IEA:n öljyvarastojen purku hidastui, vaikka polttoainepula kiristyy

IEA:n ennätyksellinen öljyvarastojen purku on siirtynyt suuresta kertarysäyksestä hitaammaksi ja valikoivammaksi toimenpiteeksi. Heinäkuuhun mennessä jäsenmaat olivat vapauttaneet markkinoille 300 miljoonaa barrelia 11. maaliskuuta sovitusta 400 miljoonan barrelin määrästä. Heinäkuussa varastoista otettiin kuitenkin enää 26 miljoonaa barrelia, joten yli 100 miljoonaa barrelia alkuperäisestä sitoumuksesta oli edelleen käyttämättä. 6

Varastojen purku tarjoaa markkinoille puskuria, mutta se ei korvaa infrastruktuuria, jota tarvitaan raakaöljyn muuttamiseksi kuluttajille toimitettavaksi polttoaineeksi. Tämä ero auttaa selittämään, miksi maailman öljyvarastot jatkoivat laskuaan ja miksi dieselmarkkinat pysyivät poikkeuksellisen kireinä.

Mitä maaliskuun päätöksen jälkeen tapahtui?

IEA:n kaikki 32 jäsenmaata sopivat 11. maaliskuuta 400 miljoonan öljybarrelin saattamisesta markkinoille. Kyseessä oli järjestön historian suurin hätävarastojen yhteinen purku. 27 Päätöksen tarkoituksena oli lievittää Lähi-idän konfliktin ja tärkeiden merikuljetusreittien häiriöiden aiheuttamaa tarjontashokkia.

Purkamisen tahti on sittemmin hidastunut selvästi. Valtion varastoista nostettiin heinäkuussa keskimäärin 750 000 barrelia päivässä, kun kesäkuussa vastaava määrä oli 1,5 miljoonaa ja toukokuussa 2,5 miljoonaa barrelia päivässä. Yhdysvaltojen ja Aasian–Tyynenmeren alueen jäsenmaiden pienemmät nostot vaikuttivat hidastumiseen. Jäljellä oleville määrille ei myöskään ollut asetettu uutta aikataulua. 6

IEA-maiden hallinnoimissa hätävarastoissa on edelleen yli miljardi barrelia öljyä. 119 Kaikki varastossa oleva öljy ei kuitenkaan ole nopeasti saatavilla siellä, missä pula on suurin.

Miksi varastot vähenivät vapautuksista huolimatta?

Hätävarastoista saatava lisäöljy on ollut pienempi kuin häiriöiden aiheuttama tarjontavaje. Lähi-idän kumulatiiviset toimitustappiot ylittivät 1,3 miljardia barrelia, ja Hormuzinsalmen kautta kulki maalis–toukokuussa keskimäärin vain 2,7 miljoonaa barrelia päivässä. Ennen konfliktia määrä oli noin 20 miljoonaa barrelia päivässä. 18

IEA:n mukaan maailman havaitut öljyvarastot supistuivat heinäkuussa 69 miljoonalla barrelilla eli 2,2 miljoonalla barrelilla päivässä. Lasku johtui lähes kokonaan merellä olevien öljymäärien vähenemisestä. Tämä kertoo, ettei kyse ole vain öljyn kokonaismäärästä, vaan myös siitä, pääseekö öljy turvallisesti ja ajoissa kulkemaan maailman logistiikkaverkostossa.

Heinäkuun lopussa havaitut varastot olivat painuneet alle 7,9 miljardin barrelin, ja IEA ennusti maailman öljymarkkinoille 1,8 miljoonan barrelin päiväkohtaisen alijäämän vuoden kolmannelle neljännekselle. 26

Toisin sanoen hätävarastot voivat lieventää laskennallista vajetta, vaikka fyysinen saatavuus heikkenee. Varastoituna oleva öljy ei korvaa hetkessä suljettuja reittejä, jumiutuneita lasteja, vaurioitunutta infrastruktuuria tai merikuljetusten pidempiä kiertoreittejä.

