Venäjän vuoden 2026 rahoitussuunnitelmaa joudutaan tarkistamaan, koska sotaan liittyvät menot ovat kasvaneet selvästi odotettua suuremmiksi. Valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan federaatiobudjetin alijäämän pitäisi jäädä enintään 3 prosenttiin BKT:stä. Se on lähes kaksinkertainen alkuperäiseen, budjettilaissa asetettuun 1,6 prosentin tavoitteeseen verrattuna.
2
5
Alijäämä ylitti jo alkuperäisen vuositavoitteen
Venäjän federaatiobudjetin alijäämä oli tammi–elokuussa 2026 5,8 biljoonaa ruplaa, eli 2,5 prosenttia BKT:stä. Se ylitti alkuperäisen koko vuoden tavoitteen, joka oli 3,8 biljoonaa ruplaa eli 1,6 prosenttia BKT:stä. Liittovaltion menot kasvoivat jaksolla 14,7 prosenttia vuodentakaisesta, kun tulot kasvoivat 9,2 prosenttia. Menot siis kasvoivat tuloja nopeammin.
11
34
Elokuu oli poikkeus: kuukausi päättyi 660 miljardin ruplan ylijäämään, joka oli suurin kuukausiylijäämä vuoteen. Ylijäämä syntyi pääosin suurten valtionpankkien ja -yhtiöiden edellisvuoden voitoista maksamista osingoista. Bloombergin mukaan osinkotuloja kertyi 691 miljardia ruplaa. Kyse oli kuitenkin kertaluonteisesta tulovirrasta, ei merkistä siitä, että kertyneen alijäämän ongelma olisi ratkennut.
29
Jo aiemmin hallituksen budjettiportaalin tiedot viittasivat siihen, että vuoden 2026 menot voisivat ylittää suunnitelman, vaikka tulot pysyisivät ennallaan. Tällöin suunniteltu ruplamääräinen alijäämä kasvaisi yli biljoonalla ruplalla.
3
Sotamenot sitovat budjetin liikkumavaraa
Saksan kansainvälisten ja turvallisuuspoliittisten asioiden instituutin SWP:n Venäjän valtiovarainministeriön tietoihin perustuvan analyysin mukaan sotilasmenot olivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 10,7 biljoonaa ruplaa. Se oli 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025. Summa vastasi 4,7 prosenttia vuoden koko BKT-ennusteesta ja 10,5 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon BKT:stä.
33
Vertailun vuoksi: vuoden 2026 budjetissa sotilasmenoihin oli varattu 14,9 biljoonaa ruplaa, eli 6,3 prosenttia BKT:stä. Ensimmäisen vuosipuoliskon toteutunut summa oli siten jo noin 72 prosenttia koko vuoden suunnitelmasta.
40
33
Menot ovat myös selvästi sodanedeltävää tasoa suuremmat. Samoihin budjettitietoihin perustuvan raportoinnin mukaan ensimmäisen vuosipuoliskon sotilasmenot olivat yli viisinkertaiset vuoteen 2021 verrattuna.
51
Luvut eivät yksin ratkaise, mihin koko vuoden sotilasmenot lopulta nousevat. Ne kuitenkin selittävät, miksi hallitus rajoittaa siviilipuolen menoja: kun puolustus- ja turvallisuusmenot kasvavat ennakoitua nopeammin, nopeasti siirrettävissä oleva säästökohde on muiden kuin välttämättömien siviilimenojen lykkääminen. Elokuussa kerrottiin, että virastoja oli ohjeistettu siirtämään ei-välttämättömiä menoja rahoitusvajeen ja kasvavan alijäämän vuoksi.
32
Miten rahoitusvaje aiotaan kattaa?
Siluanov on sanonut, että budjetin toimeenpanon aikana ilmeni lisärahoitustarpeita ja että niille järjestetään uusia rahoituslähteitä. Raportoituihin toimiin kuuluu kertyneiden kassavarojen käyttö sekä lainanotto kotimaisilta velkamarkkinoilta.
