Tämä selittää, miksi kaasun hinta reagoi mahdolliseen sopuun mutta ei vielä hinnoittele nopeaa paluuta normaaleihin LNG-virtoihin.
Eurooppa ei ole täysin riippuvainen Persianlahden LNG:stä. Sillä on pääsy muihin toimittajiin ja lisääntynyttä uudelleenkaasutuskapasiteettia. Euroopan komission mukaan EU:n infrastruktuuri pystyy mallinnetuissa saatavuustilanteissa vastaanottamaan lisätuontia.
Rajoite liittyy ennen kaikkea hintaan ja ajoitukseen. Jos Aasian ostajat maksavat nopeista LNG-lasteista enemmän, eurooppalaisten maahantuojien on nostettava tarjouksiaan saadakseen toimituksia ohjattua Eurooppaan. Se kallistaa varastojen täyttämistä ja vähentää joustoa tilanteessa, jossa Aasian jäähdytystarve pysyy korkeana Euroopan siirtyessä lämmityskauteen.
Näin maailmanmarkkina kiristyy, vaikka yksikään Euroopan maa ei menettäisi kokonaan pääsyään kaasuun.
EU:n kaasuvarastojen täyttöasteeksi ilmoitettiin 17. elokuuta noin 59 prosenttia. Toiset elokuun puolivälin arviot asettivat tason noin 60,8 prosenttiin. Elokuun alussa varastojen kuvattiin olevan kyseisen ajankohdan alhaisimmalla tasolla lähes kahteen vuosikymmeneen.
Varastot toimivat puskurina normaalien tuontimäärien ja talven kulutushuippujen välillä. Kun lämmityskauteen lähdetään matalammalla lähtötasolla, ostajien on joko täytettävä varastoja nopeasti ennen pakkasia tai turvauduttava enemmän uusiin LNG-toimituksiin talven aikana.
Molemmat vaihtoehdot vaikeutuvat, jos Hormuzin liikenne on rajoitettua ja Aasian ostajat kilpailevat samoista lasteista.
Matala varastotaso ei automaattisesti merkitse säännöstelyä. Se tarkoittaa kuitenkin, että pakkasjakso, laivakuljetusten viivästyminen tai putkikaasun lisäväheneminen vaikuttaisi hintoihin paljon voimakkaammin kuin hyvin varastoidussa markkinassa.
Euroopassa lämpimät kuukaudet käytetään normaalisti kaasun varastointiin ennen talvea. Helteet voivat kuitenkin kasvattaa sähköntuotannon kaasunkulutusta, kun jäähdytyksen tarve lisääntyy.
Lisäksi matalat jokivedet voivat vähentää ydinvoiman tuotantoa alueilla, joilla voimalat tarvitsevat jokivettä jäähdytykseen. Tällöin kaasuvoimaloiden käyttö voi kasvaa entisestään. Mitä enemmän kaasua poltetaan kesällä sähköntuotantoon, sitä vähemmän sitä jää varastoihin siirrettäväksi.
Tästä voi syntyä itseään vahvistava kierre: helle nostaa lyhyen aikavälin kaasunkulutusta, ja matalat varastot tekevät jokaisesta väliin jäävästä täyttöpäivästä aiempaa merkittävämmän. Jos markkina alkaa valmistautua talveen tavallista aikaisemmin, lisäostot voivat nostaa hintoja jo ennen lämmityskauden alkua.
Libanoniin liittyvien taistelujen uusiutuminen ei yksinään osoita, että Eurooppa menettäisi suoraan kaasutoimituksia. Sen merkitys on siinä, että se kasvattaa huolta alueellisen konfliktin laajenemisesta ja Lähi-idän merireittien turvallisuudesta. Raportit, joissa Libanonin jännitteet ja Hormuzin riskit yhdistetään energian hinnannousuun, kuvaavat sitä, miten markkinat käsittelevät kehityksiä toisiinsa liittyvinä epävarmuustekijöinä.
Välitön vaikutus on siten todennäköisemmin riskihinnoittelua kuin selvästi mitattava eurooppalaisten kaasumäärien väheneminen. Mitä pidempään alueellinen kriisi jatkuu, sitä vaikeampaa ostajien on olettaa vaihtoehtoisten LNG-lastien kulkevan ilman viivästyksiä tai ylimääräisiä vakuutus- ja kuljetuskuluja.
Pitkittynyt häiriö altistaisi Euroopan yhtä aikaa neljälle paineelle:
Tällaisessa yhdistelmässä TTF-hinta voisi nousta huomattavasti nykyistä korkeammalle. Hallit ja sähköverkon ylläpitäjät voisivat joutua rajoittamaan kysyntää kovimman lämmitys- tai sähköntuotantokulutuksen aikana.
Fyysisen pulan toteutuminen riippuisi kuitenkin häiriön kestosta, säästä, jäljellä olevista putkikaasuvirroista, LNG-lastien uudelleenreitityksistä ja siitä, kuinka paljon korkeat hinnat vähentäisivät kulutusta.
Keskeinen viesti on, että markkinat hinnoittelevat pienenevää virhemarginaalia – eivät varmaa koko Euroopan kattavaa toimituskatkoa.
Euroopan komission mukaan 80 prosentin varastotaso riittää turvaamaan ensi talven kaasunsaannin ja on teknisesti saavutettavissa. EU on myös lieventänyt aiempaa 90 prosentin tavoitetta 80 prosenttiin joulukuuhun mennessä. Muutoksen tarkoituksena on osittain välttää talvea edeltävä ostoryntäys, joka voisi nostaa hintoja entisestään.
Arvio perustuu oletuksiin LNG:n saatavuudesta ja Euroopan tuontiinfrastruktuurin jatkuvasta toiminnasta. Komission varautumisanalyysissä kuvataan tilanteita, joissa varastot voidaan täyttää vähintään 80 prosenttiin marraskuuhun mennessä, jos LNG:tä on riittävästi saatavilla.
Juuri nämä ehdot ovat nyt paineen alla. Jos laivaliikenne normalisoituu, Euroopalla voi edelleen olla aikaa täydentää varastojaan. Jos rajoitukset jatkuvat ja Aasian kysyntä pysyy vahvana, tavoitteen saavuttaminen tulee kalliimmaksi ja kylmän talven seuraukset vakavammiksi.
Toistaiseksi Euroopan kaasumarkkina viestii haavoittuvuudesta, ei varmuudesta: TTF-hinta on noussut, varastot ovat poikkeuksellisen matalalla ja jokainen uusi viikko rajoitettua Persianlahden LNG-liikennettä tekee Euroopasta riippuvaisemman vaihtoehtoisista lasteista, oikea-aikaisista varastotäytöistä ja suotuisasta säästä.