Mustanmeren konflikti heinäkuussa 2026: Golden Leon uppoaminen, operaatio MoLoChKa ja jäätynyt viljakäytävä

Ukrainan operaatio MoLoChKa

Ukraina käynnisti operaatio MoLoChKa (ukrainaksi "maitotuote") 6. heinäkuuta 2026, ja kyseessä on jatkuva meri- ja ilmadrone-hyökkäys Venäjän varjolaivaston tankkereita ja rahtialuksia vastaan — aluksia, joilla kierretään länsimaisia öljypakotteita . Operaatiota johtaa Robert Brovdi (kutsumerkki "Madyar") Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukoista .

Kampanja saavutti muutamassa päivässä huimia lukuja:

• 13. heinäkuuta mennessä Ukrainan droonit olivat osuneet 105:een venäläiseen varjolaivaston alukseen kahdeksan yön aikana .
• 15. heinäkuuta vastaisena yönä iskettiin 20 alukseen — 17 öljytankkeriin, kahteen kaasutankkeriin ja yhteen hinaajaan .
• 17. heinäkuuta osuttiin 12:een alukseen (yhdeksään kuivalastialukseen, yhteen tankkeriin, yhteen kaasukuljetusalukseen, yhteen hinaajaan) .
• 18.–19. heinäkuuta osuttiin neljään alukseen ja 13:een miehitetyn Krimin sähköasemaan .
• 22. heinäkuuta mennessä iskujen kokonaismäärä oli 196 alusta kampanjan alkamisen jälkeen .

Kampanja keskeytti Venäjän Donin–Asovanmeren viljantuontireitin, joka normaalisti käsittelee noin neljäsosaa Venäjän viljantuonnista . Venäjän viranomaiset lakkasivat ottamasta vastaan alusten kauttakulkuhakemuksia Kertsin salmessa 11. heinäkuuta, kun yli sata Asovanmerellä operoivaa alusta oli joutunut drone-iskujen kohteeksi . Venäjän odotettiin vievän heinäkuussa 1,5 miljoonaa tonnia vehnää, mikä on noin 30 prosenttia aiempaa ennustetta vähemmän .

Venäjän iskut siviilialuksiin ja satamainfrastruktuuriin

Samanaikaisesti Venäjä tehosti iskujaan Ukrainan satamiin ja siviilikauppa-aluksiin:

• 16. heinäkuuta: Venäjä iski infrastruktuuriin Odessan ja Pivdennyin satamissa sekä merialukseen .
• 18. heinäkuuta: Drone-isku Mykolajivin satamaan vaurioitti kolmea ulkomaanlipun alla purjehtinutta siviilialusta ja tappoi kolme ihmistä .
• 19. heinäkuuta: Golden Leon isku tapahtui .
• 22. heinäkuuta: Ukrainan viljakauppaviranomainen raportoi, että Venäjän iskut siviilialuksiin olivat "käytännössä halvaannuttaneet" meriviennin .
• 25. heinäkuuta: Venäjä iski toiseen siviilialukseen, joka purjehti Palau-lipun alla ja kuljetti maissia lähellä Odessaa; isku sytytti tulipalon .

Vuodesta 2022 lähtien Venäjä on vaurioittanut tai tuhonnut 1 054 satamainfrastruktuurikohdetta Ukrainassa, kertoi vt. ulkoministeri Andri Sybiha .

Viljantuonnin häiriöt

Iskut aiheuttivat vakavia häiriöitä Ukrainan maatalouden vientikäytävälle:

• Laivanvarustajat keskeyttivät aluskutsut Ukrainan Mustanmeren satamiin maataloustuotteiden viennille 23. heinäkuuta alkaen .
• Ukraina menetti noin kolmanneksen viljan vientikapasiteetistaan Mustanmeren käytävän kautta .
• Yksikään alus ei ollut käyttämässä Ukrainan merikäytävää 23. heinäkuuta, keskellä sadonkorjuukautta .

Yksi maailman suurimmista konttialusyhtiöistä, Maersk, keskeytti myös kutsunsa .

Kansainvälinen vastaus ja YK:n turvallisuusneuvoston kokous

Ukrainan vt. ulkoministeri Andri Sybiha pyysi virallisesti hätäkokousta YK:n turvallisuusneuvostoon 23. heinäkuuta viitaten Venäjän iskuihin siviilialuksiin ja viljakäytävän halvaantumiseen .

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen maanantaina 27. heinäkuuta 2026 kello 10.00 Itä-Yhdysvaltain aikaa Ukrainan pyynnöstä . Kokousta tukivat neuvoston jäsenet Tanska, Ranska, Kreikka, Latvia ja Iso-Britannia . Esittelijöinä toimivat virkailijat YK:n poliittisten ja rauhanrakentamisasioiden osastosta ja YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimistosta . Kokouksen asialistalla oli Venäjän siviilialusten ja satamainfrastruktuurin pommitus Ukrainassa .