Kiina markkinoi avointa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta korostavaa tekoälyä sekä käyttää harvinaisten maametallien toimitusketjuja vipuvartena Yhdysvaltain kanssa käytävässä kilpailussa. Kilpailu koskee mallien ohella siruja, laskentakapasiteettia, mineraaleja, infrastruktuuria, kansainvälisiä sääntöjä ja soti...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: How is China positioning itself against perceived U.S. AI dominance and “weaponisation” of AI—through advocacy of open-source AI, leveraging. Article summary: China is pursuing a dual strategy: present itself as the champion of accessible, sovereign and non-exclusive AI—especially for developing countries—while building national leverage across the AI stack and embedding AI in. Topic tags: general, government, news, general web, education. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, c
Kiinan vastaus koettuun Yhdysvaltain tekoälyylivoimaan ei ole yksi teknologiaohjelma, vaan laaja strateginen kokonaisuus. Peking pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoista näkemystä tekoälyn kansainvälisestä hallinnasta, rakentaa neuvotteluvoimaa kriittisten mineraalien valvonnalla ja edistää Kansan vapautusarmeijan eli PLA:n ”älyllistämistä”. Samalla yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten kärkimallien pieni suorituskykyero tekee mallikilvasta paljon tasaisemman kuin sijoitusluvut antaisivat olettaa. 36
50
Kiinan diplomaattinen viesti on, ettei tekoälyä pitäisi keskittää yhden valtion hallintaan eikä sitä pitäisi hallita keskenään kilpailevien blokkien kautta. Pääministeri Li Qiang ehdotti vuonna 2025 maailmanlaajuista tekoälyyhteistyöjärjestöä ja sanoi Kiinan haluavan koordinoida sääntelyä sekä jakaa omia edistysaskeleitaan. 37 Heinäkuussa 2026 presidentti Xi Jinping nosti Shanghain World Artificial Intelligence Conference -tapahtumassa esiin avoimen lähdekoodin teknologian ja Kiinan johtaman yhteistyömallin vastapainona Yhdysvaltain vaikutukselle tekoälysääntöihin.
36
Tämä on olennainen tarjous maille, jotka valitsevat teknisiä ekosysteemejä, pilvipalveluja, standardeja ja hallintamalleja. Kiinan viranomaiset ovat myös korostaneet valtioiden ”digitaalista itsemääräämisoikeutta” ja vastustaneet painetta pakottaa maat valitsemaan puolensa tekoälykilvassa. 34
Avoin lähdekoodi tai avoimet mallipainot tukevat tätä strategiaa käytännössä: malleja voidaan ladata, muokata ja ottaa käyttöön ilman sitoutumista yhdysvaltalaiseen suljettuun alustaan. Retoriikkaa ei silti pidä sekoittaa teknologiseen omavaraisuuteen. Pääsy kehittyneisiin siruihin, puolijohdetyökaluihin, pilvi-infrastruktuuriin ja pääomaan on erillinen – ja ratkaiseva – kilpailu.
Yhdysvaltain rajoitukset Kiinaa kohtaan ovat painottuneet kehittyneisiin puolijohteisiin ja niihin liittyvään teknologiaan. Kiinan vahvin vastapaineen väline sijaitsee alempana teollisessa arvoketjussa: kriittisissä mineraaleissa ja niiden jalostuksessa.
Kiina otti käyttöön kaksi harvinaisten maametallien vientirajoitusten aaltoa huhti- ja lokakuussa 2025. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun mukaan toinen aalto on keskeytetty marraskuuhun 2026 asti. 1 Toimet eivät anna Kiinalle määräysvaltaa tekoälyohjelmistoista tai kärkimallien kehityksestä. Ne voivat kuitenkin vaikuttaa korkean teknologian ja puolustusteollisuuden toimitusketjuihin, joissa harvinaiset maametallit ja magneetit ovat tärkeitä tuotantopanoksia.
Mineraaleista tulee siten neuvotteluvaltti laajemmassa kamppailussa teknologian saatavuudesta. Yhdysvaltain ja Kiinan talous- ja turvallisuussuhteita seuraava komissio USCC varoittaa, että tarkoin kohdennetut kiinalaiset rajoitukset voisivat häiritä korkean teknologian aloja, myös tekoälyä ja datakeskusinfrastruktuuria. 2 Kyse ei ole siitä, että kummallakaan osapuolella olisi ehdoton kuristusote. Siruista ja kriittisistä mineraaleista on tullut vastavuoroisia painostuskeinoja suhteessa, jossa keskinäinen riippuvuus on yhä huomattavaa.
