Venäjä pystyy edelleen rahoittamaan sotaa, mutta aiempaa kalliimmin: sotilasmenot olivat tammi–kesäkuussa 10,7 biljoonaa ruplaa, ja liittovaltion budjettivaje nousi heinäkuuhun mennessä 6,45 biljoonaan ruplaan. Kremlin rahoituspuskurit ovat ohuemmat likvidien kansallisen hyvinvoinnin rahaston varojen supistuessa.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: How is Russia’s war economy being squeezed in 2026 by military spending rising 30% to 10.7 trillion rubles in the first half—despite plans t. Article summary: Russia is being squeezed less by an immediate inability to fund the war than by a worsening trade-off: Moscow is protecting military production and the war effort while its most flexible fiscal buffers, energy revenues, . Topic tags: general, general web, user generated, news. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts w
Venäjän sotatalouden ongelma vuonna 2026 ei ole välitön maksukyvyttömyys. Kyse on siitä, että sodan rahoitus muuttuu aiempaa kalliimmaksi ja jäykemmäksi: sotilasmenot kasvavat samaan aikaan, kun energiatulot ja helposti käytettävät varannot eivät enää riitä yhtä hyvin puskuriksi.
Kremlillä on edelleen poikkeuksellisen vahvat keinot ohjata rahoitusta – kotimainen valtionvelka, valtion vaikutuspiirissä olevat pankit ja keskitetty päätöksenteko. Silti valinta on yhä useammin se, mitä muuta julkisesta taloudesta joudutaan kiristämään, jotta sota pysyy etusijalla.
Venäjän sotilasmenot nousivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 10,7 biljoonaan ruplaan. Se oli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja vastasi 4,7:tä prosenttia vuoden koko bruttokansantuotteesta tehdystä ennusteesta. Jos sama tahti jatkuisi, sotaan liittyvät menot voisivat nousta koko vuonna yli 9 prosenttiin BKT:stä. 4
8
Heinäkuun loppuun mennessä liittovaltion budjettivaje oli kasvanut 6,45 biljoonaan ruplaan, eli 2,8 prosenttiin BKT:stä. Valtion sopimusten – puolustustilaukset mukaan lukien – arvo kasvoi vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana lähes 40 prosenttia vuodentakaisesta 8,44 biljoonaan ruplaan. 14
Sotilaalliset tilaukset tukevat asetuotantoa ja siihen kytkeytyviä aloja. Samalla ne sitovat budjettivaroja nopeammin kuin tuloja kertyy. Kysymys ei siis ole vain siitä, paljonko Venäjä käyttää sotaan, vaan myös siitä, mille muille julkisille menoille jää vähemmän liikkumavaraa.
Venäjä on aiemmin paikannut budjettivajettaan kansallisen hyvinvoinnin rahastolla. Nyt tämä puskuri on selvästi pienempi: raportoinnissa rahaston likvidien varojen määräksi on arvioitu noin 1,6 prosenttia BKT:stä. 4
Kun säästövaranto pienenee, rahoitus nojaa vahvemmin kotimaiseen lainanottoon, valtion kassavaroihin ja valtion vaikutuspiirissä oleviin rahoituslaitoksiin. Venäjä keräsi vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kotimaisilta OFZ-markkinoilta – eli ruplamääräisillä valtion joukkovelkakirjalainoilla – 2,3 biljoonaa ruplaa. 14
Velkaa voidaan yhä ottaa, mutta se ei ole ilmaista. The Moscow Timesin mukaan nousseet lainakustannukset ovat vaikeuttaneet tavanomaisia joukkovelkakirjalainojen huutokauppoja, ja hallitus on kääntynyt valtion pankkien puoleen sotabudjetin kasvavan vajauksen rahoittamiseksi. 11
Öljy- ja kaasutulot ovat yhä Venäjän liittovaltion budjetin keskeinen tulonlähde. Siksi niiden heikentyminen syventää menojen ja tulojen välistä kuilua. Öljy- ja kaasutulot laskivat vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 17 prosenttia, samalla kun menot kasvoivat tuloja nopeammin. 2
Ukrainan iskut öljyinfrastruktuuriin ovat tuoneet myös välittömiä käytännön ongelmia. Vladimir Putin myönsi 28. kesäkuuta polttoaineen saatavuusongelmat ja alueelliset puutteet Venäjällä. Hänen mukaansa työryhmä pyrki varmistamaan toimitukset, ja drooni-iskujen vaikutukset öljylaitoksiin oli saatava mahdollisimman vähäisiksi. 18
Iskut eivät yksin ratkaise Venäjän kykyä rahoittaa sotaa. Ne kuitenkin pahentavat jo ennestään kireää tilannetta: vaurioitunut energiainfrastruktuuri voi vaatia korjauksia ja poikkeusjärjestelyjä samaan aikaan, kun budjettitulot ovat paineessa.
Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että Kreml priorisoi menojaan eikä ole lähiaikoina vetäytymässä sotataloudesta. Puolustushankinnat ja sotilaallinen tuotanto ovat strategisesti suojattuja, joten sopeutuspaine kohdistuu todennäköisemmin muihin budjettikohtiin, lisävelkaan ja muihin tapoihin kerätä tuloja.
Tällaisesta menohierarkiasta on jo viitteitä. Critical Threats Projectin Bloombergiin perustuvan raportoinnin mukaan viranomaiset määräsivät huhtikuussa 2026 leikkauksia sodan ulkopuolisiin menoihin ja ohjeistivat liittovaltion virastoja varautumaan henkilöstövähennyksiin. 31
Siksi pelkät kokonaistalouden kasvuluvut voivat antaa harhaanjohtavan kuvan. Sotatalous voi pitää tehtaita käynnissä ja ylläpitää työllisyyttä valituilla aloilla, vaikka julkisen talouden joustovara samalla heikkenee. Olennaista ei ole vain se, pystyykö valtio ohjaamaan varoja sotilaallisiin tarpeisiin tänään, vaan se, kuinka suureksi muiden menojen hinta kasvaa.
Kremlin julkinen viesti on ollut, että talousvaikutukset ovat hallinnassa. Putin on kuvannut Ukrainan infrastruktuuri-iskut yritykseksi horjuttaa Venäjän yhteiskuntaa, mutta on samalla myöntänyt vastavuoroisten iskujen aiheuttaneen taloudellista vahinkoa. 19
20
Valtion kehityspankki VEB:n pääekonomistin Andrei Klepachin erottaminen kuvastaa myös sitä, kuinka vähän tilaa näkyvälle julkiselle kritiikille jää. Klepach poistettiin tehtävästään sen jälkeen, kun hänen pitkän sodan talousvaikutuksia koskeneet varoituksensa nousivat esiin. VEB vahvisti, ettei hän enää toimi tehtävässä, mutta ei kertonut julkista syytä ratkaisulle. 17
25
Venäjän rajoite on ennen kaikkea rahoituksen laadun heikkeneminen, ei välitön kyvyttömyys maksaa sodasta. Keskeisiä seurattavia mittareita ovat:
Venäjän keskitetty rahoitusjärjestelmä antaa valtiolle mahdollisuuden ylläpitää suuria alijäämiä pidempään kuin tavalliselle markkinaehtoiselle velalliselle olisi tyypillistä. Suunta on silti selvä: sotaa rahoitetaan aiempaa pienemmillä varannoilla, suuremmalla velalla ja kiristämällä muuta kuin sotilaallista taloutta. 4
11
14
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Venäjä pystyy edelleen rahoittamaan sotaa, mutta aiempaa kalliimmin: sotilasmenot olivat tammi–kesäkuussa 10,7 biljoonaa ruplaa, ja liittovaltion budjettivaje nousi heinäkuuhun mennessä 6,45 biljoonaan ruplaan.
Venäjä pystyy edelleen rahoittamaan sotaa, mutta aiempaa kalliimmin: sotilasmenot olivat tammi–kesäkuussa 10,7 biljoonaa ruplaa, ja liittovaltion budjettivaje nousi heinäkuuhun mennessä 6,45 biljoonaan ruplaan. Kremlin rahoituspuskurit ovat ohuemmat likvidien kansallisen hyvinvoinnin rahaston varojen supistuessa.
Ukrainan iskut öljyinfrastruktuuriin ovat lisänneet käytännön talouspainetta. Vladimir Putin myönsi alueelliset polttoainepulat ja kertoi työryhmän turvaavan toimituksia.
