TSMC, Samsung ja SK Hynix hallitsevat kehittyvien markkinoiden tuottoja

Tekoälyn vaatiman laskentakapasiteetin rakentaminen on muuttanut myös kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoita. Taiwan Semiconductor Manufacturing eli TSMC, Samsung Electronics ja SK Hynix ovat nousseet niin voimakkaasti, että tavallinen kehittyvien markkinoiden indeksisijoitus muistuttaa yhä enemmän vetoa tekoälylaitteistojen, Taiwanin ja Etelä-Korean puolesta – ei laajasti hajautettua sijoitusta kehittyviin talouksiin. 17

Keskittyminen on vauhdittanut tuottoja, mutta samalla se on muuttanut sitä, millaista riskiä sijoittaja ottaa ostaessaan kehittyvien markkinoiden indeksirahastoa.

Kolme yhtiötä selittää poikkeuksellisen suuren osan tuotosta

TSMC, Samsung ja SK Hynix muodostavat 26,7 % Morningstarin Emerging Markets Target Market Exposure -indeksistä. Viimeisen vuoden aikana nämä kolme yhtiötä tuottivat noin 57 % indeksin 30,3 prosentin kokonaistuotosta. 17

Sama ilmiö näkyy myös laajemmassa MSCI Emerging Markets -indeksissä. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla puolijohteet ja teknologiahardware toivat indeksille enemmän tuottoa kuin indeksi kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että siruyhtiöiden nousu kompensoi muualla markkinassa nähtyä heikkoutta. Informaatioteknologian osuus oli kasvanut samalla lähes puoleen indeksistä. 5

Yhtiöt hyötyvät tekoälyn toimitusketjun eri, mutta toisiinsa liittyvistä osista:

• TSMC on yksi edistyneiden logiikkapiirien tärkeimmistä valmistajista.
• Samsung Electronics yhdistää merkittävän puolijohdeliiketoiminnan laajaan elektroniikkayhtiöön.
• SK Hynix tunnetaan erityisesti muistipiireistä, kuten tekoälyjärjestelmissä tarvittavasta suuren kaistanleveyden muistista eli HBM:stä.

Kyse ei siis ole vain siitä, että teknologiayhtiöiden osakekurssit ovat nousseet. Pienen yhtiöjoukon markkina-arvo on kasvanut niin suureksi, että se vaikuttaa koko indeksin maa-, toimiala- ja tuottorakenteeseen.

Maantieteellinen keskittyminen on yhtä merkittävää

Koska kolme yhtiötä sijaitsee Taiwanissa ja Etelä-Koreassa, niiden nousu on kasvattanut kehittyvien markkinoiden rahastojen tosiasiallista maantieteellistä keskittymistä. Indeksisijoittaja voi saada Taiwan-altistuksensa pääosin TSMC:n kautta ja Etelä-Korea-altistuksensa Samsungin ja SK Hynixin kautta – sen sijaan, että salkku jakautuisi tasaisesti alueen pankkeihin, kuluttajayhtiöihin, teollisuusyrityksiin ja pienempiin markkinoihin.

Yhden analyysin mukaan Taiwan muodostaa noin neljänneksen MSCI Emerging Markets -indeksistä, Etelä-Korea lähes viidenneksen, Kiina hieman alle neljänneksen ja Intia noin 12 %. Yhdessä nämä neljä maata muodostavat noin 79 % indeksistä. 13

Kiina- ja Intia-altistus ei siis ole kadonnut. Otsikko "kehittyvät markkinat" voi kuitenkin peittää alleen varsin kapean kokonaisuuden: neljä suurta Aasian markkinaa, joiden tuotoista merkittävä osa liittyy samaan teknologiaketjuun.

Reutersin mukaan samat kolme yhtiötä muodostavat myös lähes kolmanneksen MSCI Asia Pacific ex-Japan -indeksistä. 1

Miksi indeksien keskittyminen huolestuttaa salkunhoitajia?

Markkina-arvopainotetut indeksit antavat automaattisesti suuremman painon yhtiöille, joiden osakekurssi ja markkina-arvo ovat nousseet. Näin indeksi kuvaa markkinoita sellaisina kuin ne ovat, mutta samalla sijoittaja voi saada lisää altistusta suositulle teemalle vasta sen jälkeen, kun se on jo kasvanut hallitsevaksi.

