Big Tech rahoittaa tekoälybuumia velalla – mitä se merkitsee korkomarkkinoille ja sijoittajille?

Reutersin mukaan tekoälyyn liittyvien lainojen osuus oli lähestymässä 15:tä prosenttia investment grade -luokan eli hyvän luottoluokituksen yrityslainojen liikkeeseenlaskuista vuonna 2026. Pankit ovat samalla etsineet ostajia Yhdysvaltain dollarimarkkinoiden ulkopuolelta, jotta valtava velkatarjonta ei keskittyisi liikaa yhteen sijoittajajoukkoon.

Tämä voi vaikuttaa valtionlainojen suhteelliseen hinnoitteluun, varsinkin jos myös julkinen velanotto on vilkasta. Syy-yhteyteen on silti suhtauduttava varovasti. Valtionlainojen korot reagoivat myös inflaatio-odotuksiin, budjettialijäämiin, julkisen velan tarjontaan, talouskasvuun, geopoliittisiin riskeihin, keskuspankkien korkonäkymiin ja niin sanottuun korkoriskilisään eli term preemiumiin. Reuters on varoittanut pitämästä tekoälyvelan kasvua Yhdysvaltain korkomarkkinoiden stressin ainoana selityksenä.

Arviot vaihtelevat sen mukaan, mitä tekoälyvelkaan lasketaan

Tekoälyvelalle ei ole yhtä vakiintunutta kokonaislukua. Eri arviot käyttävät eri päivämääriä ja laskutapoja. Joissakin mukaan lasketaan vain hyperskaalaajien joukkolainat, toisissa myös datakeskusten rahoitus, yksityinen luotto, omaisuusvakuudelliset rakenteet, laitevalmistajat ja muut tekoälyekosysteemin yritykset.

Siksi julkaistut luvut vaihtelevat noin 194 miljardista dollarista, jonka neljä suurta liikkeeseenlaskijaa olivat keränneet heinäkuun alkuun mennessä, yli 220 miljardiin dollariin laajemmin määritellyssä hyperskaalaajajoukossa myöhemmin vuonna. Goldman Sachs on arvioinut tekoälyyn liittyvän velan liikkeeseenlaskujen kokonaismääräksi noin 489 miljardia dollaria vuonna 2026. Hyperskaalaajien osuudeksi arvioidaan tästä noin 40 prosenttia.

Rahoitustarve on tätäkin suurempi. Morgan Stanley on arvioinut datakeskuksiin ja niiden laitteistoon tarvittavien investointien nousevan noin kolmeen biljoonaan dollariin vuoteen 2028 mennessä. Pankin mukaan noin puolet summasta voisi tulla ulkopuolisista luottomarkkinoista. Toisen julkaistun arvion mukaan luottomarkkinoilta tarvittaisiin noin 1,75 biljoonaa dollaria 3,2 biljoonan dollarin kokonaisrahoituksesta.

Kyse on ennusteista, ei lopullisista toteutuneista summista. Lopputulos riippuu ennen kaikkea siitä, miten tekoälyinfrastruktuuri ja sen rahoitus määritellään.

Alphabetin Australian-dollarilaina osoittaa rahoituksen kansainvälistyneen

Kansainvälistymistä kuvaa Alphabetin ensimmäinen Australian dollarin määräinen joukkolaina-anti. Google-emoyhtiö keräsi 19. elokuuta 5,5 miljardia Australian dollaria erääntymisajoiltaan kolmen, viiden, kymmenen ja 20 vuoden lainoilla. Sijoittajien tarjoukset ylittivät 18 miljardia Australian dollaria eli olivat yli kolminkertaiset myytyyn määrään nähden.

Pisimmän, 20-vuotisen lainan tuotto oli 6,98 prosenttia eli hieman alle seitsemän prosenttia. Järjestelyä kuvattiin ensimmäiseksi tekoälyn hyperskaalaajan Australian dollarin määräiseksi liikkeeseenlaskuksi ja Australian historian suurimmaksi yrityslaina-anniksi.