Sotilaallista ulottuvuutta kuvataan usein PLA:n ”älyllistämisenä”: tekoälyn integroimisena mekanisoinnin ja informatisoinnin rinnalle. PLA:n vuoden 2027 modernisaatiotavoitteisiin kuuluu näiden kolmen kehityssuunnan yhdistetyn kehityksen vauhdittaminen. 18
PLA:n ajattelussa informaatioylivoima on sotatoimen onnistumisen perusedellytys. Kiinan sotilaallista tekoälyä käsittelevä tutkimus yhdistää tämän tietokeskeisen näkökulman niin sanottuun järjestelmän tuhoamiseen tähtäävään sodankäyntiin: vastustajan joukkojen toimintakyvyn mahdollistavien kriittisten verkkojen, sensorien, johtamisjärjestelmien ja muiden solmukohtien häirintään. 20
Julkiset tutkimus- ja hankintatiedot viittaavat useisiin painopisteisiin:
Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö arvioi, että Kiina painottaa tekoälyavusteisia kyvykkyyksiä, koska se pitää tekoälyä osana uutta sotilaallisten asioiden vallankumousta ja pyrkii hyödyntämään kaupallisen sektorin kehitystä. 19
Tekoäly voi tukea sotilaallista kohdentamista ilman, että se päättäisi itsenäisesti voimankäytöstä. Käytännössä se voi käsitellä sensoridataa, tunnistaa mahdollisia kohteita, asettaa tietoa tärkeysjärjestykseen, tukea komentajia, kohdentaa resursseja sekä parantaa suunnittelua ja simulointia.
Saatavilla oleva näyttö tukee oppia, hankintoja, tutkimusta ja näitä mahdollistavia käyttötapoja. Se ei kuitenkaan osoita, että PLA olisi ottanut käyttöön kypsän, autonomisen ja päästä päähän toimivan tappoketjun tai siirtänyt tappavia päätöksiä tekoälylle. Ero on tärkeä: sotilaallinen modernisaatio on todellista, mutta kyse on yhä käynnissä olevasta siirtymästä, ei todisteesta täysin autonomisesta operatiivisesta kyvystä. 17
18
20
Stanfordin vuoden 2026 AI Index havainnollistaa Yhdysvaltain ja Kiinan tekoälykilpailun ristiriitaa. Yhdysvaltain yksityiset tekoälysijoitukset olivat vuonna 2025 yhteensä 285,9 miljardia dollaria, kun Kiinassa vastaava luku oli 12,4 miljardia dollaria – yli 23-kertainen ero. Stanford kuitenkin huomauttaa, että pelkät yksityiset sijoitukset voivat aliarvioida Kiinan kokonaispanostuksia, koska ne eivät sisällä valtion ohjausrahastoja. 50
Kärkimallit ovat silti olleet paljon lähempänä toisiaan kuin rahoitusluvut vihjaavat. Stanfordin mukaan yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset mallit vaihtoivat kärkipaikkaa useita kertoja vuoden 2025 alusta lähtien. DeepSeek-R1 saavutti helmikuussa 2025 hetkellisesti parhaan yhdysvaltalaisen mallin tason, ja maaliskuussa 2026 johtava yhdysvaltalainen malli oli edellä vain 2,7 prosenttia. 50
Tämä kertoo nopeasta lähentymisestä kärkimallien tasolla, ei siitä, että maiden tekoälyjärjestelmät olisivat kokonaisuutena samanarvoisia. Yhdysvalloilla on yhä merkittävä rakenteellinen etu yksityisessä pääomassa ja huomattavien mallien tuotannossa: yhdysvaltalaisissa organisaatioissa tuotettiin 40 merkittävää tekoälymallia vuonna 2024, kun Kiinassa niitä tuotettiin 15. 49
Mallien sijoitukset ovat vain yksi kansallisen tekoälyvallan taso. Laajempi kilpailu kattaa:
Kiinan toimintatapaa onkin syytä tarkastella pyrkimyksenä vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain ympärille rakentuneesta teknologiasta ja tehdä Kiinasta uskottava vaihtoehtoinen kumppani tekoälyn kehityksessä ja hallinnassa. Avoimen tekoälyn retoriikka, harvinaisten maametallien vientirajoitukset ja sotilaallinen tekoälyohjelma liittyvät tähän tavoitteeseen, vaikka niiden aikajänteet ja käytännön rajat ovat erilaiset.
