Saksan diplomaattinen sopimus ja karkotuskoneisto

Neumann on arvostellut Saksan hallitusta jyrkästi siitä, että se on hänen mukaansa taipunut Talibanin painostukseen. Saksa on antanut Talibanille useita konsulaatteja Saksassa vastineeksi siitä, että se saa karkottaa afgaaneja takaisin Afganistaniin – mikä käytännössä normalisoi suhteet hallintoon, joka sortaa naisia . Neumann viittasi tietoihin, joiden mukaan Saksan viranomaiset valmistautuivat karkottamaan afgaaneja, joilla ei ole rikostuomioita, vaikka EU:n komissio väitti, että neuvottelut koskevat vain terrorista, murhasta ja raiskauksesta tuomittuja . Hän kutsui karkotuksia ”paitsi humanitaariseksi epäonnistumiseksi, myös strategiseksi virheeksi”, joka tekee Euroopasta haavoittuvan Talibanin painostukselle .

EU:n ensi kertaa järjestämät suorat neuvottelut Talibanin kanssa Brysselissä

Kesäkuun lopussa 2026 Talibanin edustajat vierailivat Brysselissä EU-virkamiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa – kyseessä oli unionin ensimmäinen suora yhteydenotto ryhmään sitten sen valtaannousun . Belgia myönsi Taliban-valtuuskunnalle yhden päivän rajoitetut viisumit . EU:n komissio kuvasi tapaamisia ”teknisiksi keskusteluiksi”, jotka keskittyivät maahanmuuttajien palauttamiseen. Neumann tyrmäsi tämän määritelmän täysin: ”Teknisiä keskusteluja Talibanin kanssa ei ole olemassakaan. Se on poliittista normalisointia ilman tilivelvollisuutta” . Hän kirjoitti X-viestipalvelussa: ”Komissio järjesti tänään ’tekniset keskustelut’ Talibanin kanssa Brysselissä. Mikä farssi. Taliban eivät hae teknisiä keskusteluja EU:n kanssa; he hakevat legitiimiyttä” . Yhdessä 27 muun europarlamentaarikon ja entisten afganistanilaisten naispoliitikkojen kanssa Neumann lähetti avoimen kirjeen komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja Belgian pääministerille Bart De Weverille, jossa vaadittiin, ettei neuvotteluja Brysselissä järjestetä ennen kuin EU:n asettamat ehdot täyttyvät .

Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin kritiikki

• Human Rights Watch julkaisi 3. elokuuta 2026 yksityiskohtaisen aikajanan, jossa se dokumentoi Talibanin ”juurruttaneen yhden maailman pahimmista ihmisoikeuskriiseistä” ja järjestelmällisesti purkaneen naisten ja tyttöjen oikeuksia. HRW kritisoi nimenomaan 22. kesäkuuta järjestettyä EU-Taliban-kokousta osana huolestuttavaa normalisointitrendiä .
• Amnesty International vaati 13. elokuuta 2026 Saksan hallitusta kiireellisesti täyttämään kaikki lupauksensa ottaa vastaan riskiryhmiin kuuluvia afgaaneja ja lopettamaan karkotukset viitaten Afganistanin ”tuhoisaan ihmisoikeustilanteeseen” . Jo kesäkuussa 2026 Amnesty julkaisi oikeudellisen analyysin, jossa osoitetaan Talibanin uuden ”avioerolain” (asetus 18) käytännössä avaavan tien pakkoavioliittojen institutionaalistamiselle .
• YK:n ihmisoikeusasiantuntijat varoittivat 13.–14. elokuuta 2026 Taliban-hallinnon normalisoinnista ja vaativat, ettei de facto -viranomaisia tunnusteta ilman osoitettavaa ja mitattavaa edistystä ihmisoikeuksissa, erityisesti naisten ja tyttöjen kohdalla .

Naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilanne tällä hetkellä

Neumannin mukaan Taliban on luonut niin sanotun ”sukupuoliapartheidin” – ”yhtenäisen järjestelmän, jonka tarkoituksena on pyyhkiä naiset pois julkisesta elämästä” . Yksityiskohtia, joita hän ja muut lähteet tuovat esiin:

• Yli 12-vuotiaiden tyttöjen koulunkäyntikielto: Tytöiltä on evätty toisen asteen ja korkeakoulutus .
• Naisten sulkeminen julkisesta elämästä: Naiset on suljettu pois useimmista ammateista, poliittisesta osallistumisesta ja monista julkisista tiloista. ”Naiset ja tytöt on järjestelmällisesti pyyhitty pois julkisesta elämästä. Koulut. Yliopistot. Työpaikat. Puistot”, Neumann kirjoitti .
• Julkisen ruoskinnan ja kivityksen paluu: ”Julkinen ruoskiminen ja kivitys ovat palanneet”, hän sanoi . Talibanin vuoden 2026 rikosprosessiasetus myös institutionalisoi kidutuksen ja valtuuttaa omaisuuden tuhoamisen rangaistuksena .
• Lapsiavioliitot laillistettu: Amnesty Internationalin mukaan Talibanin toukokuussa 2026 antama asetus 18 mahdollistaa lapsiavioliitot, mikä pahentaa entisestään naisten ja tyttöjen oikeuksien ”surkeaa tilannetta” .
• Terveydenhuollon rajoitukset: Naiset eivät voi saada terveydenhuoltoa ilman miespuolista saattajaa .

Johtopäätös

Neumannin keskeinen väite on, että Euroopan sitoutuminen Talibaniin – Saksan konsulaatti-karkotussopimus, EU:n Brysselin neuvottelut ja kokousten kuvaaminen ”teknisiksi” – merkitsee poliittista normalisointia hallinnolle, joka on tehostanut naisten ja tyttöjen sortoa. Hän varoittaa, että tämä lähestymistapa heikentää Euroopan uskottavuutta ja turvallisuutta ja että kansainvälinen yhteisö on ”hitaasti alkamassa sopeutua” Talibanin hallintoon uutena normaalina .

Saksan diplomaattinen sopimus ja karkotuskoneisto

Neumann on arvostellut Saksan hallitusta jyrkästi siitä, että se on hänen mukaansa taipunut Talibanin painostukseen. Saksa on antanut Talibanille useita konsulaatteja Saksassa vastineeksi siitä, että se saa karkottaa afgaaneja takaisin Afganistaniin – mikä käytännössä normalisoi suhteet hallintoon, joka sortaa naisia . Neumann viittasi tietoihin, joiden mukaan Saksan viranomaiset valmistautuivat karkottamaan afgaaneja, joilla ei ole rikostuomioita, vaikka EU:n komissio väitti, että neuvottelut koskevat vain terrorista, murhasta ja raiskauksesta tuomittuja . Hän kutsui karkotuksia ”paitsi humanitaariseksi epäonnistumiseksi, myös strategiseksi virheeksi”, joka tekee Euroopasta haavoittuvan Talibanin painostukselle .

EU:n ensi kertaa järjestämät suorat neuvottelut Talibanin kanssa Brysselissä

Kesäkuun lopussa 2026 Talibanin edustajat vierailivat Brysselissä EU-virkamiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa – kyseessä oli unionin ensimmäinen suora yhteydenotto ryhmään sitten sen valtaannousun . Belgia myönsi Taliban-valtuuskunnalle yhden päivän rajoitetut viisumit . EU:n komissio kuvasi tapaamisia ”teknisiksi keskusteluiksi”, jotka keskittyivät maahanmuuttajien palauttamiseen. Neumann tyrmäsi tämän määritelmän täysin: ”Teknisiä keskusteluja Talibanin kanssa ei ole olemassakaan. Se on poliittista normalisointia ilman tilivelvollisuutta” . Hän kirjoitti X-viestipalvelussa: ”Komissio järjesti tänään ’tekniset keskustelut’ Talibanin kanssa Brysselissä. Mikä farssi. Taliban eivät hae teknisiä keskusteluja EU:n kanssa; he hakevat legitiimiyttä” . Yhdessä 27 muun europarlamentaarikon ja entisten afganistanilaisten naispoliitikkojen kanssa Neumann lähetti avoimen kirjeen komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja Belgian pääministerille Bart De Weverille, jossa vaadittiin, ettei neuvotteluja Brysselissä järjestetä ennen kuin EU:n asettamat ehdot täyttyvät .

Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin kritiikki

• Human Rights Watch julkaisi 3. elokuuta 2026 yksityiskohtaisen aikajanan, jossa se dokumentoi Talibanin ”juurruttaneen yhden maailman pahimmista ihmisoikeuskriiseistä” ja järjestelmällisesti purkaneen naisten ja tyttöjen oikeuksia. HRW kritisoi nimenomaan 22. kesäkuuta järjestettyä EU-Taliban-kokousta osana huolestuttavaa normalisointitrendiä .
• Amnesty International vaati 13. elokuuta 2026 Saksan hallitusta kiireellisesti täyttämään kaikki lupauksensa ottaa vastaan riskiryhmiin kuuluvia afgaaneja ja lopettamaan karkotukset viitaten Afganistanin ”tuhoisaan ihmisoikeustilanteeseen” . Jo kesäkuussa 2026 Amnesty julkaisi oikeudellisen analyysin, jossa osoitetaan Talibanin uuden ”avioerolain” (asetus 18) käytännössä avaavan tien pakkoavioliittojen institutionaalistamiselle .
• YK:n ihmisoikeusasiantuntijat varoittivat 13.–14. elokuuta 2026 Taliban-hallinnon normalisoinnista ja vaativat, ettei de facto -viranomaisia tunnusteta ilman osoitettavaa ja mitattavaa edistystä ihmisoikeuksissa, erityisesti naisten ja tyttöjen kohdalla .

Naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilanne tällä hetkellä

Neumannin mukaan Taliban on luonut niin sanotun ”sukupuoliapartheidin” – ”yhtenäisen järjestelmän, jonka tarkoituksena on pyyhkiä naiset pois julkisesta elämästä” . Yksityiskohtia, joita hän ja muut lähteet tuovat esiin:

• Yli 12-vuotiaiden tyttöjen koulunkäyntikielto: Tytöiltä on evätty toisen asteen ja korkeakoulutus .
• Naisten sulkeminen julkisesta elämästä: Naiset on suljettu pois useimmista ammateista, poliittisesta osallistumisesta ja monista julkisista tiloista. ”Naiset ja tytöt on järjestelmällisesti pyyhitty pois julkisesta elämästä. Koulut. Yliopistot. Työpaikat. Puistot”, Neumann kirjoitti .
• Julkisen ruoskinnan ja kivityksen paluu: ”Julkinen ruoskiminen ja kivitys ovat palanneet”, hän sanoi . Talibanin vuoden 2026 rikosprosessiasetus myös institutionalisoi kidutuksen ja valtuuttaa omaisuuden tuhoamisen rangaistuksena .
• Lapsiavioliitot laillistettu: Amnesty Internationalin mukaan Talibanin toukokuussa 2026 antama asetus 18 mahdollistaa lapsiavioliitot, mikä pahentaa entisestään naisten ja tyttöjen oikeuksien ”surkeaa tilannetta” .
• Terveydenhuollon rajoitukset: Naiset eivät voi saada terveydenhuoltoa ilman miespuolista saattajaa .

Johtopäätös

Neumannin keskeinen väite on, että Euroopan sitoutuminen Talibaniin – Saksan konsulaatti-karkotussopimus, EU:n Brysselin neuvottelut ja kokousten kuvaaminen ”teknisiksi” – merkitsee poliittista normalisointia hallinnolle, joka on tehostanut naisten ja tyttöjen sortoa. Hän varoittaa, että tämä lähestymistapa heikentää Euroopan uskottavuutta ja turvallisuutta ja että kansainvälinen yhteisö on ”hitaasti alkamassa sopeutua” Talibanin hallintoon uutena normaalina .