Tässä ovat kampanjan keskeiset saavutukset ensimmäisen viiden viikon ajalta, perustuen ukrainalaisiin ja kansainvälisiin lähteisiin sekä avoimen lähdekoodin analyyseihin.
Ukrainan joukot ilmoittivat 8. elokuuta 2026 mennessä iskeneensä 218 alukseen, jotka liittyvät Venäjän varjolaivastoon Asovan- ja Mustallamerellä . Kohdevalikoimaan kuuluu öljytankkereita, nestekaasualuksia, irtolastialuksia ja muita rahtilaivoja .
Tilanne eteni nopeasti:
Tärkeä huomautus: Reuters ja muut uutistoimistot ovat todenneet, etteivät ne ole pystyneet vahvistamaan Ukrainaan aluslukuja itsenäisesti . Venäjä ei ole vahvistanut lukuja.
Kertšinsalmen lauttayhteys — kriittinen logistinen linkki Manner-Venäjän ja miehitetyn Krimin välillä — lamautettiin pahasti kahdessa viikossa. 19. heinäkuuta mennessä drooni-iskut olivat vähentäneet lauttakapasiteettia 75 prosenttia, jolloin yhteys toimi enää noin 25 prosentilla aiemmasta tasosta .
USF:n komentaja Brovdi sanoi, että kohdennetun kahden viikon kampanjan (6.–19. heinäkuuta) jälkeen Kertšin ylitys oli "lamautettu" ja liikenne pahoin häiriintynyt . Ennen operaatiota reittiä Port Kavkazista (Venäjä) Krimin satamaan palveli neljä lauttaa; iskujen jälkeen laivasto oli käytännössä käyttökelvoton .
Huomautus: Jotkin lähteet kuvailevat Kertšinsalmea "täysin blokatuksi" , mutta vahvistettu luku on 75 prosentin vähennys lauttakapasiteetissa, ei täydellinen saarto.
Kampanja alkoi Asovanmerellä, mutta laajeni dramaattisesti 15. heinäkuuta, jolloin ukrainalaiset droonit iskivät 20 alukseen Mustallamerellä yhden yön aikana — 17 öljytankkeria, kaksi nestekaasualusta ja yksi hinaaja . Tämä avasi operaation uuden vaiheen ja nosti kymmenen päivän saldon yli sadan aluksen .
Kommentaattori Brovdi tiivisti muutoksen: "Meritaistelun ensimmäinen kierros on ohi. Nyt on Mustanmeren vuoro" .
Ukrainan joukot vahvistivat, että seuraavat yksiköt suorittivat iskuja Operaatio MoLoChKan puitteissa:
Näiden yksiköiden kerrotaan iskeneen 12:een varjolaivaston alukseen 1.–8. elokuuta välisenä aikana . USF:n julkaisemalla videolla näkyy, miten Venäjän Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmät yrittivät — ja epäonnistuivat — torjua drooneja .
Iskut kohdistuivat myös venäläisiin sähköasemiin miehitetyllä Krimillä, mikä heikensi edelleen niemimaan logistiikkaa ja infrastruktuuria .
Noin 8. elokuuta 2026 Ukrainan laivasto yhdessä SBU:n ja muiden puolustusjoukkojen kanssa iski Venäjän sotilaskohteisiin Syvash-itsekantavalla porauslautalla Holitsynsken kaasukondensaattikentällä Mustallamerellä .
Isku tuhosi tiedustelulaitteita ja droonien ohjausjärjestelmiä, jotka Venäjä oli asentanut lautalle koordinoidakseen iskuja eteläisiin ukrainalaiskaupunkeihin . Tämä oli erillinen operaatio, joka kohdistui Venäjän sotilaskohteisiin, ei kauppa-aluksiin.
Häiritsemällä meriliikennettä sekä Asovanmerellä että Mustallamerellä kampanja on herättänyt huolta viljan vientireiteistä, satamien toiminnasta ja maailmanlaajuisista elintarvikeketjuista . Useat analyytikot ja uutislähteet ovat käsitelleet näitä huolia yleisellä tasolla, mutta tarkkoja vaikutuksia viljan määrään tai satamien läpimenoon ei ole itsenäisesti vahvistettu annetuissa lähteissä.
Jotkin väitteet Operaatio MoLoChKasta eivät saa vahvistusta annetuista lähteistä:
Operaatio MoLoChKa on paradigman muutos merisodankäynnissä: pelkästään drooneilla toteutettu kampanja, joka on saavuttanut strategisia vaikutuksia — lamauttanut kriittisen salmen ylityksen, keskeyttänyt kokonaisen meren liikenteen ja iskenyt yli 200:aan alukseen — ilman että Ukraina on käyttänyt yhtäkään suurta pinta-alusta. Kampanjan todellinen vaikutus Venäjän sotilogistiikkaan ja maailman energiamarkkinoihin selviää vasta, kun itsenäiset vahvistukset ilmoitetuille alusmäärille saadaan.