SoftBank hakee Japanin piensijoittajilta biljoonaa jeniä tekoälyinvestointeihin

Aiemmat lainat antavat viitteen, eivät varmuutta

SoftBank on käyttänyt tänä vuonna useita velkamarkkinoita. Huhtikuussa yhtiö myi noin 3,6 miljardin dollarin edestä dollarimääräisiä ja euromääräisiä joukkolainoja. Mukana oli 10 vuoden dollarilaina, jonka korko oli 8,5 prosenttia. Bloombergin mukaan SoftBankin voimakkaat tekoälyinvestoinnit olivat nostaneet sen rahoituskustannuksia.

Yhtiö hinnoitteli huhtikuussa myös piensijoittajille suunnattuja 418 miljardin jenin hybridilainoja. Niiden alkuperäinen viiden vuoden korko oli 4,97 prosenttia. Lainat erääntyvät vasta 35 vuoden kuluttua, ovat etuoikeudeltaan huonompia kuin tavalliset velat ja voidaan lunastaa viiden vuoden jälkeen. Siksi niiden rakenne poikkeaa olennaisesti nyt suunnitellusta seitsemän vuoden yrityslainasta. Aiempi korko kertoo jotain sijoittajien SoftBankilta vaatimasta tuotosta, mutta se ei takaa, että biljoonan jenin uusi laina menisi kaupaksi samalla tasolla.

Osakekurssin 8,1 prosentin lasku oli varoitussignaali

SoftBankin osake laski 8,1 prosenttia 5 360 jeniin sen jälkeen, kun suunnitellusta joukkolainasta uutisoitiin. Laskun taustalla olivat huolet emission koosta, yhtiön velkataakasta ja lisävelan käyttämisestä tekoälyinvestointien rahoittamiseen.

Osakkeen lasku ei yksin tarkoita, että joukkolaina epäonnistuisi. Osake- ja korkosijoittajat hinnoittelevat erilaisia riskejä, ja yritys voi saada velkansa myytyä osakekurssin heikkenemisestä huolimatta. Reaktio kuitenkin osoittaa, että markkinat tulkitsivat suunnitelman rahoitussignaaliksi eivätkä vain tavanomaiseksi jälleenrahoitukseksi.

Keskeinen kysymys on, pystyykö SoftBank jatkamaan tekoälysijoitustensa kasvattamista ilman, että sijoittajat vaativat yhä kalliimpaa rahoitusta. Sujuvasti hinnoiteltu suuri emissio vahvistaisi yhtiön pääsyä Japanin kotitalouksien säästöihin. Odotettua korkeampi korko, pienempi lopullinen lainamäärä tai lainan hinnan lasku jälkimarkkinoilla puolestaan viittaisi rahoitusolojen kiristymiseen.

Tekoälysektorin luottoriskit kasvavat

Luottomarkkinoilla suhtaudutaan varovaisemmin myös muihin tekoälyinvestointien ympärille rakentuneisiin yhtiöihin. Nvidian viisivuotisen luottoriskinvaihtosopimuksen eli CDS:n riskilisä nousi 19. elokuuta 80,77 korkopisteeseen. Se oli noin 90 prosenttia korkeammalla kuin vuoden alussa ja yli kaksinkertainen loppukevään tasoon verrattuna. Oraclen viisivuotinen CDS-riskilisä ylitti heinäkuussa 200 korkopistettä.

Luvut eivät suoraan mittaa SoftBankin maksukyvyttömyysriskiä. Nvidialla, Oraclella ja SoftBankilla on erilaiset liiketoiminnat, taseet ja rahoitustarpeet. Ne ovat kuitenkin laajempi markkinasignaali: sijoittajat arvioivat uudelleen sitä, kuinka paljon riskiä liittyy tekoälykapasiteetin rakentamiseen tarvittaviin valtaviin pääomainvestointeihin ja kuinka nopeasti investoinnit tuottavat kestävää kassavirtaa.

Tämä ero on SoftBankin kannalta tärkeä. Yhtiö ei lainaa vain vakaasti ennakoitavaa kassavirtaa vastaan, vaan sen strategia riippuu tekoälyyn liittyvien yritysten ja infrastruktuurin tulevasta menestyksestä. Varovaisilla markkinoilla sijoittajat tarkastelevat aiempaa tiukemmin velkaantuneisuutta, jälleenrahoitussuunnitelmia, omaisuuserien arvoja ja tuottojen toteutumispolkua.

Pystyvätkö japanilaiset piensijoittajat sulattamaan biljoonan jenin lainan?

