Taustalla on raporttien mukaan muun muassa Samsungin noin 20 prosentin DRAM-hinnankorotus kuluvan vuosineljänneksen aikana . Kun nykyiset varastot loppuvat, kustannusten odotetaan siirtyvän entistä selvemmin jälleenmyyntihintoihin.
Muistimarkkinan luvut ovat poikkeuksellisen rajuja:
Kalliimmissa näytönohjaimissa muistin osuus materiaalikustannuksista voi olla yli 80 prosenttia . Siksi muistisirujen hinnanmuutos voi vaikuttaa kortin lopulliseen hintaan enemmän kuin moni kuluttaja arvaa.
Kuluttajalle näkyvin esimerkki kriisistä on GDDR7-muistimoduulien hinta. Tavallinen 2 gigatavun GDDR7-siru maksaa tiettävästi noin 20 dollaria, kun taas 3 gigatavun moduulin hinta on noussut noin 60–70 dollariin kappaleelta .
Kolmen gigatavun moduulit ovat tärkeitä Nvidian suunnittelemissa RTX 50 -sarjan Super-malleissa, joiden tarkoitus on tarjota aiempaa enemmän videomuistia. Esimerkiksi RTX 5070 Ti Superin muistimäärä voisi nousta 16 gigatavusta 24 gigatavuun. Kahdeksan 3 gigatavun moduulia tarkoittaisi kuitenkin yksin muistista noin 480–560 dollarin kustannusta .
Tämän vuoksi RTX 50 -sarjan Super-näytönohjainten julkaisujen on raportoitu viivästyneen . Kyse ei ole siitä, etteikö muistia haluttaisi tarjota enemmän, vaan siitä, että tehokkaampien moduulien hinta tekee kokoonpanosta vaikean perustella.
RTX 5070 Ti julkaistiin 749 dollarin suositushinnalla ja 16 gigatavun GDDR7-muistilla . Heinäkuussa 2026 sen todelliset myyntihinnat olivat kuitenkin raporttien mukaan noin 900–1 300 dollaria, tyypillisen hinnan ollessa noin 1 050 dollaria . Kiinassa eri valmistajien mallit maksoivat noin 1 151–1 402 dollaria .
| Mittari | Hinta |
|---|---|
| Julkaisun suositushinta | 749 $ |
| Todellinen hintahaarukka heinäkuussa 2026 | 900–1 300 $ |
| Tyypillinen katuhinta | noin 1 050 $ |
| Kiinassa raportoidut hinnat | noin 1 151–1 402 $ |
TrendForce seurasi 15–20 prosentin hinnankorotuksia erityisesti RTX 50 -sarjan korteissa, joissa on vähintään 16 gigatavua videomuistia. Joidenkin mallien hinnat nousivat vielä tätäkin enemmän . RTX 5090:n jälleenmyyntihinnan on puolestaan raportoitu nousseen noin 4 300–5 000 dollariin, noin 50 prosenttia julkaisun suositushinnan yläpuolelle .
Kriisi ei koske vain pelaajia. Raporttien mukaan Nvidia muuttaa myös tulevan Vera Rubin NVL72 -tekoälyjärjestelmän muistiratkaisua.
Järjestelmän CPU-puolella käytettävien SOCAMM-moduulien kokonaiskapasiteetti voi pienentyä räkkikohtaisesti noin 55 teratavusta noin 28 teratavuun . Useimmissa järjestelmissä olisi tällöin 96 gigatavun SOCAMM-moduuleja aiemmin odotettujen 192 gigatavun moduulien sijaan .
SOCAMM eli Small Outline Compression Attached Memory Module on Nvidian Vera-prosessoreihin tarkoitettu kompakti LPDDR5X-muistiratkaisu. Se ei ole sama asia kuin grafiikkapiirien yhteydessä käytettävä HBM4-muisti.