Kumpikin osapuoli kuvaa omia rajoituksiaan puolustuksellisiksi ja toisen toimia pakottaviksi tai epävakauttaviksi. Ennakoitava seuraus on omavaraisuuden vahvistaminen: kotimaisen teknologian kehitys, toimitusketjujen hajauttaminen, liittolaissuhteiden tiivistäminen sekä kaupallisten tekoälyedistysaskelten laajempi soveltaminen sotilaallisiin järjestelmiin.
Yrityksille ja hallituksille kestävin opetus on, ettei Yhdysvaltain ja Kiinan tekoälykilpailua voi arvioida vain vertaamalla parhaita saatavilla olevia malleja. 2,7 prosentin suorituskykyero osoittaa kilpailupaineen olevan kova, mutta se ei poista Yhdysvaltain etuja sijoituksissa ja mallituotannossa – eikä Kiinan kykyä vaikuttaa teknologian saatavuuteen teollisten toimitusketjujen kautta ja edistää tekoälyavusteista sotilaallista modernisaatiota. 49
50
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Kiina markkinoi avointa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta korostavaa tekoälyä sekä käyttää harvinaisten maametallien toimitusketjuja vipuvartena Yhdysvaltain kanssa käytävässä kilpailussa.
Kiina markkinoi avointa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta korostavaa tekoälyä sekä käyttää harvinaisten maametallien toimitusketjuja vipuvartena Yhdysvaltain kanssa käytävässä kilpailussa. Kilpailu koskee mallien ohella siruja, laskentakapasiteettia, mineraaleja, infrastruktuuria, kansainvälisiä sääntöjä ja sotilaallisia tietojärjestelmiä.
Saatavilla oleva näyttö tukee PLA:n tekoälykokeiluja ja integraatiota tiedustelussa, koulutuksessa, logistiikassa, johtamisen tukena ja kohteentunnistuksessa, mutta ei vahvista täysin autonomista tappoketjua.
Kiina markkinoi avointa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta korostavaa tekoälyä sekä käyttää harvinaisten maametallien toimitusketjuja vipuvartena Yhdysvaltain kanssa käytävässä kilpailussa. Kilpailu koskee mallien ohella siruja, laskentakapasiteettia, mineraaleja, infrastruktuuria, kansainvälisiä sääntöjä ja soti...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: How is China positioning itself against perceived U.S. AI dominance and “weaponisation” of AI—through advocacy of open-source AI, leveraging. Article summary: China is pursuing a dual strategy: present itself as the champion of accessible, sovereign and non-exclusive AI—especially for developing countries—while building national leverage across the AI stack and embedding AI in. Topic tags: general, government, news, general web, education. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, c
Kiinan vastaus koettuun Yhdysvaltain tekoälyylivoimaan ei ole yksi teknologiaohjelma, vaan laaja strateginen kokonaisuus. Peking pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoista näkemystä tekoälyn kansainvälisestä hallinnasta, rakentaa neuvotteluvoimaa kriittisten mineraalien valvonnalla ja edistää Kansan vapautusarmeijan eli PLA:n ”älyllistämistä”. Samalla yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten kärkimallien pieni suorituskykyero tekee mallikilvasta paljon tasaisemman kuin sijoitusluvut antaisivat olettaa. 36
50
Kiinan diplomaattinen viesti on, ettei tekoälyä pitäisi keskittää yhden valtion hallintaan eikä sitä pitäisi hallita keskenään kilpailevien blokkien kautta. Pääministeri Li Qiang ehdotti vuonna 2025 maailmanlaajuista tekoälyyhteistyöjärjestöä ja sanoi Kiinan haluavan koordinoida sääntelyä sekä jakaa omia edistysaskeleitaan. 37 Heinäkuussa 2026 presidentti Xi Jinping nosti Shanghain World Artificial Intelligence Conference -tapahtumassa esiin avoimen lähdekoodin teknologian ja Kiinan johtaman yhteistyömallin vastapainona Yhdysvaltain vaikutukselle tekoälysääntöihin.
