Venäjän budjettivaje kasvaa – siviilimenoista leikataan 35 prosenttia

Venäjän vuoden 2026 talouspaine näkyy kahdella rintamalla: budjettialijäämä on kasvanut nopeasti, ja samalla hallituksen heti käytettävissä oleva käteisvara on käynyt niukaksi. Valtiovarainministeriön alustavien tietojen mukaan tammi–heinäkuun alijäämä oli 6,455 biljoonaa ruplaa eli 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko vuodelle oli budjettilaissa suunniteltu 3,786 biljoonan ruplan eli 1,6 prosentin alijäämä. 8

Raportit Moskovan myöhemmin asettamista jyrkistä rajoituksista viittaavat siihen, että Kreml suojaa sotaan liittyviä ja poliittisesti herkkiä sitoumuksia. Sopeutuksen pääosa näyttää siirtyvän ohjelmiin, joita valtio pitää vähemmän tärkeinä.

Alijäämä karkasi alkuperäisestä budjettisuunnitelmasta

Venäjän vuoden 2026 budjettilaissa tuloiksi arvioitiin 40,283 biljoonaa ruplaa ja menoiksi 44,070 biljoonaa ruplaa. Suunnitelluksi alijäämäksi jäi 3,786 biljoonaa ruplaa. 56 Heinäkuun loppuun mennessä kumulatiivinen alijäämä oli jo noin 70 prosenttia suurempi kuin koko vuodelle asetettu tavoite.

Vaje kasvoi tasaisesti vuoden mittaan. Ensimmäisen neljänneksen alijäämäksi ilmoitettiin 4,576 biljoonaa ruplaa ja tammi–huhtikuun alijäämäksi 5,877 biljoonaa ruplaa. 5255 Valtiovarainministeriön tammi–heinäkuun alustava luku nousi tämän jälkeen 6,455 biljoonaan ruplaan. 8

Pelkästään heinäkuu oli noin 724 miljardin ruplan verran alijäämäinen, kun kesäkuu oli vielä päättynyt ylijäämään. Bloombergin valtiovarainministeriön tietoihin perustuvien laskelmien mukaan menot olivat tammi–heinäkuussa yhteensä 28,6 biljoonaa ruplaa. Myös julkiset hankinnat kasvoivat jyrkästi. 112

Reuters arvioi heinäkuussa Venäjän budjettisivuston tietoihin nojaten, että vuoden 2026 menot voisivat nousta 45,11 biljoonaan ruplaan ja alijäämä 4,83 biljoonaan ruplaan. Tämäkin olisi yli budjettilain tavoitteen, vaikka arvio jäi selvästi myöhempien leikkausraporttien lukuja pienemmäksi. 46

Budjettialijäämä ja kassan saldo eivät ole sama asia

Raportoitu miinus 5,5 biljoonan ruplan luku koskee valtiokonttorin yhtenäistä tiliä. Tilille kootaan liittovaltion tuloja ja sieltä maksetaan valtion menoja. Bloombergin mukaan tilin saldo painui huhtikuussa tälle tasolle, jolloin valtiovarainministeri Anton Siluanov varoitti pääministeri Mihail Mišustinia siitä, ettei hallituksella ehkä olisi riittävästi käteistä kaikkien tarvittavien maksujen suorittamiseen ajallaan. 17

Lukua ei pidä laskea yhteen huhtikuun 5,877 biljoonan ruplan budjettialijäämän tai tammi–heinäkuun 6,455 biljoonan ruplan alijäämän kanssa. Ne mittaavat eri asioita:

• Budjettialijäämä on tietyn ajanjakson aikana syntynyt menojen ja tulojen kumulatiivinen erotus.
• Treasuryn saldo kuvaa kassavaroja ja maksuvalmiutta tietyllä hetkellä.

Negatiivinen kassasaldo ei automaattisesti tarkoita, ettei Venäjä pystyisi maksamaan mitään velvoitteitaan. Se kertoo kuitenkin, että tulojen, uuden lainanoton ja menojen ajoitus oli joutunut koville. Tässä tapauksessa kassavaroja koskeva varoitus tuli tilanteessa, jossa budjettialijäämä oli jo ylittänyt koko vuoden tavoitteen.

Raportoitu säästökuuri suojaa puolustusta

Tilanteeseen on tiettävästi vastattu valikoivalla säästökuurilla. Tilanteen tunteviin lähteisiin perustuvien raporttien mukaan useimpien ei-priorisoitujen budjettikohtien menoja on huhtikuusta lähtien leikattu noin 35 prosenttia. Rajoitukset eivät koske puolustusmenoja, sosiaalimaksuja, julkisen sektorin palkkoja, alueille maksettavia tukia tai valtionvelan hoitoa. 217

Virastoja on lisäksi kehotettu lykkäämään muita kuin välttämättömiä menoja ja valmistautumaan mahdollisiin 15 prosentin henkilöstövähennyksiin. 20

Kyse ei siis ole kaikkien menojen tasapuolisesta leikkaamisesta. Valtio pyrkii säilyttämään sotilasmenot ja ne velvoitteet, joiden leikkaaminen aiheuttaisi nopeasti poliittisia seurauksia. Säästöjä haetaan sen sijaan ohjelmista ja hallinnon tehtävistä, joita on helpompi siirtää tai supistaa.

Ministerin vakuutukset ovat ristiriidassa raportoidun tilanteen kanssa

Siluanov on julkisuudessa sanonut, että kaikki suunnitellut menot ovat resurssien kattamia eikä budjetin rahoituksessa ole ongelmia. 9 Väite voi teknisesti olla yhteensopiva kiireellisten menorajoitusten kanssa: hallitus voi luvata lakisääteisten velvoitteiden hoitamista samalla, kun se vähentää, lykkää tai asettaa harkinnanvaraisia menoja uuteen tärkeysjärjestykseen.