Raakaöljyä on, mutta polttoaineesta on pulaa

Kriisin keskeinen ongelma on raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden ero. IEA-maiden on pidettävä hallussaan vähintään 90 päivän nettotuontia vastaavat öljyvarastot, ja velvoite kattaa sekä raakaöljyn että jalostetut tuotteet. 20 Maaliskuun yhteinen varastojenpurku koostuu kuitenkin pääosin raakaöljystä, kun taas Euroopan jäsenmaiden osuudet painottuvat enemmän jalostettuihin tuotteisiin. 17

Raakaöljystä on hyötyä kuluttajille vasta, kun se saapuu toimivaan jalostamoon, jalostetaan tuotteiksi ja kuljetetaan satamien sekä jakeluverkostojen kautta eteenpäin. Jokainen näistä vaiheista voi muodostua pullonkaulaksi. IEA:n mukaan jalostamotoiminta ja öljytuotteiden tarjonta eivät ole elpyneet samassa tahdissa kuin raakaöljytoimitukset. 19

Tämä selittää, miksi raakaöljyn saatavuus ja polttoainemarkkinoiden paine ovat ajautuneet eri suuntiin. Yhdysvaltain dieselin niin sanottu crack-spread eli dieselin ja sen valmistuksessa käytettävän raakaöljyn hintaero nousi 17. elokuuta ennätykselliseen 102,20 dollariin barrelilta. 48 IEA:n mukaan jalostamoiden raakaöljyn käsittelymäärä oli heinäkuussa keskimäärin 80,9 miljoonaa barrelia päivässä, noin viisi miljoonaa barrelia päivässä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 48

Lähi-idän jalostuskapasiteetista oli tiettävästi poissa käytöstä yli 20 prosenttia, ja polttoaineiden vientiä rajoittivat edelleen Hormuzinsalmen häiriöt. 47 Tässä tilanteessa lisäraakaöljy voi estää raakaöljyn hinnan vielä jyrkemmän nousun, mutta se ei nopeasti palauta menetettyä jalostuskapasiteettia tai avaa uudelleen sulkeutuneita merireittejä.

Mihin jäljellä olevat varastot pystyvät?

IEA-maiden hallinnoimissa yli miljardin barrelin varastoissa on edelleen merkittävä turvavara. Sijainnista ja kuljetusjärjestelyistä riippuen ne voivat:

• korvata osan menetetystä raakaöljytarjonnasta;
• vähentää häiriöalueen ulkopuolisten jalostamoiden raaka-aineisiin kohdistuvaa painetta;
• hillitä raakaöljyn hinnan jyrkempää nousua;
• antaa aikaa lastien uudelleenreititykselle, laitosten korjauksille ja kysynnän sopeutumiselle.

Vaikutus jää kuitenkin rajallisemmaksi, jos pula kohdistuu raakaöljyn sijaan jalostettuun tuotteeseen. Maaliskuun sitoumuksesta jäljellä oleva noin 100 miljoonaa barrelia vastaisi tasaisesti vapautettuna noin 56 päivän tarjontaa 1,8 miljoonan barrelin päiväkohtaisessa alijäämässä. Tämä on silti vain tilavuuksiin perustuva vertailu. Todellinen apu riippuisi raakaöljyn laadusta, varastojen sijainnista, käytettävissä olevasta jalostuskapasiteetista ja mahdollisuudesta kuljettaa jalostetut tuotteet markkinoille. 626

Myös IEA:n tämänhetkinen linjaus on olennainen. Järjestön pääjohtaja Fatih Birol sanoi elokuussa, ettei toisesta hätävarastojen purkamisesta keskusteltu ”toistaiseksi”. Samalla IEA kertoi, että maaliskuisen toimenpiteen jälkeen strategisista varastoista oli jäljellä noin 80 prosenttia. 5

Mitä ennen talvea kannattaa seurata?

Ratkaisevaa ei ole vain se, vapauttaako IEA lisää barreleita. Olennaisempaa on, pystytäänkö lisävarastot kohdentamaan järjestelmän kaikkein kireimpään kohtaan.

Tehokkain vastaus painottaisi mahdollisuuksien mukaan jalostettujen tuotteiden varastoja, käynnissä oleville jalostamoille sopivia raakaöljylaatuja sekä toimituspisteitä, joiden satamat ja kuljetusyhteydet toimivat. Jos merikuljetukset ja jalostamot pysyvät häiriintyneinä, suurempi raakaöljyn vapautus vakauttaa ennen kaikkea öljymarkkinoiden kokonaistasapainoa. Se ei välttämättä ratkaise dieselin, lentopolttoaineen tai bensiinin saatavuusongelmaa.

IEA:n ohjelma on siis toiminut iskunvaimentimena, mutta ei normaalien toimitusketjujen korvikkeena. Jäljellä olevat varastot ovat tärkeä silta pitkittyvän kriisin yli – eivät nopea lääke häiriintyneen meriliikenteen ja jalostuksen aiheuttamaan polttoainepulaan.