Maailman terveydenhuollon henkilöstö lähes kolminkertaistui – silti tarvitaan 34,4 miljoonaa lisää

Naisten osallistuminen oli kasvun kannalta ratkaisevaa. Lukumäärän kasvu ei kuitenkaan ole merkinnyt tasa-arvoista vaikutusvaltaa terveydenhuollossa. Naiset muodostivat enemmistön sairaanhoitajista, kätilöistä ja yhteisöterveydenhuollon työntekijöistä, mutta lääkäreistä naisia oli arvioissa alle puolet. Esimerkiksi naisten osuus lääkäreistä oli 43,9 prosenttia, kun sairaanhoitajista heitä oli 80,7 prosenttia ja kätilöistä 96,0 prosenttia.

Tämä kertoo sukupuolittuneesta työnjaosta: naiset tekevät suuren osan välttämättömästä etulinjan ja hoivan työstä, mutta ovat harvemmin tehtävissä, joihin liittyy korkeampi palkka, päätösvalta ja johtajuus. Pelkkä työntekijöiden määrän laskeminen ei siksi kerro, kuka työtä tekee, miten sitä arvostetaan tai kuka päättää henkilöstön painopisteistä.

Mistä 34,4 miljoonan vaje syntyy?

GBD 2023 -analyysissä henkilöstövaje ei tarkoita yksinkertaisesti täyttämättömien virkojen määrää. Tutkijat vertasivat henkilöstön tiheyttä niissä maissa, jotka saavuttivat yleiskattavan terveydenhuollon tehokkaan kattavuuden indeksissä vähintään 80 pistettä. Näin saadut kynnysarvot ovat palvelujen kattavuuteen sidottuja empiirisiä vertailukohtia – eivät kaikille maille tarkoitettuja muuttumattomia henkilöstömitoituksia.

Näiden vertailuarvojen perusteella maailmassa tarvittaisiin vuonna 2023 lisää:

Suurin vaje koskee sairaanhoitajia ja kätilöitä – heidän osuutensa on yli kolme kertaa suurempi kuin lääkärien vaje. Tulos korostaa, ettei henkilöstöstrategia voi keskittyä vain lääkärien kouluttamiseen. Perusterveydenhuolto, sairaanhoito, kätilötyö, suun terveydenhuolto, lääkehuolto ja yhteisöissä tarjottavat palvelut ovat kaikki tehokkaan kattavuuden kannalta olennaisia.

Henkilöstötiheyden vertailuarvot ovat muuttuneet

Aiemmassa, vuoden 2019 aineistoon perustuneessa GBD-tutkimuksessa arvioitiin, että 80 pisteen UHC-tulokseen tarvittaisiin vähintään seuraava määrä ammattilaisia 10 000 asukasta kohti:

• 20,7 lääkäriä
• 70,6 sairaanhoitajaa ja kätilöä
• 8,2 hammasalan ammattilaista
• 9,4 lääkealan ammattilaista

Uudemmassa analyysissä havaitut kynnysarvot ovat erilaiset: noin 23,8 lääkäriä, 64,5 sairaanhoitajaa ja kätilöä, 5,2 hammaslääkäriä sekä 5,6 farmaseuttia 10 000 asukasta kohti.

Lukuja ei pidä tulkita ristiriidaksi tai yhdeksi pysyväksi maailmanlaajuiseksi standardiksi. Tutkimuksissa käytetään eri vuosien aineistoja ja erilaisia laskentamenetelmiä. Uudempi analyysi perustuu niiden maiden havaittuihin henkilöstötiheyksiin, jotka saavuttivat UHC-kynnyksen, kun taas aiempi tutkimus tuotti omasta mallinnusmenetelmästään johdetut vähimmäisvertailuarvot. Aineistojen kattavuuden, maiden suoriutumisen ja menetelmien muutokset voivat siten muuttaa sekä kynnysarvoa että arvioitua vajetta.

Etelä-Aasiassa suurin vaje, Afrikassa matalin tiheys

Etelä-Aasiassa on suurin arvioitu vaje absoluuttisina lukuina: alueella tarvittaisiin noin 13,6 miljoonaa lääkäriä, sairaanhoitajaa, kätilöä, hammaslääkäriä ja farmaseuttia lisää. Arvio sisältää noin 2,6 miljoonaa lääkäriä, 10,0 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä, 0,7 miljoonaa hammaslääkäriä sekä 0,3 miljoonaa farmaseuttia.