Kysyntää voi olla. Japanin piensijoittajille suunnattujen yrityslainojen markkinoiden odotetaan kasvavan vuonna 2026 lähes ennätykselliseen 2,8 biljoonaan jeniin. SoftBankin suunnitelma olisi silti poikkeuksellisen suuri suhteessa koko markkinaan ja keskittäisi huomattavan määrän kotitalouksien sijoituksia yhteen liikkeeseenlaskijaan.

Käytännön riski ei välttämättä ole lainan epäonnistuminen, vaan sen sulattaminen markkinoille. Mahdollisia lopputuloksia ovat esimerkiksi:

• Vahva kysyntä: SoftBank osoittaisi, että japanilaiset kotitaloudet ovat edelleen valmiita rahoittamaan tunnettua teknologiayhtiötä houkuttelevalla korolla.
• Kalliimpi hinnoittelu: Sijoittajat voivat merkitä lainaa, mutta vaatia korkoa lähemmäs odotusten yläpäätä. Tämä nostaisi SoftBankin rahoituskuluja.
• Pienempi emissio tai muutetut ehdot: Yhtiö voi joutua tarkistamaan lainan kokoa tai ehtoja, jos kysyntä jää odotettua heikommaksi.
• Paine jälkimarkkinahintaan: Täysimääräisesti myyty laina voi silti alkaa noteerautua alle merkintähinnan, jos valtionlainojen korot nousevat tai luottoriskilisät levenevät.

SoftBank on lisäksi ilmoittanut, ettei uutinen perustunut yhtiön julkaisemaan tietoon, eikä se ole kommentoinut suunnitelmaa. Kyse on siis raportoidusta hankkeesta, ei vielä vahvistetuista liikkeeseenlaskuehdoista.

Mitä hanke kertoo tekoälyinfrastruktuurin rahoituksesta?

SoftBankin rahoitustesti on merkityksellinen myös Japanin ulkopuolella, sillä se havainnollistaa velkavetoisen tekoälylaajentumisen rajoitteita. Jos sijoittajat vaativat jatkossakin suurempaa korvausta tekoälyyn liittyvästä luottoriskistä, datakeskuksia, laskentakapasiteettia ja muuta infrastruktuuria rakentavien yritysten on ehkä osoitettava aiempaa selvemmin sitoutunut kysyntä ja näkyvät kassavirrat ennen uuden velan ottamista.

Tämä ei välttämättä tarkoita tekoälyinvestointien loppua. Se voi merkitä kalliimpaa velkaa, lyhyempiä laina-aikoja, enemmän vakuudellista tai hankekohtaista rahoitusta sekä uuden velan tarkempaa sitomista tuloja tuottaviin omaisuuseriin. Vahvan taseen ja tasaisen kassavirran yrityksillä on enemmän liikkumavaraa. Velkaantuneemmat yhtiöt voivat joutua hidastamaan tai järjestelemään pääomainvestointejaan, jos riskilisät pysyvät korkeina.

Voivatko Japanin korot vähentää ulkomaisten velkakirjojen kysyntää?

Kotimaisten korkojen nousu muuttaa myös japanilaisten sijoittajien vertailua ulkomaisiin joukkolainoihin. Kun Japanin valtionvelka tarjoaa aiempaa kilpailukykyisemmän tuoton, valuuttasuojatut ulkomaiset lainat, kuten Yhdysvaltain valtionlainat, voivat tuntua vähemmän houkuttelevilta. Ratkaisevia tekijöitä ovat valuuttakurssit ja suojauksen kustannukset.

Tämä voi vähentää japanilaisten sijoittajien kysyntää joissakin ulkomaisissa omaisuuslajeissa tai ohjata säästöjä enemmän kotimaisiin jenimääräisiin tuotteisiin. Vaikutuksen koko ja suunta Yhdysvaltain valtionlainojen korkoihin ovat kuitenkin epävarmoja. Niihin vaikuttavat myös valuuttakurssit, suojauskustannukset, institutionaalisten sijoittajien allokaatiot ja Japanin keskuspankin tuleva rahapolitiikka.

Ratkaisevat mittarit ovat vasta tulossa

SoftBankin suunniteltu biljoonan jenin emissio osuu kolmen paineen risteykseen: Japanin valtionlainojen korkeampaan korkotasoon, tekoälyyn liittyvien luottoriskien kasvuun ja yhtiön kunnianhimoisen investointiohjelman rahoitustarpeeseen.

Hankkeen onnistumista ei mitata vain sillä, saadaanko joukkolainat myytyä. Paljon enemmän kertovat lopullinen korko, piensijoittajien kysynnän voimakkuus ja lainojen käyttäytyminen liikkeeseenlaskun jälkeen. Yhdessä nämä tekijät osoittavat, kuinka paljon japanilaiset kotitaloudet ovat valmiita maksamaan SoftBankin tekoälystrategiaan liittyvästä riskistä – ja kuinka kalliiksi strategian rahoittaminen on muuttunut.