Netanjahu on sen sijaan pitkään väittänyt, että minkä tahansa sopimuksen on mentävä paljon pidemmälle. Israelin viranomaiset ovat vaatineet, että Washingtonin on sisällytettävä sopimukseen tiukat rajoitukset Iranin ballistisille ohjuksille ja purettava Teheranin tuki alueellisille ryhmille, kuten Hizbollahille ja Hamasille.
Nämä vaatimukset ovat vaikeuttaneet diplomatiaa, koska Iran on johdonmukaisesti kieltäytynyt laajentamasta neuvotteluja ydinohjelmansa ulkopuolelle.
Washingtonin ja Jerusalemin välinen kuilu on saanut aikaan konkreettisen seurauksen: nykyistä neuvottelukanavaa muovaavat pääasiassa Yhdysvallat ja alueelliset välittäjät, eikä perinteinen Yhdysvaltojen ja Israelin yhteinen linja.
Useat raportit kertovat, että välittäjät – mukaan lukien Qatar ja Pakistan, mukana myös Saudi-Arabia, Turkki ja Egypti – ovat laatineet tarkistetun diplomaattisen ehdotuksen, jonka tavoitteena on kaventaa Washingtonin ja Teheranin välisiä eroja.
Koska Israel ajaa laajempaa ja tiukempaa kehystä, joka sisältää ohjukset ja Iranin tukemat ryhmät, joista Iran kieltäytyy neuvottelemasta, sen osallistuminen viimeisimpään sovitteluyritykseen on ollut rajallista. Analyytikoiden mukaan tämä kapeampi diplomaattinen tie helpottaa sen selvittämistä, onko rajallinen sopimus mahdollinen.
Strateginen ero syveni Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisten iskujen jälkeen Iraniin helmikuun 28. päivänä. Iskut tehtiin sen jälkeen, kun neuvottelut olivat ajautuneet umpikujaan, mikä korosti, että sotilaallinen paine ja diplomatia etenivät samanaikaisesti.
Keskeinen kysymys iskujen jälkeen oli, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Netanjahun kerrotaan väittäneen, että jatketut tai uudet iskut voisivat pakottaa Iranin tekemään syvempiä myönnytyksiä. Trump on kuitenkin antanut ymmärtää, että hän suosii diplomaattista tietä uusien sotilasoperaatioiden nopean eskalaation sijaan. Raportit kireästä puhelusta johtajien välillä kertovat jyrkistä erimielisyyksistä siitä, pitäisikö keskittyä neuvotteluihin vai uusiin iskuihin.
Erimielisyys havainnollistaa perustavanlaatuista strategista jakoa: Israel näkee jatkuvan sotilaallisen paineen vipuvartena, kun taas Washington vaikuttaa halukkaammalta testaamaan diplomaattista ulospääsyä.
Viimeisimmän diplomatian keskiössä on alueellisten välittäjien laatima ehdotus.
Raporttien mukaan Qatar ja Pakistan ovat laatineet tarkistetun rauhanneuvoston, joka voisi johtaa viralliseen