Käytännössä kehittyvien markkinoiden indeksirahasto voi tarkoittaa tavallista enemmän altistusta seuraaville tekijöille:

• edistyneiden puolijohteiden valmistukselle Taiwanissa;
• muistipiirien kysynnälle ja hinnoittelulle Etelä-Koreassa;
• tekoälyinfrastruktuurin maailmanlaajuiselle investointisyklille; sekä
• pienen suurten teknologiayhtiöiden joukon arvostustasolle.

Tämä on olennaisesti eri asia kuin salkku, joka hajauttaa riskiä kotimaisen rahoituksen, kulutuksen, raaka-aineiden, infrastruktuurin, teollisuuden ja pienempien kehittyvien talouksien kesken.

Aktiiviset rahastot kohtaavat saman ongelman toisesta suunnasta. Sijoitusmandaatit voivat rajoittaa yksittäisen osakkeen tai toimialan enimmäispainoa. Reutersin mukaan TSMC:n, Samsungin ja SK Hynixin yhteenlaskettu paino on noussut yli tason, jota monet aktiiviset salkunhoitajat pitävät sääntöjensä mukaan hyväksyttävänä. 1

Salkunhoitaja joutuu vaikean valinnan eteen: pitääkö suurimpia siruyhtiöitä alipainossa ja ottaa riski indeksistä jälkeen jäämisestä, jos siruralli jatkuu, vai seurata indeksiä ja hyväksyä keskittyminen, joka voi olla ristiriidassa hajautussääntöjen kanssa?

Valinnalla voi olla suuri vaikutus tuottoon. Coronationin globaali kehittyvien markkinoiden rahasto tuotti vuoden 2026 toisella neljänneksellä 13,9 %, mutta jäi MSCI Emerging Markets -vertailuindeksistä 10,1 prosenttiyksikköä, koska tekoälyn toimitusketjuun liittyvä ralli suosi indeksin suurimpia yhtiöitä. 4

Kuinka tilanne vertautuu aiempiin keskittymisjaksoihin?

Morningstarin mukaan nykyinen keskittyminen on suurempaa kuin aiemmissa jaksoissa, joita seurasi voimakas markkinoiden myyntiaalto. 7

Käytettävissä oleva aineisto ei kuitenkaan esitä yhtenäisiä historiallisia prosenttilukuja eikä yksilöi kaikkia vertailujaksoja. Siksi siitä ei voi tehdä täsmällistä numeerista päätelmää siitä, kuinka paljon nykyinen keskittyminen ylittää jonkin tietyn aiemman ajanjakson. Varmempi johtopäätös on suppeampi: keskittyminen on niin suurta, että useat analyytikot pitävät sitä keskeisenä salkkuriskinä, eivät vain vahvan kurssikehityksen sivuvaikutuksena.

Keskittynyt indeksi voi edelleen tuottaa hyvin, jos johtavien yhtiöiden tulokset pysyvät vahvoina. Sama rakenne voi kuitenkin voimistaa tappioita, jos markkinoiden odotukset muuttuvat koko yhtiöjoukon osalta samanaikaisesti.

Tekoälyteesi on perusteltu – mutta nousu ei välttämättä jatku samanlaisena

Rallilla on todellinen fundamenttipohja. Tekoälyinfrastruktuuri tarvitsee edistyneitä logiikkapiirejä ja erikoistunutta muistia, ja Taiwanissa sekä Etelä-Koreassa sijaitsee suuri osa näiden tuotteiden kannalta olennaisesta tuotantokapasiteetista. Puolijohdeyhtiöiden tulokset ja tekoälyyn liittyvät investoinnit tarjoavat siksi muutakin kuin puhtaasti spekulatiivisen selityksen kurssinousulle. 45

Vahva tämänhetkinen kysyntä ei kuitenkaan takaa nykyisten kasvuvauhtien tai arvostustasojen säilymistä. Puolijohdemarkkinat ovat suhdanneherkkiä: asiakkaat voivat vähentää tilauksiaan, varastot voivat kasvaa, muistipiirien hinnat laskea ja investoinnit hidastua. Sijoittajat voivat myös arvioida uudelleen, kuinka hyvän tuoton yritykset lopulta saavat tekoälyinfrastruktuuriin käyttämistään miljardeista.

