EU:n Chips Act II: Miksi Eurooppa haluaa autovalmistajien hajauttavan sirutoimituksiaan

Ensimmäinen European Chips Act loi puitteet EU:n puolijohdeekosysteemin vahvistamiseksi investointien, tutkimustuen ja toimitusketjun seurannan avulla. Sen tavoitteena oli:

• Lisätä tuotantokapasiteettia ja innovaatioita
• Parantaa toimitusketjun sietokykyä
• Vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimittajista
• Asemoida Eurooppa siruteknologian johtajaksi

EU:n pitkän aikavälin tavoite on kunnianhimoinen: kasvattaa Euroopan osuus maailmanlaajuisesta puolijohdetuotannosta 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Chips Act II:n odotetaan tarkentavan ja laajentavan näitä politiikkoja sen sijaan, että se korvaisi ne, ja keskittyvän entistä vahvemmin teolliseen sietokykyyn ja strategiseen autonomiaan.

Miksi EU haluaa autovalmistajien hajauttavan sirutoimituksia?

Yksi eniten keskustelua herättäneistä ideoista liittyy uuteen lainsäädäntöön: autovalmistajien velvoittaminen hajauttamaan puolijohdetoimittajiaan.

Eurooppalaisten tiedotusvälineiden raportoimien luonnossuunnitelmien mukaan autonvalmistajia voitaisiin vaatia hankkimaan tietyt sirut vähintään kahdelta toimittajalta ja sisällyttämään toimitusketjun sietokyky hankintapäätöksiinsä.

Logiikka on yksinkertainen: yksi puuttuva komponentti voi pysäyttää koko tuotantolinjan. Kun kriittisiä siruja on vain yhdellä toimittajalla – tai yhdellä geopoliittisella alueella – häiriöriski kasvaa jyrkästi.

Eurooppalaiset päättäjät pitävät puolijohdetoimituksia yhä enemmän paitsi taloudellisena kysymyksenä myös strategisena turvallisuuskysymyksenä, joka liittyy teknologiseen suvereniteettiin.

Vuoden 2025 Nexperia-kriisi: varoitus Euroopalle

Tiukemmat sietokykysäännöt saivat vauhtia vuoden 2025 Nexperia-kriisistä, joka häiritsi maailmanlaajuista autoteollisuuden toimitusketjua.

Syyskuun lopussa 2025 Alankomaiden hallitus otti hallintaansa Nexperian, kiinalaisomisteisen alankomaalaisen puolijohdevalmistajan, vedoten kansalliseen turvallisuuteen.

Kiina vastasi vastatoimenpiteinä vientirajoituksilla, jotka vaikuttivat Nexperian toimitusketjuun, mikä kiristi jännitteitä ja uhkasi autoteollisuuden puolijohteiden saatavuutta.

Koska Nexperia valmistaa laajalti käytettyjä siruja ajoneuvojen elektroniikkaan, häiriö herätti nopeasti pelkoja tuotantoseisokeista Euroopan autoteollisuudessa.

Tapahtuma paljasti useita rakenteellisia haavoittuvuuksia:

• Vahva riippuvuus rajoitetusta määrästä toimittajia
• Valmistuksen keskittyminen geopoliittisesti herkille alueille
• Heikko näkyvyys monimutkaisissa puolijohdeketjuissa

Brysselissä kriisi vahvisti käsitystä siitä, että sirutoimituksia on kohdeltava kriittisenä infrastruktuurina, ei pelkkänä kaupallisena kysymyksenä.

Chips Act II:n mahdolliset toimenpiteet

Vaikka lopullista lainsäädäntötekstiä ei ole vielä julkaistu, poliittiset keskustelut ja raportointi viittaavat useisiin mahdollisiin työkaluihin.

Riskipohjaiset hankintasäännöt

Autonvalmistajia saatetaan vaatia osoittamaan toimitusten hajauttaminen keskeisille puolijohdekomponenteille, mukaan lukien hankinta useilta toimittajilta.

Ehdolliset tuet

Julkinen rahoitus voitaisiin sitoa sietokykytavoitteisiin – samaan tapaan kuin ensimmäisessä Chips Actissa, jossa taloudellinen tuki linkitettiin Euroopan toimituskykyä vahvistaviin hankkeisiin.

Laajennettu EU-rahoitus puolijohdehankkeisiin

Teollisuusryhmät ja keskustelut "Chips Act 2.0":sta ovat ehdottaneet vahvempia keskitettyjä EU-rahoitusmekanismeja puolijohdeinvestointien ja kilpailukyvyn nopeuttamiseksi.

Laajemmat toimitusketjun sietokyvyn työkalut

EU tutkii myös mahdollisuuksia parantaa seurantaa, kysynnän koordinointia ja teollista skaalausta koko puolijohdearvoketjussa.

Nämä toimenpiteet ovat vielä keskustelun alla, ja lopullinen laki voi poiketa nykyisistä ehdotuksista.

Miten suunnitelma sopii Euroopan puolijohdestrategiaan?

Chips Act II on osa laajempaa eurooppalaista pyrkimystä vahvistaa teknologista suvereniteettia kriittisillä teollisuudenaloilla.

Eurooppa on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen alueen ulkopuolisesta puolijohdevalmistuksesta. Alkuperäinen Chips Act suunniteltiin korjaamaan tämä puute mobilisoimalla yli 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimuksen, suunnittelun ja valmistuskapasiteetin laajentamiseksi.

Strategia yhdistää useita elementtejä:

• Tukia ja kannustimia uusille puolijohdetehtaille
• Tukea tutkimukselle ja sirujen suunnittelukyvylle
• Kriisien seurantaa ja koordinointia EU:n jäsenvaltioiden kesken
• Toimitusketjun sietokykymittareita keskeisille teollisuudenaloille

Autoteollisuudella on keskeinen rooli tässä strategiassa, koska se on yksi Euroopan suurimmista teollisuudenaloista ja herkin sirupulalle.

Mitä seuraavaksi?

Chips Act II on edelleen suunniteltu ehdotus, ei voimassa oleva laki. Euroopan komission aikataulu viittaa siihen, että lainsäädäntöehdotus voitaisiin julkaista vuonna 2026, kun sidosryhmien palaute ja alkuperäisen lain toimivuus on arvioitu.

Jos se hyväksytään, uusi kehys merkitsisi muutosta siinä, miten Eurooppa suhtautuu puolijohdetoimituksiin – siirtymistä puhtaasti markkinavetoisesta mallista kohti strategista teollisuuspolitiikkaa, joka keskittyy sietokykyyn, hajauttamiseen ja kotimaiseen osaamiseen.

Nexperia-kriisi osoitti, kuinka nopeasti geopoliittinen kiista voi heijastua toimitusketjuihin. Eurooppalaisten päättäjien näkökulmasta Chips Act II on yritys varmistaa, ettei seuraava häiriö pysäytä mantereen tehtaita.