Kauppa kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin hyperskaalaajat eivät nojaa vain yhdysvaltalaisiin sijoittajiin. Toiseksi eri valuutoissa lainanotto antaa yhtiöille pääsyn uusiin sijoittajajoukkoihin, mutta tuo sijoittajille samalla valuutta- ja markkinalikviditeettiin liittyviä kysymyksiä.

Alphabetilla on jo merkittävä asema euro-, punta-, Sveitsin frangi- ja jenimääräisten yrityslainojen markkinoilla. Amazonin maaliskuussa toteuttama 14,5 miljardin euron kahdeksanosainen laina-anti oli Reutersin mukaan eurooppalaisen yrityslainamarkkinan historian suurin.

Yhtiöt hajauttavat siis rahoitustaan eri valuuttoihin ja sijoittajapohjiin sen sijaan, että yksi markkina joutuisi rahoittamaan koko tekoälyinfrastruktuurin rakentamisen.

Valtionlainojen taustalla on poikkeuksellisen hankala korkoympäristö

Tekoälyvelan kasvu osuu samaan hetkeen, jolloin myös valtiot hakevat runsaasti pitkäaikaista rahoitusta. Inflaatiosta puhdistetut reaalikorot ovat nousseet suurissa talouksissa korkeimmilleen yli vuosikymmeneen, kun sekä tekoäly-yhtiöiden että valtioiden joukkolainamyynti on lisääntynyt. Reutersin mukaan Yhdysvaltain 30-vuotinen reaalikorko oli lähellä 18 vuoden huippua, noin kolmessa prosentissa.

Yhdysvaltain nimellinen 30-vuotinen valtionlainan korko nousi puolestaan yli 5,3 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Taustalla ovat olleet inflaatiohuolet, julkisen talouden paineet, geopoliittinen epävarmuus ja lähes 40 biljoonan dollarin valtionvelka.

Sijoittajille tarjolla on siis aiempaa enemmän yrityslainavaihtoehtoja, mutta samalla he vaativat suurempaa korvausta rahojen sitomisesta vuosikymmeniksi. Tämän seurauksena sekä yritys- että valtionlainojen korot voivat nousta, vaikka kysyntä pysyisi vahvana.

Suhde onkin parasta ymmärtää toisiaan vahvistavaksi, ei yksinomaiseksi: tekoälyvelka lisää kilpailua pääomasta ja voi vahvistaa pitkien korkojen riskilisää, kun taas inflaatio, julkinen velanotto ja makrotalouden riskit voivat nostaa valtionlainojen korkoja itsenäisesti.

Mitä 4,75–8 prosentin tuotto tarkoittaa korkosijoittajalle?

Hyperskaalaajien joukkolainat ovat herättäneet kiinnostusta, koska niiden tuotto voi olla lainan liikkeeseenlaskijan ja juoksuajan mukaan noin 4,75–8 prosenttia. Monet lainoista ovat investment grade -luokkaa ja pitkäaikaisia, mikä selittää niiden vetovoimaa tulohakuisille sijoittajille.

Tuottoprosentti ei kuitenkaan yksin ratkaise sijoituksen laatua.

Mahdolliset hyödyt

• Korkeampi nimellistuotto: Sijoittaja voi saada enemmän korkotuloa kuin vastaavan pituisesta valtionlainasta, etenkin pitkissä lainoissa.
• Tunnetut ja suuret liikkeeseenlaskijat: Alphabetin, Amazonin ja Metan taseet ja liiketoiminnat poikkeavat olennaisesti pienistä tekoäly-yhtiöistä ja spekulatiivisista infrastruktuurihankkeista.
• Vahva ensikysyntä: Alphabetin Australian-dollarilainan yli 18 miljardin Australian dollarin tilauskanta osoitti, että institutionaaliset sijoittajat ovat edelleen valmiita rahoittamaan tunnettuja teknologiayhtiöitä.
• Valuutta- ja maturiteettihajautus: Kansainväliset lainat laajentavat tarjolla olevia juoksuaikoja ja rahoitusmarkkinoita, vaikka ne tuovat mukanaan lisäriskejä.

