EU:n ja Kiinan kauppakiista kärjistyy – uudet puolustusmekanismit, toimitusketjujen hajauttaminen ja teknologiarajoitukset muuttavat Euroopan Kiina-politiikkaa

Eurooppalaiset virkamiehet väittävät yhä useammin, että ongelma ei ole pelkästään kauppavaje, vaan valtion tuen ja ylituotantokapasiteetin aiheuttama markkinoiden vääristymä, joka laskee hintoja kansainvälisesti.

Uusia EU:n kauppavälineitä markkinahäiriöiden torjumiseksi

Vastauksena tähän Bryssel harkitsee vahvempia kauppapoliittisia välineitä, jotka on suunniteltu käsittelemään Kiinan ylikapasiteettiin liittyvää tuontia.

Yksi harkittavista ehdotuksista on uusi EU-mekanismi, joka voisi rajoittaa markkinoille pääsyä tuotteilta tai yrityksiltä, jotka hyötyvät teollisesta ylikapasiteetista, mikä antaisi EU:lle joustavuutta torjua koettuja markkinahäiriöitä.

Kiina on jo varoittanut vastaavansa voimakkaasti, jos tällaisia toimenpiteitä hyväksytään. Kiinan kauppaministeriön virkamiehet ovat sanoneet, että Peking ryhtyy "päättäväisiin vastatoimiin" sitä vastaan, mitä se pitää kiinalaisiin yrityksiin tai tuotteisiin kohdistuvina syrjivinä rajoituksina.

Nämä välineet täydentäisivät EU:n nykyistä kauppapuolustusjärjestelmää. Vuoden 2024 loppuun mennessä EU:lla oli 199 kauppapuolustustoimenpidettä voimassa, ja Euroopan komissio aloitti 33 uutta tutkintaa samana vuonna, mikä on suurin määrä uusia tapauksia vuodessa sitten vuoden 2006.

Toimitusketjujen hajauttaminen riippuvuuden vähentämiseksi

Toinen merkittävä politiikan muutos koskee pyrkimyksiä vähentää yhden maan toimittajista riippuvuutta kriittisillä teollisuudenaloilla.

Eurooppalaiset päättäjät keskustelevat säännöistä, jotka kannustaisivat tai velvoittaisivat yrityksiä hajauttamaan toimitusketjunsa pois suuresta riippuvuudesta yhdestä maasta — erityisesti Kiinasta. Tavoitteena on vahvistaa sietokykyä esimerkiksi teollisuuskoneiden ja kemikaalien aloilla sekä vähentää geopoliittisten jännitteiden ja toimitushäiriöiden paljastamia haavoittuvuuksia.

Tämä lähestymistapa heijastaa laajempaa EU:n strategiaa, joka keskittyy taloudelliseen turvallisuuteen ja selviytymiskykyyn ja pyrkii ylläpitämään kauppasuhteita Kiinan kanssa samalla rajoittaen strategisia riippuvuuksia.

Huawei, ZTE ja tietoliikenneturvallisuusongelmat

Teknologian turvallisuudesta on tullut toinen kiistanaihe EU:n ja Kiinan suhteissa.

Euroopan komissio on arvioinut, että kiinalaiset tietoliikenneyritykset Huawei ja ZTE aiheuttavat olennaisesti suuremman riskin kuin muut 5G-toimittajat, ja se kehottaa jäsenvaltioita rajoittamaan tai sulkemaan ne pois herkistä verkoista EU:n 5G-kyberturvallisuuskehyksen mukaisesti.

Bryssel on sitoutunut välttämään omien sisäisten verkkojensa altistamista Huawei- tai ZTE-laitteita käyttäville toimittajille, ja se on kannustanut jäsenvaltioita nopeuttamaan näiden turvatoimien täytäntöönpanoa.

Kyberturvallisuuslainsäädäntöön liittyvät ehdotukset voisivat edelleen antaa EU:lle mahdollisuuden poistaa "korkean riskin toimittajien" laitteet kriittisestä infrastruktuurista, mikä kriitikoiden mukaan kohdistuu tosiasiallisesti kiinalaisiin toimittajiin.

Kiinan vastaus: Ylikapasiteettikertomuksen hylkääminen

Peking torjuu jyrkästi Euroopan väitteet siitä, että Kiinan teollisuus kärsii rakenteellisesta ylikapasiteetista.

Kiinan viranomaiset väittävät, että väite on poliittisesti motivoitunut ja heijastaa lännen pelkoa kilpailukyvyn menettämisestä, ei todellista taloudellista epätasapainoa. Heidän mukaansa Kiinan vientivahvuuden leimaaminen "ylikapasiteetiksi" on kaupallista protektionismia, jonka tavoitteena on rajoittaa kiinalaisyritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille.

Kiinan viranomaiset ovat varoittaneet, että uudet EU:n kaupparajoitukset voivat aiheuttaa vastatoimia ja vahingoittaa maailmanlaajuisia toimitusketjuja, erityisesti puhtaan energian ja kehittyneen valmistuksen aloilla.

Miksi Saksa ja muut EU-maat ovat paineen alla

EU:n sisäpolitiikka muokkaa myös konfliktia. Jotkut jäsenvaltiot — erityisesti ne, joilla on vahvat vientisuhteet Kiinaan — ovat historiallisesti olleet varovaisia aggressiivisten kauppatoimien suhteen.

Saksa on keskustelun keskiössä suuren teollisuuspohjansa ja syvän kaupallisen suhteensa vuoksi Kiinaan. EU:n suurimpana taloutena Berliinin kanta voi ratkaista, saavatko tiukemmat kauppavälineet riittävää poliittista tukea koko unionissa.

Kun Bryssel valmistelee suuria poliittisia päätöksiä kauppapuolustuksesta ja taloudellisesta turvallisuudesta, Saksa ja muut varovaiset valtiot joutuvat kasvavan paineen alle tukeakseen vahvempia EU:n laajuisia vastauksia Kiinan tuontiin ja toimitusketjuriskeihin.

Strateginen muutos Euroopan Kiina-politiikassa

Kaiken kaikkiaan nämä kehityssuunnat merkitsevät laajempaa muutosta Euroopan ajattelussa.

Vuosien ajan eurooppalaiset päättäjät korostivat halvan tuonnin etuja ja syvää taloudellista yhdentymistä Kiinan kanssa. Nykyään keskustelu keskittyy yhä enemmän siihen, voivatko valtion tukema vienti ja teknologiset riippuvuudet heikentää Euroopan teollista pohjaa tai luoda turvallisuushaavoittuvuuksia.

Tuloksena on asteittainen mutta merkittävä muutos EU:n politiikassa — sitoutumisesta ja markkina-avauksesta kohti puolustavampaa asennetta, jossa yhdistyvät kauppavälineet, teknologiarajoitukset ja toimitusketjujen hajauttaminen.

Onko tämä lähestymistapa vakauttaa suhdetta vai työntääkö se Euroopan ja Kiinan syvempään kauppakonfliktiin, on epävarmaa. Selvää on, että EU pitää nyt talouspolitiikkaa, teollista kilpailukykyä ja kansallista turvallisuutta yhä tiiviimmin toisiinsa kytkeytyneinä Pekingin suhteen.