36
Tämä on olennainen tarjous maille, jotka valitsevat teknisiä ekosysteemejä, pilvipalveluja, standardeja ja hallintamalleja. Kiinan viranomaiset ovat myös korostaneet valtioiden ”digitaalista itsemääräämisoikeutta” ja vastustaneet painetta pakottaa maat valitsemaan puolensa tekoälykilvassa. 34
Avoin lähdekoodi tai avoimet mallipainot tukevat tätä strategiaa käytännössä: malleja voidaan ladata, muokata ja ottaa käyttöön ilman sitoutumista yhdysvaltalaiseen suljettuun alustaan. Retoriikkaa ei silti pidä sekoittaa teknologiseen omavaraisuuteen. Pääsy kehittyneisiin siruihin, puolijohdetyökaluihin, pilvi-infrastruktuuriin ja pääomaan on erillinen – ja ratkaiseva – kilpailu.
Yhdysvaltain rajoitukset Kiinaa kohtaan ovat painottuneet kehittyneisiin puolijohteisiin ja niihin liittyvään teknologiaan. Kiinan vahvin vastapaineen väline sijaitsee alempana teollisessa arvoketjussa: kriittisissä mineraaleissa ja niiden jalostuksessa.
Kiina otti käyttöön kaksi harvinaisten maametallien vientirajoitusten aaltoa huhti- ja lokakuussa 2025. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun mukaan toinen aalto on keskeytetty marraskuuhun 2026 asti. 1 Toimet eivät anna Kiinalle määräysvaltaa tekoälyohjelmistoista tai kärkimallien kehityksestä. Ne voivat kuitenkin vaikuttaa korkean teknologian ja puolustusteollisuuden toimitusketjuihin, joissa harvinaiset maametallit ja magneetit ovat tärkeitä tuotantopanoksia.
Mineraaleista tulee siten neuvotteluvaltti laajemmassa kamppailussa teknologian saatavuudesta. Yhdysvaltain ja Kiinan talous- ja turvallisuussuhteita seuraava komissio USCC varoittaa, että tarkoin kohdennetut kiinalaiset rajoitukset voisivat häiritä korkean teknologian aloja, myös tekoälyä ja datakeskusinfrastruktuuria. 2 Kyse ei ole siitä, että kummallakaan osapuolella olisi ehdoton kuristusote. Siruista ja kriittisistä mineraaleista on tullut vastavuoroisia painostuskeinoja suhteessa, jossa keskinäinen riippuvuus on yhä huomattavaa.
Sotilaallista ulottuvuutta kuvataan usein PLA:n ”älyllistämisenä”: tekoälyn integroimisena mekanisoinnin ja informatisoinnin rinnalle. PLA:n vuoden 2027 modernisaatiotavoitteisiin kuuluu näiden kolmen kehityssuunnan yhdistetyn kehityksen vauhdittaminen. 18
PLA:n ajattelussa informaatioylivoima on sotatoimen onnistumisen perusedellytys. Kiinan sotilaallista tekoälyä käsittelevä tutkimus yhdistää tämän tietokeskeisen näkökulman niin sanottuun järjestelmän tuhoamiseen tähtäävään sodankäyntiin: vastustajan joukkojen toimintakyvyn mahdollistavien kriittisten verkkojen, sensorien, johtamisjärjestelmien ja muiden solmukohtien häirintään. 20
Julkiset tutkimus- ja hankintatiedot viittaavat useisiin painopisteisiin:
Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö arvioi, että Kiina painottaa tekoälyavusteisia kyvykkyyksiä, koska se pitää tekoälyä osana uutta sotilaallisten asioiden vallankumousta ja pyrkii hyödyntämään kaupallisen sektorin kehitystä. 19
Tekoäly voi tukea sotilaallista kohdentamista ilman, että se päättäisi itsenäisesti voimankäytöstä. Käytännössä se voi käsitellä sensoridataa, tunnistaa mahdollisia kohteita, asettaa tietoa tärkeysjärjestykseen, tukea komentajia, kohdentaa resursseja sekä parantaa suunnittelua ja simulointia.