19
Myös veropolitiikka on osa vastausta. Venäjä korotti veroja vuonna 2026 hillitäkseen alijäämää ja rahoittaakseen sotatoimiaan Ukrainassa. Arvonlisävero nousi vuoden alussa 22 prosenttiin.
2
14
Valtiovarainministeriö valmistelee lisäksi verolainsäädännön muutoksia, jotka huomioisivat yritysten kulut tuotantolaitosten suojaamisesta ja drooni-iskuissa vahingoittuneiden kohteiden korjaamisesta. Ehdotus kertoo, etteivät sodan talousvaikutukset rajoitu suoriin sotilasmenoihin: myös kotimaisten omaisuuserien suojaaminen ja jälleenrakennus ovat nousseet budjetti- ja veropolitiikan kysymyksiksi.
31
Siviiliohjelmien ja puolustusmenojen välinen valinta kiristyy
Paine näkyy siinä, missä järjestyksessä rahaa käytetään. Siviiliohjelmien maksujen lykkääminen ei poista valtion velvoitteita, vaan siirtää niiden toteutumista myöhemmäksi. Samalla Kreml voi suunnata lyhyen aikavälin varoja puolustukseen, turvallisuuteen ja muihin sotaan liittyviin tarpeisiin, kun se kasvattaa tuloja ja ottaa velkaa.
Rasitus näkyy myös varsinaisen budjetoinnin ulkopuolella. Elokuun lopussa Putin antoi asetuksen, joka sallii kriittisen infrastruktuurin siirtämisen ulkoiseen hallintaan, jos omistajat eivät suojaa sitä riittävästi, myös drooni-iskuilta. Carnegien analyysin mukaan järjestely voi samalla luoda väylän omaisuuden uudelleenjakoon.
36
Siviilimenojen lykkäykset, veronkorotukset, velanotto, infrastruktuurin suojauskustannukset ja korjauksiin liittyvät veromuutokset viittaavat siihen, että budjetti joutuu vastaamaan useisiin samanaikaisiin tarpeisiin. Kyse ei ole vain rintamamenojen rahoittamisesta, vaan myös Venäjän sisällä sijaitsevien kohteiden suojaamisesta ja vahinkojen korjaamisesta.
Vuoden 2027 alijäämätavoite on pienempi – mutta perustuu oletuksiin
Putin on arvioinut, että vuoden 2027 alustava budjettialijäämä olisi noin 2 prosenttia BKT:stä. Arvio perustuu hänen mukaansa hyvin varovaiseen, noin 50 dollarin öljyn barrelihinta-oletukseen.
17
Tavoite on pienempi kuin valtiovarainministeriön nyt vuodelle 2026 esittämä 3 prosentin enimmäistaso, mutta kyse on ennusteesta, ei takeesta. Toteutuminen riippuu verotuloista, öljyn hinnasta, lainanoton ehdoista ja ennen kaikkea sotilas- ja turvallisuusmenojen kehityksestä.
Putin on julkisuudessa katsonut, ettei kasvava alijäämä aiheuta Venäjän taloudelle “kriittistä” riskiä ja että se on hallittavissa. Hän esitti arvion tilanteessa, jossa tammi–heinäkuun alijäämä oli noussut 2,8 prosenttiin BKT:stä ja ylittänyt jo alkuperäisen vuositavoitteen.
1
Keskeinen havainto on selvä: elokuun ylijäämä toi tilapäistä helpotusta, mutta tammi–elokuun alijäämä ja puolustusmenojen vauhti selittävät, miksi Venäjä on siirtymässä 1,6 prosentin alijäämätavoitteesta kohti 3 prosentin enimmäistasoa. Samalla siviilimenot näyttävät olevan yhä useammin budjetin joustava erä.
2
29
33