Lokakuussa 2026 Mustanmeren kauppalaivoihin kohdistuneet drooni-iskut lisäsivät huolta Romanian ja Bulgarian rannikon tuntumassa. Bulgaria pyysi Natolta vahvempaa ilmapuolustusta ja droonien torjuntakykyä. Romania kertoi ampuneensa alas kaksi droonia Sulinan lähellä ja ehdotti yhteistä alueellista johtorakennetta. Aluksiin kohdistuneiden iskujen kokonaismäärä ja kadonneiden merimiesten määrä vaihtelevat raporteissa, ja osa vastatoimista oli vasta suunnitteilla.
3
5
23
39
Tapahtumat lyhyesti
- 5.–6. lokakuuta: Meriturvallisuutta käsittelevässä raportissa kerrottiin kolmesta kaupallisesta aluksesta, joihin oli hyökätty ilma- ja pinta-aluksista käytetyillä järjestelmillä Romanian ja Bulgarian talousvyöhykkeillä. Kaksi alusta upposi.
34
- 13. lokakuuta: Bulgaria kertoi rahtialus HS Dignityn uponneen noin 17 meripeninkulmaa Krapetsista itään. Chelsea 3 vaurioitui Byalan lähellä, ja sen 15 miehistön jäsentä pelastettiin.
14
- 14. lokakuuta: Tankkeri Yara J syttyi tuleen noin 9–10 meripeninkulman päässä Sulinasta epäillyn droonitoiminnan yhteydessä. Romanian viranomaiset tutkivat mahdollista drooni-iskua.
1
11
- 15. lokakuuta: Kemikaalitankkeri Wine Trader syttyi tuleen noin 13 meripeninkulmaa Sulinasta kaakkoon ilmoitetun drooni-iskun jälkeen. Viisi miehistön jäsentä pelastettiin, ja seitsemän ilmoitettiin kadonneeksi.
2
15
- 17. lokakuuta: Romania kertoi F-16-hävittäjiensä ampuneen alas kaksi droonia aluevesillään Sulinan lähellä. Tapahtumaraportissa niiden tunnistettiin kuuluvan suihkumoottorilla varustettuun Geran-drooniperheeseen.
53
55
Kokonaiskuvaa vaikeuttaa se, etteivät raportit käytä samaa laskentatapaa. Yhden mukaan iskujen kohteena oli ainakin seitsemän alusta, kuolonuhreja oli kaksi ja kadonneita vähintään 25; toisessa kadonneita kerrottiin olevan 28. Eräs raportti puolestaan puhui ainakin kahdeksasta aluksesta edeltäneen kuukauden aikana. Lukuja ei pidä yhdistää yhdeksi vahvistetuksi tilastoksi, sillä tarkastelujaksot ja raportit eroavat toisistaan.
3
5
8
13
Bulgaria pyysi Natolta laajempaa tukea
Bulgaria pyysi 16. lokakuuta Natolta vahvistuksia Mustanmeren alueelle. Pyyntöön sisältyivät lentokoneet, ilmatorjuntaohjusjärjestelmät, droonintorjuntajärjestelmät ja merivalvontalentokoneet. Tuolloin maa odotti vielä päätöstä siitä, millaista tukea liittolaiset voisivat antaa.
39
Puolustusministeri Dimitar Stoyanov sanoi kaksi päivää myöhemmin, että liittolaismaiden koneiden odotettiin saapuvan Bulgariaan. Kyse oli odotuksesta, ei vahvistuksesta, että koneet olisi jo lähetetty.
40
Bulgaria ilmoitti myös kahdesta erillisestä droonintorjuntaan liittyvästä hankkeesta:
- Maa sitoutui ohjaamaan 80 miljoonaa euroa EU:n SAFE-järjestelyn kautta 20 järjestelmän hankintaan. Niistä 10 olisi liikkuvia ja 10 kiinteitä, ja hankinta liittyy Naton Drone Edge -aloitteeseen.
17
- Bulgaria suunnitteli liittyvänsä erilliseen Naton matalalla lentävien ilmauhien torjuntaan keskittyvään hankkeeseen 30. lokakuuta mennessä. Suunniteltua osallistumista ei pidä sekoittaa Drone Edge -sitoumukseen.
20
HS Dignityn uppoamisen jälkeen Bulgaria kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Diplomaattinen toimi ei itsessään ollut ratkaisu siihen, kuka iskujen takana oli.
14
Romania ampui drooneja alas ja esitti yhteistä komentoa
Romanian ilmoittama väliintulo 17. lokakuuta oli suora sotilaallinen vastaus maan ilmatilaan tulleisiin drooneihin: F-16-hävittäjät ampuivat alas kaksi kohdetta Sulinan lähellä Romanian aluevesillä.
23
55 Erillisessä raportissa kerrotaan myös elokuussa Neptun Deep -kaasuhankkeen lähellä tehdystä torjunnasta. Kyse oli eri tapauksesta kuin lokakuun kauppalaivaiskut.
61
Romania haki myös laajempaa alueellista yhteistyötä. Romanian aloitteesta Mustanmeren turvallisuutta käsittelevä Pohjois-Atlantin neuvoston kokous oli määrä pitää 20. lokakuuta. Kokouksen suunnitteleminen ei tarkoita, että siinä olisi jo tehty päätöksiä.
23
Lisäksi Romania ehdotti yhteistä Naton Mustanmeren komentoa alueen liittolaisrannikkovaltioille ja tarjoutui isännöimään sitä vuodesta 2028. Raportoidussa vaiheessa kyse oli ehdotuksesta, ei Naton hyväksymästä rakenteesta.
41
42
Nato, vastuu iskuista ja avoimet kysymykset
Bulgaria, Romania ja Türkiye nostivat iskut esiin Natossa ja vaativat Mustanmeren turvallisuuteen lisää huomiota ja yhteistä tukea. Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi, että liittokunta jatkaa yhteistyötä Mustanmeren liittolaistensa kanssa ja mukauttaa pelote- ja puolustusasentoaan tarpeen mukaan.
33
38
Raportit eivät esittäneet iskujen tekijää yksiselitteisesti. Naton sotilaslähde kertoi MarineLinkille, että tankkeritulipalojen taustalla olleet droonit olivat venäläistä alkuperää. Romanian presidentti Nicușor Dan puolestaan ei tuolloin sanonut, oliko Venäjä vastuussa. Romania kertoi myös tutkivansa Yara J:hin kohdistunutta mahdollista iskua. Raporttien perusteella ei ole esitetty yhtä lopullista, julkista selvitystä, joka kattaisi kaikki aluksiin kohdistuneet iskut.
11
12
Naton Pohjois-Atlantin neuvoston kokous 20. lokakuuta ei itsessään osoita, että Nato olisi vedonnut artiklaan 4 tai 5. Yhden raportin mukaan Romania ei ollut pyytänyt artiklan 4 mukaista neuvottelua eikä artikla 5 ollut tuolloin keskustelussa. Käytettävissä olevat lähteet eivät ratkaise oikeudellisesti sitä, miten yhteisen puolustuksen määräyksiä voitaisiin soveltaa yksittäisiin tapauksiin, kuten talousvyöhykkeellä tapahtuviin iskuihin.
44
Käytettävissä olevissa raporteissa ei myöskään esitetä lukuja laivavakuutusten kustannusten muutoksista eikä vahvisteta, missä määrin iskut olisivat häirinneet tavaratoimituksia Bulgarian satamiin. Näistä vaikutuksista ei siksi voi tehdä varmoja päätelmiä.