Tehtaassa robotin arvoa ei ratkaise vain se, mitä se osaa tehdä. Merkitystä on myös sillä, kuinka nopeasti työ voi jatkua vian jälkeen. Tähän nojaa Tokiossa toimivan O-ID:n 1,2 miljoonan dollarin varhaisen vaiheen rahoituskierros: yhtiö kehittää humanoidirobottia, jonka vioittuneen osan voisi vaihtaa tehtaalla ilman, että koko kone lähetetään huoltoon.
1
2
Rahoitus vie prototyyppiä kohti tehdaskokeiluja
Kierrosta johti TAWANI Ventures. Mukana olivat myös Hustle Fund, Techstars ja enkelisijoittajia, muun muassa Humanoid Guiden perustajat.
1 O-ID:n tavoitteena on edetä prototyypistä tuotantoa kohti. Ensimmäiset kohdemarkkinat ovat valmistava teollisuus ja logistiikka, ja tehdaskokeiluja suunnitellaan vuodelle 2027. Ilmoitus ei vielä kerro vahvistetuista asiakaskäyttöönotosta tai tuotantomääristä.
1
4
O-ID:n perustivat Tokiossa vuonna 2025 norjalainen toimitusjohtaja Stian Jakobsen ja alankomaalainen teknologiajohtaja Simon Gormuzov. He tapasivat Wasedan yliopistossa.
8 Jakobsenin mukaan ensimmäinen modulaarinen prototyyppi suunniteltiin Tokiossa, sen valmistuksessa käytettiin japanilaisia suurten valmistajien toimittajakumppaneita ja O-ID:n tiimi kokosi sen.
13 Prototyypin toimitusketju ei silti vielä osoita, että valmistus onnistuisi toistuvasti suuressa mittakaavassa.
Vaihdettavat osat ovat vasta lupaus käyttöajasta
O-ID:n mukaan nivelet, raajat ja laskentayksiköt on tarkoitus voida vaihtaa paikan päällä minuuteissa. Yhtiö aikoo myös seurata komponenttien kuntoa, jotta alkava vika havaittaisiin ennen työn keskeytymistä.
2
4 Ajatus on selkeä: yksittäisen osan vaihto voisi pitää robotin poissa työstä lyhyemmän ajan kuin koko koneen huolto. Sitä, toteutuuko hyöty luotettavasti ja kattaako se varaosien, huollon ja robotin kustannukset, ei ole vielä osoitettu.
Irrotettavuus ei yksin ratkaise teknistä haastetta. O-ID:n liitinrakennetta käsittelevän raportoinnin mukaan liitoksen on oltava mekaanisesti jäykkä mutta samalla mahdollistettava sähkö- ja datayhteyksien irrottaminen.
20 Saatavilla olevat tiedot eivät osoita, että osan voisi vaihtaa turvallisesti robotin ollessa käynnissä ja liikkeessä, eivätkä ne vahvista pitkäaikaisen ihmisten rinnalla työskentelyn turvallisuutta. Nopea osanvaihto ei ole todiste kummastakaan.
Miksi katse on Japanissa?
Techstars perustelee robotiikan markkinamahdollisuutta ennusteella, jonka mukaan Japanista voisi puuttua noin 11 miljoonaa työntekijää vuoteen 2040 mennessä.
3 Japanin teollisuusministeriön tavoitteena on puolestaan ottaa käyttöön noin 10 miljoonaa tekoälyllä varustettua robottia 18 toimialalla vuoteen 2040 mennessä.
33 Maan laajemmassa kasvusuunnitelmassa fyysisen tekoälyn julkisten ja yksityisten investointien tavoitteeksi on raportoitu 10,5 biljoonaa jeniä tilivuoteen 2040 mennessä. Kyse ei ole O-ID:lle osoitetusta rahoituksesta eikä yhdestä valtion määrärahasta.
35
O-ID:n japanilaiset valmistussuhteet voivat auttaa laitteiston kehittämisessä ja hankinnassa. Sumitomo Electricin kanssa tehty aiesopimus koskee kuitenkin alustavia keskusteluja robottien johtosarjoista, ei robottien ostoa tai käyttöönottoa.
4
Ratkaiseva näyttö odottaa tehdaskokeiluja. Vuodelle 2027 suunnitelluissa kokeiluissa voidaan arvioida, lyhentääkö osien vaihto huoltokatkoja oikeassa tuotantoympäristössä.
1
4 Yhtä olennaisia ovat tehtävien luotettava suorittaminen, turvallinen työskentely ihmisten lähellä ja valmistuksen toistettavuus. Asiakashintaa ei ole vahvistettu saatavilla olevissa tiedoissa, joten on liian aikaista päätellä, tuleeko modulaarinen humanoidi elinkaarensa aikana muita automaatiovaihtoehtoja edullisemmaksi.
21