Väestön suuri määrä selittää osan Etelä-Aasian kokonaisvajeesta. Haaste on silti sekä määrällinen että organisatorinen: henkilöstöä on koulutettava lisää ja samalla varmistettava, että sitä riittää myös maaseudulle, köyhemmille alueille ja muiden katveeseen jääville yhteisöille.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ongelma on toisenlainen mutta yhtä vakava. Alueella oli vuonna 2023 lähes kaikissa keskeisissä ammattiryhmissä maailman matalin henkilöstötiheys. Yhteisöterveydenhuollon työntekijät olivat tästä pääasiallinen poikkeus. Korkean tulotason maissa henkilöstötiheydet olivat korkeimmat.

Yksi maailmanlaajuinen kokonaisluku voi siksi johtaa harhaan. Etelä-Aasiassa tarvitaan eniten työntekijöitä absoluuttisesti, kun taas Saharan eteläpuolisessa Afrikassa saatavuus on väestön määrään ja tarpeeseen nähden poikkeuksellisen heikko. Molemmat alueet tarvitsevat lisää henkilöstöä, mutta ratkaisuissa on huomioitava väestönkasvu, tautitaakka, koulutuskapasiteetti ja työntekijöiden pysyminen alueella.

Miksi arvio poikkeaa joistakin WHO:n luvuista?

34,4 miljoonan henkilön arvio ei ole suoraan verrattavissa kaikkiin Maailman terveysjärjestön WHO:n julkaisemiin lukuihin. WHO:n arviot voivat perustua eri vuosiin, ammattiryhmiin, tarpeen määritelmiin ja suunnittelujaksoihin. WHO:n vuoden 2023 tilastoraportissa esitettiin esimerkiksi tarpeeseen perustuva vaje, joka pieneni 20 miljoonasta työntekijästä vuonna 2013 noin 15 miljoonaan vuonna 2020 ja jonka ennustettiin laskevan 10 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

GBD-arvio vastaa eri kysymykseen: kuinka monta lääkäriä, sairaanhoitajaa, kätilöä, hammaslääkäriä ja farmaseuttia tarvittaisiin, jotta UHC:n tehokkaan kattavuuden indeksissä saavutettaisiin vähintään 80 pistettä, kun vertailuna käytetään kyseisen tason saavuttaneiden maiden henkilöstötiheyksiä.

Suurempi GBD-arvio ei siis automaattisesti kumoa pienempää WHO-arviota. Luvut muuttuvat harhaanjohtaviksi vasta silloin, jos niiden annetaan ymmärtää mittaavan samaa tavoitetta, samoja ammattiryhmiä, samaa vuotta ja samaa vajeen määritelmää.

Pelkkä rekrytointi ei riitä

Koulutuksen ja rekrytoinnin lisääminen on välttämätöntä, mutta työntekijöiden määrän kasvattaminen ilman työolojen parantamista voi johtaa nopeaan vaihtuvuuteen, epätasaiseen sijoittumiseen ja osaajien siirtymiseen pois palvelujen katvealueilta. Kestävä henkilöstöstrategia kattaa koko työvoiman elinkaaren:

• Koulutus: koulutuspaikkoja on lisättävä samalla, kun turvataan opettajat, kliiniset harjoittelupaikat ja laatuvaatimukset.
• Sijoittuminen: maaseudulla ja heikosti palvelluilla alueilla työskenteleville on tarjottava kannustimia ja käytännön tukea.
• Pysyvyys: palkkauksen, turvallisuuden, työkuorman, sosiaaliturvan ja urakehityksen on oltava kunnossa.
• Sukupuolten tasa-arvo: palkkaeroihin, häirintään, syrjintään, palkattomaan hoivavastuuseen ja epäselviin ylennyskäytäntöihin on puututtava.
• Johtaminen: naisille on varmistettava todellinen edustus hallinnossa, päätöksenteossa ja ammatillisessa johtamisessa.
• Osaamiskokonaisuus: investointeja tarvitaan lääkärien lisäksi sairaanhoitoon, kätilötyöhön, farmasiaan, suun terveyteen, yhteisöterveydenhuoltoon, perusterveydenhuoltoon ja hoitoketjuihin.

Keskeinen ristiriita on selvä: maailman terveydenhuollon henkilöstö kasvoi yli 80 miljoonalla työntekijällä, suurelta osin naisten työn ansiosta, mutta monet terveydenhuoltojärjestelmät ovat yhä kaukana jopa kohtalaiseen yleiskattavaan terveydenhuoltoon liittyvästä henkilöstökapasiteetista. Vajeen kurominen umpeen vaatii rekrytoinnin lisäksi jo tehtävän työn arvostamista, henkilöstön oikeudenmukaisempaa sijoittamista ja rakenteita, jotka auttavat ammattilaisia pysymään alalla ja etenemään johtoon.