Sijoittajan erikseen arvioitavat riskit

Korkoriski. Suuri osa tuotosta tulee pitkäaikaisista lainoista. Jos markkinakorot nousevat, olemassa olevien joukkolainojen hinnat voivat laskea voimakkaasti. Korkea kuponkikorko ei poista 10- tai 20-vuotisen lainan markkina-arvoriskiä.

Luotto- ja riskilisäriski. Hyperskaalaajan emoyhtiön velka ei ole sama asia kuin datakeskuksen rakentajan, laitevalmistajan, pienen tekoäly-yhtiön tai erillisen hankeyhtiön velka. Sijoittajan on tarkasteltava lainan etuoikeusasemaa, vakuuksia, takauksia, vuokrasopimuksia ja mahdollista rakenteellista alisteisuutta – ei vain luotettava ”tekoälylaina”-nimikkeeseen.

Tekoälyliikevaihdon epävarmuus. Velkaa otetaan ennen kuin tekoälyinfrastruktuurin pitkän aikavälin tuotot ovat täysin osoittaneet voimansa. Jos kaupallistuminen etenee odotettua hitaammin, investoinnit jatkavat kasvuaan tai pilvi- ja tekoälypalvelujen katteet heikkenevät, lainojen riskilisät voivat kasvaa, vaikka yhtiön luottoluokitus säilyisi investment grade -tasolla.

Markkinoiden imukyky. Vahva tilauskanta ei takaa, että tuleva velkatarjonta voidaan myydä nykyisillä hinnoilla. Barclaysin analyytikot ovat varoittaneet, ettei investment grade -markkina välttämättä pysty ottamaan vastaan kaikkea hyperskaalaajien suunnittelemaa rahoitusta. Kun tarjonta kasvaa, lainanottajat voivat joutua maksamaan korkeampaa korkoa, turvautumaan yksityiseen luottoon, laskemaan liikkeeseen osakkeita tai käyttämään monimutkaisempia rahoitusrakenteita.

Valuutta- ja likviditeettiriski. Australian dollarin, euron tai muun valuutan määräinen laina altistaa sijoittajan valuuttakurssien liikkeille ja markkinakohtaisille likviditeettieroille. Valuuttasuojaus voi pienentää osaa riskistä, mutta siitä aiheutuu kustannuksia ja toteutusriskiä.

Johtopäätös: yrityslaina, ei valtionlainan korvike

Tekoälyvelasta on tullut uusi merkittävä maailmanlaajuisen pääoman käyttäjä ja uskottava vaihtoehto joillekin pitkäaikaisille valtionlainasijoituksille. Varovaisin perusteltu johtopäätös ei kuitenkaan ole, että tekoäly aiheutti joukkolainojen myynnin tai korkojen nousun.

Sen sijaan velkabuumi kasvattaa markkinoiden absorboitavaa rahoitusmäärää samaan aikaan, kun valtiot velkaantuvat runsaasti ja sijoittajat arvioivat uudelleen inflaatio- ja korkoriskiä.

Tuloa hakevassa salkussa hyperskaalaajien joukkolainoja kannattaa käsitellä hajautettuna yrityslaina-allokaationa, ei valtionlainan korvikkeena. Käytännössä tämä tarkoittaa tuoton vertaamista juoksuaikaan, liikkeeseenlaskijan taseen ja velan etuoikeusaseman arviointia, erääntymisten hajauttamista sekä valuuttariskin hallintaa. Korkeimman, noin kahdeksan prosentin tuoton perässä ei kannata juosta, ellei ymmärrä siihen liittyviä suurempia hanke-, likviditeetti-, velkaantumis- ja rakenneriskejä.