Venäjä pystyy edelleen rahoittamaan sotaa, mutta aiempaa kalliimmin: sotilasmenot olivat tammi–kesäkuussa 10,7 biljoonaa ruplaa, ja liittovaltion budjettivaje nousi heinäkuuhun mennessä 6,45 biljoonaan ruplaan. Kremlin rahoituspuskurit ovat ohuemmat likvidien kansallisen hyvinvoinnin rahaston varojen supistuessa.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: How is Russia’s war economy being squeezed in 2026 by military spending rising 30% to 10.7 trillion rubles in the first half—despite plans t. Article summary: Russia is being squeezed less by an immediate inability to fund the war than by a worsening trade-off: Moscow is protecting military production and the war effort while its most flexible fiscal buffers, energy revenues, . Topic tags: general, general web, user generated, news. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts w
Venäjän sotatalouden ongelma vuonna 2026 ei ole välitön maksukyvyttömyys. Kyse on siitä, että sodan rahoitus muuttuu aiempaa kalliimmaksi ja jäykemmäksi: sotilasmenot kasvavat samaan aikaan, kun energiatulot ja helposti käytettävät varannot eivät enää riitä yhtä hyvin puskuriksi.
Kremlillä on edelleen poikkeuksellisen vahvat keinot ohjata rahoitusta – kotimainen valtionvelka, valtion vaikutuspiirissä olevat pankit ja keskitetty päätöksenteko. Silti valinta on yhä useammin se, mitä muuta julkisesta taloudesta joudutaan kiristämään, jotta sota pysyy etusijalla.
Venäjän sotilasmenot nousivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 10,7 biljoonaan ruplaan. Se oli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja vastasi 4,7:tä prosenttia vuoden koko bruttokansantuotteesta tehdystä ennusteesta. Jos sama tahti jatkuisi, sotaan liittyvät menot voisivat nousta koko vuonna yli 9 prosenttiin BKT:stä. 4
8
Heinäkuun loppuun mennessä liittovaltion budjettivaje oli kasvanut 6,45 biljoonaan ruplaan, eli 2,8 prosenttiin BKT:stä. Valtion sopimusten – puolustustilaukset mukaan lukien – arvo kasvoi vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana lähes 40 prosenttia vuodentakaisesta 8,44 biljoonaan ruplaan. 14
Sotilaalliset tilaukset tukevat asetuotantoa ja siihen kytkeytyviä aloja. Samalla ne sitovat budjettivaroja nopeammin kuin tuloja kertyy. Kysymys ei siis ole vain siitä, paljonko Venäjä käyttää sotaan, vaan myös siitä, mille muille julkisille menoille jää vähemmän liikkumavaraa.
Venäjä on aiemmin paikannut budjettivajettaan kansallisen hyvinvoinnin rahastolla. Nyt tämä puskuri on selvästi pienempi: raportoinnissa rahaston likvidien varojen määräksi on arvioitu noin 1,6 prosenttia BKT:stä. 4
Kun säästövaranto pienenee, rahoitus nojaa vahvemmin kotimaiseen lainanottoon, valtion kassavaroihin ja valtion vaikutuspiirissä oleviin rahoituslaitoksiin. Venäjä keräsi vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kotimaisilta OFZ-markkinoilta – eli ruplamääräisillä valtion joukkovelkakirjalainoilla – 2,3 biljoonaa ruplaa. 14
Velkaa voidaan yhä ottaa, mutta se ei ole ilmaista. The Moscow Timesin mukaan nousseet lainakustannukset ovat vaikeuttaneet tavanomaisia joukkovelkakirjalainojen huutokauppoja, ja hallitus on kääntynyt valtion pankkien puoleen sotabudjetin kasvavan vajauksen rahoittamiseksi. 11
Öljy- ja kaasutulot ovat yhä Venäjän liittovaltion budjetin keskeinen tulonlähde. Siksi niiden heikentyminen syventää menojen ja tulojen välistä kuilua. Öljy- ja kaasutulot laskivat vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 17 prosenttia, samalla kun menot kasvoivat tuloja nopeammin. 2
Ukrainan iskut öljyinfrastruktuuriin ovat tuoneet myös välittömiä käytännön ongelmia. Vladimir Putin myönsi 28. kesäkuuta polttoaineen saatavuusongelmat ja alueelliset puutteet Venäjällä. Hänen mukaansa työryhmä pyrki varmistamaan toimitukset, ja drooni-iskujen vaikutukset öljylaitoksiin oli saatava mahdollisimman vähäisiksi. 18
Iskut eivät yksin ratkaise Venäjän kykyä rahoittaa sotaa. Ne kuitenkin pahentavat jo ennestään kireää tilannetta: vaurioitunut energiainfrastruktuuri voi vaatia korjauksia ja poikkeusjärjestelyjä samaan aikaan, kun budjettitulot ovat paineessa.
Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että Kreml priorisoi menojaan eikä ole lähiaikoina vetäytymässä sotataloudesta. Puolustushankinnat ja sotilaallinen tuotanto ovat strategisesti suojattuja, joten sopeutuspaine kohdistuu todennäköisemmin muihin budjettikohtiin, lisävelkaan ja muihin tapoihin kerätä tuloja.
Tällaisesta menohierarkiasta on jo viitteitä. Critical Threats Projectin Bloombergiin perustuvan raportoinnin mukaan viranomaiset määräsivät huhtikuussa 2026 leikkauksia sodan ulkopuolisiin menoihin ja ohjeistivat liittovaltion virastoja varautumaan henkilöstövähennyksiin. 31
Siksi pelkät kokonaistalouden kasvuluvut voivat antaa harhaanjohtavan kuvan. Sotatalous voi pitää tehtaita käynnissä ja ylläpitää työllisyyttä valituilla aloilla, vaikka julkisen talouden joustovara samalla heikkenee. Olennaista ei ole vain se, pystyykö valtio ohjaamaan varoja sotilaallisiin tarpeisiin tänään, vaan se, kuinka suureksi muiden menojen hinta kasvaa.
Kremlin julkinen viesti on ollut, että talousvaikutukset ovat hallinnassa. Putin on kuvannut Ukrainan infrastruktuuri-iskut yritykseksi horjuttaa Venäjän yhteiskuntaa, mutta on samalla myöntänyt vastavuoroisten iskujen aiheuttaneen taloudellista vahinkoa. 19
20
Valtion kehityspankki VEB:n pääekonomistin Andrei Klepachin erottaminen kuvastaa myös sitä, kuinka vähän tilaa näkyvälle julkiselle kritiikille jää. Klepach poistettiin tehtävästään sen jälkeen, kun hänen pitkän sodan talousvaikutuksia koskeneet varoituksensa nousivat esiin. VEB vahvisti, ettei hän enää toimi tehtävässä, mutta ei kertonut julkista syytä ratkaisulle. 17
25
Venäjän rajoite on ennen kaikkea rahoituksen laadun heikkeneminen, ei välitön kyvyttömyys maksaa sodasta. Keskeisiä seurattavia mittareita ovat:
Venäjän keskitetty rahoitusjärjestelmä antaa valtiolle mahdollisuuden ylläpitää suuria alijäämiä pidempään kuin tavalliselle markkinaehtoiselle velalliselle olisi tyypillistä. Suunta on silti selvä: sotaa rahoitetaan aiempaa pienemmillä varannoilla, suuremmalla velalla ja kiristämällä muuta kuin sotilaallista taloutta. 4
11
14
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Venäjä pystyy edelleen rahoittamaan sotaa, mutta aiempaa kalliimmin: sotilasmenot olivat tammi–kesäkuussa 10,7 biljoonaa ruplaa, ja liittovaltion budjettivaje nousi heinäkuuhun mennessä 6,45 biljoonaan ruplaan.
Venäjä pystyy edelleen rahoittamaan sotaa, mutta aiempaa kalliimmin: sotilasmenot olivat tammi–kesäkuussa 10,7 biljoonaa ruplaa, ja liittovaltion budjettivaje nousi heinäkuuhun mennessä 6,45 biljoonaan ruplaan. Kremlin rahoituspuskurit ovat ohuemmat likvidien kansallisen hyvinvoinnin rahaston varojen supistuessa.
Ukrainan iskut öljyinfrastruktuuriin ovat lisänneet käytännön talouspainetta. Vladimir Putin myönsi alueelliset polttoainepulat ja kertoi työryhmän turvaavan toimituksia.