Poliittisesti ristiriita on silti merkittävä. Raportoitu varoitus maksuvaikeuksista ja sitä seuranneet 35 prosentin rajoitukset useimpiin ei-priorisoituihin menoihin viittaavat huomattavasti kireämpään toimintaympäristöön kuin ministerin julkiset lausunnot antavat ymmärtää. Virallisten lukujen mukaan alijäämä oli heinäkuussa jo 1,7-kertainen koko vuoden alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. 8

Mikä painetta kasvattaa?

Saatavilla olevat raportit viittaavat ennen kaikkea sotaan ja kansallisen turvallisuuden painotuksiin liittyvien menojen kasvuun sekä ennakoitua heikompaan finanssitilanteeseen. Bloombergin tietoihin perustuvassa uutisoinnissa alijäämän kasvun tärkeimmäksi syyksi nostettiin valtion menojen, erityisesti Ukrainaa vastaan käytävään sotaan liittyvien menojen, nopea kasvu. 712

Aiemman analyysin mukaan puolustus- ja kansallisen turvallisuuden menot muodostivat jo lähes 40 prosenttia kaikista menoista. Veronkorotukset ja öljytulojen kasvu eivät olleet riittäneet kattamaan painetta. 26

Kaikkea alijäämää ei kuitenkaan voi osoittaa yksin sotilasmenojen aiheuttamaksi. Kuukausittaiseen tulokseen vaikuttavat myös verotulot, raaka-aineiden hinnat, veropolitiikka, hankintojen ajoitus ja menojen maksuaikataulu. Valtiovarainministeriö on kuvannut osaa poikkeamasta niin sanotuksi menojen aikaistamiseksi, eli osan suunnitelluista kuluista on voitu maksaa etupainotteisesti. 11

Elokuun 8,654 biljoonan ruplan luku vaatii varovaisuutta

Toissijaisissa lähteissä on raportoitu, että alijäämä olisi ollut 8,654 biljoonaa ruplaa 24. elokuuta. 2 Jos luku pitää paikkansa, alijäämä olisi noin 2,3-kertainen alkuperäiseen 3,786 biljoonan ruplan vuosittaiseen tavoitteeseen verrattuna – ja tilivuotta olisi ollut vielä useita kuukausia jäljellä.

Saatavilla olevassa aineistossa lukua ei kuitenkaan esitetä valtiovarainministeriön tavanomaisena kuukausijulkistuksena. Siksi sitä on syytä pitää raportoituna, ei täysin varmennettuna virallisena päivityksenä. Vahvimmin dokumentoitu luku on edelleen valtiovarainministeriön alustava 6,455 biljoonan ruplan alijäämä tammi–heinäkuulta. 8

Kuka maksaa puolustusmenojen suojaamisesta?

Poikkeukset paljastavat hallituksen prioriteetit. Puolustus, sosiaalietuudet, julkisen sektorin palkat, alueiden tuet ja velanhoito pyritään suojaamaan, kun taas muu rahoitus siirtyy tai supistuu. 220

Tämä voi rajoittaa välitöntä häiriötä armeijan toiminnassa ja vähentää etuuksien tai palkkojen leikkaamiseen liittyvää poliittista riskiä. Vastapainona siviili-investoinnit, julkishallinto ja heikommin suojatut palvelut joutuvat kantamaan suuremman osan paineesta. Mahdolliset henkilöstövähennykset vaikeuttaisivat entisestään virastojen kykyä tuottaa näitä palveluja.

Kyse ei välttämättä ole vielä välittömästä valtion maksukyvyttömyydestä. Pikemminkin hallituksen liikkumavara kapenee: lisää tuloja tai lainaa on hankittava, siviilimenoja on lykättävä tai budjettia on muutettava uudelleen.

Vaalit lähestyvät

Finanssipaine kärjistyy ennen Venäjän syyskuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja. Venäjän korkein oikeus esti Jabloko-puoluetta osallistumasta vaaleihin. Reuters kuvasi sitä ainoaksi virallisesti rekisteröidyksi puolueeksi, joka vastusti Moskovan sotaa Ukrainassa. 31

Päätös poisti äänestyslipukkeilta näkyvimmän sodanvastaisen puolueen ja kavensi virallista vaalikanavaa, jonka kautta äänestäjät olisivat voineet ilmaista vastustavansa sodan kustannuksia. Päätös ei todista, että budjettipaine olisi synnyttänyt tietynlaisen kansalaisreaktion, mutta se muokkaa poliittista ympäristöä, jossa leikkauksia ja sodan prioriteetteja hallinnoidaan.

Johtopäätös

Venäjän vuoden 2026 budjettitilanne on parhaiten ymmärrettävissä alijäämän karkamisena ja maksuvalmiuden kiristymisenä. Valtiovarainministeriön virallinen 6,455 biljoonan ruplan alijäämä tammi–heinäkuulta oli jo suurempi kuin koko vuoden tavoite. Samalla huhtikuun Treasuryn saldosta raportoidut tiedot viittaavat akuutimpaan kassavirtaongelmaan. 817

Moskovan ratkaisu on ollut suojata puolustusmenoja ja muita turvattuja velvoitteita sekä kohdistaa raportoidut 35 prosentin rajoitukset pääosin ei-priorisoituihin siviilimenoihin. Virastot on lisäksi valmisteltu mahdollisiin 15 prosentin henkilöstövähennyksiin. 220

Vahvistetaanko elokuun 8,654 biljoonan ruplan luku tai ei, suunta on selvä: sotatalous kuluttaa Venäjän finanssipoliittista liikkumavaraa, ja hallitus siirtää sopeutuksen yhä selvemmin siviilivaltion kannettavaksi.