Muutoksen taustalla ei tiettävästi ole tekoälykysynnän hiipuminen. Morgan Stanleyn, TrendForcen ja SemiAnalysisin näkemyksen mukaan kyse on ennen kaikkea DRAM-pulasta ja siitä, ettei Nvidia saa toimittajilta riittävästi korkean kapasiteetin LPDRAM-muistia .
Arvioiden mukaan muistiratkaisun pienentäminen voisi laskea yhden räkin kustannuksia noin 7,6 miljoonasta dollarista 6,8 miljoonaan dollariin – säästö olisi noin 800 000 dollaria räkkikohtaisesti . Vera Rubinin GPU-puolen HBM4-muistin kysynnän kerrotaan kuitenkin pysyvän vahvana .
Tärkeä yksityiskohta on, ettei kyse välttämättä ole Nvidian kokonaismuistiostojen leikkaamisesta. Yhtiö voi käyttää pienempiä moduuleja ja toimittaa niitä enemmän. Kapasiteetti pienenee siis ensisijaisesti yhtä räkkijärjestelmää kohti, koska tiheitä LPDRAM-moduuleja ei ole riittävästi saatavilla .
Lyhyen aikavälin ennusteet ovat kuluttajan kannalta synkkiä. Jefferiesin osaketutkimuksen mukaan muistien hinnat voivat nousta vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä vielä 40–50 prosenttia ja neljännellä neljänneksellä 30–40 prosenttia. Vuodelle 2027 ennustetaan 40–45 prosentin vuosittaista nousua .
| Ajanjakso | Ennustettu muistien hinnannousu |
|---|---|
| Vuoden 2026 kolmas neljännes | 40–50 % |
| Vuoden 2026 neljäs neljännes | 30–40 % |
| Koko vuosi 2027 | 40–45 % vuodessa |
| Gartnerin arvio | noin 130 prosentin kustannuspiikki, joka ulottuu vuoteen 2027 |
Rakenteellinen ongelma on tuotantokapasiteetin jakautuminen. Tekoälypalvelinten HBM- ja suurikapasiteettisen LPDRAM-muistin kysyntä ohjaa kiekko- ja tuotantokapasiteettia pois kuluttajien DRAM- ja GDDR-muisteista. Yhden HBM3E-pinon valmistamiseen tarvitaan arviolta noin kolme kertaa enemmän kiekkoalaa kuin tavalliseen DDR5-siruun .
Muistipula ei rajoitu Nvidiaan.
Merkittävää helpotusta ei odoteta ennen vuotta 2028 . Micronin uusi tehdaskapasiteetti ei tiettävästi tuota merkittäviä määriä ennen vuoden 2027 puoliväliä aikaisintaan . Kearneyn joidenkin arvioiden mukaan markkinoiden täysi elpyminen voi siirtyä jopa vuoteen 2030 .
Kyse näyttää olevan enemmän rakenteellisesta kuin tavanomaisesta suhdannevaihtelusta. Jos tekoälypalvelinten kysyntä jatkaa kasvuaan, muistivalmistajilla on voimakas kannustin suunnata kapasiteettia korkeamman katteen HBM- ja LPDRAM-tuotteisiin. Kuluttajien näytönohjaimet joutuvat tällöin kilpailemaan samoista tuotantoresursseista.
Kun uutta valmistuskapasiteettia saadaan käyttöön, hinnat voivat ajan mittaan tasaantua. Aikataulu riippuu kuitenkin sekä tehtaiden käynnistymisestä että siitä, hidastuuko tekoälyinvestointien kasvu.
Yhteenveto: Nvidian 20–30 prosentin hinnankorotus on seurausta ennen kaikkea kallistuneesta GDDR- ja DRAM-muistista. Tekoälybuumi vie tuotantokapasiteettia kuluttajalaitteilta, mikä nostaa RTX-korttien hintoja, viivästyttää Super-malleja ja pakottaa Nvidian tiettävästi karsimaan Vera Rubin -järjestelmän muistia räkkikohtaisesti. AMD ja muu PC-laitemarkkina kohtaavat saman paineen, eikä muistien hintojen merkittävää normalisoitumista ole näköpiirissä ennen vuotta 2028.