Kun kolme yhtiötä muodostaa 26,7 % keskeisestä kehittyvien markkinoiden indeksistä, muutos tekoälyinvestointien näkymissä voi heiluttaa koko indeksiä, vaikka pankkien, kuluttajayhtiöiden ja muiden kehittyvien markkinoiden yritysten perustekijät pysyisivät kunnossa. 17

Keskeinen riski ei siis ole se, että tekoälyn mahdollisuus olisi kuvitteellinen. Riski on siinä, että todellinen pitkän aikavälin kasvuteema on voinut hinnoittua jo valmiiksi pieneen joukkoon yhtiöitä ja markkinoita. Tällöin indeksisijoittaja on poikkeuksellisen herkkä yhdelle suhdanteelle ja yhdelle arvostusympäristölle.

Aktiiviset sijoittajat etsivät vastapainoa siruille

Osa salkunhoitajista on vastannut tilanteeseen pienentämällä tai rajoittamalla suurimpien puolijohdeyhtiöiden painoja ja etsimällä sijoituskohteita, joiden kehitys ei olisi yhtä riippuvainen tekoälylaitteistojen syklistä. Markkinaa koskevissa raporteissa kiinnostusta on kohdistunut esimerkiksi Kiinan rahoitusyhtiöihin, ASEAN-maiden yrityksiin ja intialaisiin yhtiöihin. 17

Näistä alueista voi saada erilaista altistusta kotimaiselle luototukselle, kulutukselle, infrastruktuurille ja alueelliselle teollisuudelle. Hajautus ei kuitenkaan tee sijoituksesta automaattisesti halpaa tai houkuttelevaa; se muuttaa vain otettavia riskejä. Aktiivisen rahaston on lisäksi hyväksyttävä mahdollisuus jäädä jälkeen, jos keskittynyt siruralli jatkuu.

Mitä kehittyvien markkinoiden rahastosta kannattaa tarkistaa?

ETF:n tai sijoitusrahaston nimi ei yksin kerro, kuinka hajautettu rahasto todellisuudessa on. Sijoittajan kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

1. Suurimmat omistukset: Kuinka suuri osuus rahastosta on TSMC:ssä, Samsungissa, SK Hynixissä ja muissa tekoälyyn liittyvissä yhtiöissä?
2. Maaosuudet: Kuinka paljon salkusta on tosiasiassa sidottu Taiwaniin ja Etelä-Koreaan, ja kuinka paljon jää Kiinalle, Intialle, ASEAN-maille ja Latinalaiselle Amerikalle?
3. Toimialapainot: Hajautuuko rahasto rahoitukseen, kuluttajayhtiöihin, teollisuuteen ja materiaaleihin, vai lähestyykö teknologian osuus puolta salkusta?
4. Indeksin säännöt: Seuraako rahasto markkina-arvopainotettua indeksiä, joka kasvattaa automaattisesti voittajien painoa niiden noustessa?
5. Aktiivisen rahaston rajoitteet: Jos rahasto pitää suurimmat siruyhtiöt alipainossa, kestääkö sen salkku jakson, jolloin nämä yhtiöt päihittävät indeksin jälleen selvästi?

Johtopäätös on kaksijakoinen. Tekoäly on synnyttänyt TSMC:lle, Samsungille ja SK Hynixille todellista tulosvoimaa ja strategista merkitystä, mikä selittää suuren osan niiden vaikutuksesta kehittyvien markkinoiden tuottoihin. Samalla niiden menestys on tehnyt laajoista kehittyvien markkinoiden indekseistä poikkeuksellisen riippuvaisia kolmesta yhtiöstä, kahdesta maasta ja yhdestä teknologiasta. Todellista hajautusta etsivän sijoittajan kannattaa siksi tutkia rahaston maa-, toimiala- ja omistuspainot – eikä olettaa, että pelkkä "kehittyvät markkinat" -merkintä takaa hajautuksen.