Saatavilla oleva näyttö tukee oppia, hankintoja, tutkimusta ja näitä mahdollistavia käyttötapoja. Se ei kuitenkaan osoita, että PLA olisi ottanut käyttöön kypsän, autonomisen ja päästä päähän toimivan tappoketjun tai siirtänyt tappavia päätöksiä tekoälylle. Ero on tärkeä: sotilaallinen modernisaatio on todellista, mutta kyse on yhä käynnissä olevasta siirtymästä, ei todisteesta täysin autonomisesta operatiivisesta kyvystä. 17
18
20
Stanfordin vuoden 2026 AI Index havainnollistaa Yhdysvaltain ja Kiinan tekoälykilpailun ristiriitaa. Yhdysvaltain yksityiset tekoälysijoitukset olivat vuonna 2025 yhteensä 285,9 miljardia dollaria, kun Kiinassa vastaava luku oli 12,4 miljardia dollaria – yli 23-kertainen ero. Stanford kuitenkin huomauttaa, että pelkät yksityiset sijoitukset voivat aliarvioida Kiinan kokonaispanostuksia, koska ne eivät sisällä valtion ohjausrahastoja. 50
Kärkimallit ovat silti olleet paljon lähempänä toisiaan kuin rahoitusluvut vihjaavat. Stanfordin mukaan yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset mallit vaihtoivat kärkipaikkaa useita kertoja vuoden 2025 alusta lähtien. DeepSeek-R1 saavutti helmikuussa 2025 hetkellisesti parhaan yhdysvaltalaisen mallin tason, ja maaliskuussa 2026 johtava yhdysvaltalainen malli oli edellä vain 2,7 prosenttia. 50
Tämä kertoo nopeasta lähentymisestä kärkimallien tasolla, ei siitä, että maiden tekoälyjärjestelmät olisivat kokonaisuutena samanarvoisia. Yhdysvalloilla on yhä merkittävä rakenteellinen etu yksityisessä pääomassa ja huomattavien mallien tuotannossa: yhdysvaltalaisissa organisaatioissa tuotettiin 40 merkittävää tekoälymallia vuonna 2024, kun Kiinassa niitä tuotettiin 15. 49
Mallien sijoitukset ovat vain yksi kansallisen tekoälyvallan taso. Laajempi kilpailu kattaa:
Kiinan toimintatapaa onkin syytä tarkastella pyrkimyksenä vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain ympärille rakentuneesta teknologiasta ja tehdä Kiinasta uskottava vaihtoehtoinen kumppani tekoälyn kehityksessä ja hallinnassa. Avoimen tekoälyn retoriikka, harvinaisten maametallien vientirajoitukset ja sotilaallinen tekoälyohjelma liittyvät tähän tavoitteeseen, vaikka niiden aikajänteet ja käytännön rajat ovat erilaiset.
Kumpikin osapuoli kuvaa omia rajoituksiaan puolustuksellisiksi ja toisen toimia pakottaviksi tai epävakauttaviksi. Ennakoitava seuraus on omavaraisuuden vahvistaminen: kotimaisen teknologian kehitys, toimitusketjujen hajauttaminen, liittolaissuhteiden tiivistäminen sekä kaupallisten tekoälyedistysaskelten laajempi soveltaminen sotilaallisiin järjestelmiin.
Yrityksille ja hallituksille kestävin opetus on, ettei Yhdysvaltain ja Kiinan tekoälykilpailua voi arvioida vain vertaamalla parhaita saatavilla olevia malleja. 2,7 prosentin suorituskykyero osoittaa kilpailupaineen olevan kova, mutta se ei poista Yhdysvaltain etuja sijoituksissa ja mallituotannossa – eikä Kiinan kykyä vaikuttaa teknologian saatavuuteen teollisten toimitusketjujen kautta ja edistää tekoälyavusteista sotilaallista modernisaatiota. 49
50
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Kiina markkinoi avointa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta korostavaa tekoälyä sekä käyttää harvinaisten maametallien toimitusketjuja vipuvartena Yhdysvaltain kanssa käytävässä kilpailussa.
Kiina markkinoi avointa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta korostavaa tekoälyä sekä käyttää harvinaisten maametallien toimitusketjuja vipuvartena Yhdysvaltain kanssa käytävässä kilpailussa. Kilpailu koskee mallien ohella siruja, laskentakapasiteettia, mineraaleja, infrastruktuuria, kansainvälisiä sääntöjä ja sotilaallisia tietojärjestelmiä.
Saatavilla oleva näyttö tukee PLA:n tekoälykokeiluja ja integraatiota tiedustelussa, koulutuksessa, logistiikassa, johtamisen tukena ja kohteentunnistuksessa, mutta ei vahvista täysin autonomista tappoketjua.