parantunut kysyntä.
Myös muut analyytikot ovat kääntyneet myönteisemmiksi, mikä heijastaa laajempaa luottamusta siihen, että Nokia voi hyötyä globaalista kilpailusta tekoälyn datakeskusten ja pilvi-infrastruktuurin rakentamisessa.
Yhteenvetona useat voimat muokkaavat Nokian sijoittajatarinaa uudelleen:
Jos nämä trendit jatkuvat, Nokiaa voidaan yhä enemmän pitää paitsi perinteisenä televerkkovalmistajana, myös tekoälytalouden liitettävyyskerroksena – muutos, joka selittää analyytikoiden kasvavan innostuksen.
Keskeinen epävarmuus liittyy arvostukseen. Vaikka Morgan Stanleyn vahvistetut tavoitehinnat nousivat 6,50 eurosta 8,50 euroon vuonna 2026, spekulaatio merkittävästi korkeammista tavoitteista, kuten 14 eurosta, on edelleen vahvistamatta luotettavassa raportoinnissa. Sijoittajien on siksi erotettava todelliset analyytikkojen päivitykset laajemmasta tekoälyvetoisesta tarinasta.
Yksi verkossa leviävä väite kuitenkin ansaitsee varovaisuutta: luotettavat lähteet vahvistavat Morgan Stanleyn tavoitehinnat 6,50 euroa (tammikuu 2026) ja 8,50 euroa (maaliskuu 2026), mutta uskottava raportointi ei vahvista 14 euron tavoitehintaa. Korkeampi luku saattaa johtua spekulaatiosta tai sekaannuksesta joidenkin arvonmääritysskenaarioiden kanssa, eikä se perustu julkaistuun analyytikkotavoitteeseen.
Morgan Stanleyn optimismin ydinsyy on tekoälyinfrastruktuuriin käytettävien investointien räjähdysmäinen kasvu. Tekoälymallien kouluttaminen ja käyttäminen vaativat valtavia GPU-klustereita, jotka on kytkettävä toisiinsa erittäin suuren kapasiteetin verkoilla – juuri tällä alueella Nokia on yhä aktiivisempi.
Morgan Stanley korosti, että Nokian altistus tekoälyn ja pilviverkkojen kysynnälle on kasvanut hyperskaalaajien laajentaessa datakeskuksiaan vauhdilla. Pankki odottaa näihin työmääriin liittyvän markkinan kasvavan yli 15 prosenttia vuodessa pilviyhtiöiden jatkaessa investointejaan.
Vaikka tekoäly ja pilvipalvelut edustavat vain noin 6 prosenttia Nokian kokonaisliikevaihdosta, tämä segmentti on kasvanut tasaisesti ja edustaa nopean kasvun mahdollisuutta verrattuna perinteisiin televerkkomarkkinoihin.
Tarinan keskeinen osa liittyy optisiin ja IP-verkkoihin, tekniikoihin, joita käytetään palvelimien, datakeskusten ja pilvihubien yhdistämiseen.
Nokian optinen verkkoyksikkö toimittaa suuren kapasiteetin kuituratkaisuja, jotka yhdistävät tekoälyklustereita eri tilojen välillä, ja sen IP-verkkotuotteet auttavat reitittämään valtavia tietomääriä laskentayksiköiden välillä. Nämä kyvykkyydet asemoivat yhtiön hyötymään hyperskaalaajien nopeasti kasvavista investoinneista tekoälyinfrastruktuuriin.
Yhtiön oma ohjeistus heijastaa tätä vauhtia. Nokia nosti odotuksiaan Network Infrastructure -liiketoiminnan kasvulle 12–14 prosenttiin vuonna 2026, ja optisten ja IP-verkkojen yhdistetyn kasvun odotetaan olevan 18–20 prosenttia, mikä osoittaa tekoälyn datakeskuksiin liittyvän kysynnän kiihtyvän.
Tuloskommentit ovat vahvistaneet tätä näkemystä, ja niissä on todettu vahva tilausaktiivisuus tekoäly- ja pilviasiakkailta sekä tekoälyrakentamisen vetämän markkinan kasvu.
Toinen nousunäkymää tukeva katalyytti on Nokian strateginen kumppanuus Nvidian kanssa.
Lokakuussa 2025 Nvidia suostui sijoittamaan miljardi dollaria Nokiaan suunnatulla osakeannilla ja solmi kumppanuuden kehittääkseen tekoälypohjaisia radioverkkoja (AI-RAN) ja seuraavan sukupolven verkkoalustoja.
Yhteistyö yhdistää Nvidian nopeutetun laskennan Nokian teleinfrastruktuuriosaamiseen. Kumppanuus kohdistuu ensisijaisesti tekoälynatiiveihin matkaviestinverkkoihin ja tuleviin 6G-järjestelmiin, mutta se vahvistaa myös Nokian asemaa laajemmassa tekoälyverkkoekosysteemissä.
Sijoittajien silmissä sopimus merkitsi hyväksyntää yhdeltä tekoälybuumin keskeisimmältä toimijalta.
Paranevaa kasvutarinaa tukee suhteellisen vakaa taloudellinen tulos.
Nokia raportoi 2,0 miljardin euron vertailukelpoisesta liikevoitosta ja 1,5 miljardin euron vapaasta kassavirrasta vuonna 2025, mikä osoittaa, että yhtiön käänne on tuottanut vakaan taloudellisen pohjan.
Tämä vakaus on tärkeää, koska se tarkoittaa, ettei tekoälyvetoinen kasvumahdollisuus tule ahdingossa olevalta yhtiöltä vaan vakiintuneelta infrastruktuuritoimittajalta, jolla on tasapainoinen tase investoida laajentumiseen.
Markkinat ovat alkaneet hinnoitella tämän uuden tarinan. Kun Morgan Stanley nosti tavoitteensa 8,50 euroon maaliskuussa 2026, pankki kuvasi näkymää yhä vahvemmin tukevan tekoälyinfrastruktuurimenojen kasvu ja datakeskusten liitettävyyden parantunut kysyntä.
Myös muut analyytikot ovat kääntyneet myönteisemmiksi, mikä heijastaa laajempaa luottamusta siihen, että Nokia voi hyötyä globaalista kilpailusta tekoälyn datakeskusten ja pilvi-infrastruktuurin rakentamisessa.
Yhteenvetona useat voimat muokkaavat Nokian sijoittajatarinaa uudelleen:
Jos nämä trendit jatkuvat, Nokiaa voidaan yhä enemmän pitää paitsi perinteisenä televerkkovalmistajana, myös tekoälytalouden liitettävyyskerroksena – muutos, joka selittää analyytikoiden kasvavan innostuksen.
Keskeinen epävarmuus liittyy arvostukseen. Vaikka Morgan Stanleyn vahvistetut tavoitehinnat nousivat 6,50 eurosta 8,50 euroon vuonna 2026, spekulaatio merkittävästi korkeammista tavoitteista, kuten 14 eurosta, on edelleen vahvistamatta luotettavassa raportoinnissa. Sijoittajien on siksi erotettava todelliset analyytikkojen päivitykset laajemmasta tekoälyvetoisesta tarinasta.