Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 30. elokuuta, että Venäjän asevoimat ovat aloittaneet valmistelut “massiivisia iskuja” varten Ukrainan energiasektorille. Ministeriö kuvasi toimia vastaukseksi Ukrainan jatkuville iskuille Venäjän siviili-infrastruktuuria sekä öljy- ja energiakohteita vastaan.
13
15
Ilmoitus ei sisältänyt tarkempaa aikataulua. Venäjä ei myöskään kertonut, millaisia aseita iskuissa käytettäisiin tai mitkä Ukrainan alueet, voimalaitokset tai muut energiakohteet olisivat mahdollisia kohteita.
Mitä uhkausta edelsi?
Ukraina on kuukausien ajan tehnyt pitkän kantaman lennokki-iskuja Venäjän energiainfrastruktuuriin. Kohteina on ollut muun muassa öljynjalostamoja, öljyterminaaleja ja varastoja. Kiovan mukaan iskut vaikeuttavat Venäjän sotakoneiston rahoittamista, koska energia-ala on keskeinen tulonlähde.
5
6
Lennokkikampanja kiihtyi kesän aikana ja ulottui energiakohteisiin eri puolilla Venäjää. Hyökkäykset ovat kuormittaneet Venäjän ilmapuolustusta ja aiheuttaneet joillakin alueilla polttoainepulaa sekä säännöstelyä.
7 Reutersin lähteiden mukaan Venäjän bensiinintuotanto putosi elokuun lopulla noin 70 prosenttiin kotimaisesta kysynnästä lennokki-iskujen jälkeen.
6
Taustalla tuore isku Kiovan lähellä
Venäjän ilmoitusta edelsi Venäjän lennokki-isku Kiovan lähellä Mylan kylässä sijaitsevaan ammusvarastoon. Isku käynnisti valtavan räjähdyksen ja tulipaloja. Alustavien tietojen mukaan kuolleita oli vähintään 37, kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja satoja evakuoitiin.
4
Venäjä on jatkanut samalla ohjus- ja lennokki-iskujaan Kiovan ympäristössä ja Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Aiemmissa iskuissa on käytetty kymmeniä lennokkeja sekä ballistisia ja risteilyohjuksia.
8
Miksi uhkaus on merkittävä ennen talvea?
Ukraina valmistautuu jo viidenteen täysimittaisen sodan talveensa. Venäjän toistuvat iskut ovat jättäneet miljoonat ukrainalaiset tilanteeseen, jossa sähkön, lämmön ja veden saatavuus on ollut epävakaa.
1
Kesäkuun 1.–2. päivän isku Kiovan energiainfrastruktuuriin jätti noin 140 000 kaupungin asukasta ilman sähköä.
2 Jos energiakampanja laajenee talvella, sähköpula voi vaikuttaa suoraan myös lämmitykseen, vesihuoltoon, viestintäverkkoihin ja sairaaloiden toimintaan pakkasjaksojen aikana.
Eräissä raporteissa on arvioitu, että noin 70 prosenttia Ukrainan ennen sotaa käytössä olleesta sähköntuotantokapasiteetista olisi vaurioitunut tai tuhoutunut. Tämän luvun tarkkuutta ei kuitenkaan voida vahvistaa tässä käytettävissä olevien lähteiden perusteella. Sama koskee arviota energiasektorin tarvitsemasta “satojen miljoonien” rahoitusvajeesta.
Euroopan unionin ilmoittamaa 20 miljoonan euron lisätukea onkin syytä pitää vain osana laajempaa kokonaisuutta. EU:n komissio kertoi helmikuussa 2026 yhteensä 922 miljoonan euron paketista Ukrainan talven 2026–2027 energiaturvallisuuden tukemiseksi. Talven 2025–2026 varautumiseen EU oli osoittanut 40 miljoonaa euroa.
1
3
Venäjän lausunto kertoo ennen kaikkea siitä, että Ukrainan energiainfrastruktuurista on tullut yhä keskeisempi kohde sodan vastavuoroisessa iskujen kierteessä. Se ei kuitenkaan vielä kerro, milloin Venäjä mahdollisesti toteuttaisi uhkaamansa iskut tai kuinka laajaksi uusi kampanja muodostuisi.