Venäjän ja Ukrainan Mustanmeren iskut heiluttavat laivoja, viljaa ja öljyä

Mustanmeren sodankäynti ei enää kohdistu vain sotilaallisiin kohteisiin, vaan myös ruokaa, polttoaineita ja vientituloja liikuttavaan infrastruktuuriin. Venäjä iskee Ukrainan satamiin ja aluksiin, kun taas Ukraina tähtää Venäjän jalostamoihin, vientijärjestelmiin ja aluksiin. Käytännön seurauksena merireitistä on tullut kaupalliselle liikenteelle vaarallisempi, viljakauppa on häiriintynyt ja Venäjän polttoainejärjestelmään kohdistuu toistuvaa painetta.

Mitä Pivdennyissä, Odesassa ja Tšornomorskissa tapahtui?

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 25. elokuuta iskeneensä kolmeen rahtialukseen ja tankkeriin Pivdennyin satamassa, joka tunnetaan myös nimellä Južnyi/Yuzhny, sekä yhteen rahtialukseen läheisessä Odesassa. Ministeriön mukaan iskujen kohteena oli myös satamainfrastruktuuria Pivdennyissä ja Odesassa sekä polttoainevarastoja Tšornomorskissa. Moskova väitti alusten kuljettaneen tarvikkeita Ukrainan armeijalle, mutta Reuters ei kyennyt vahvistamaan väitteitä riippumattomasti. 2

Tätä ennen Venäjä ilmoitti heinäkuussa iskeneensä Tšornomorskissa purettavana olleeseen kuivalastialukseen ja satamainfrastruktuuriin sekä Odesan kohteisiin ja aluksiin. 4 Ukrainan viranomaiset raportoivat erikseen kuolonuhreja vaatineista Venäjän iskuista Odesassa sekä vahingoista siviili-, teollisuus- ja satamainfrastruktuurille. 5

Kyse ei ole vain fyysisistä vaurioista. Jos varustamot katsovat satamakäyntien riskin liian suureksi, lastit voivat viivästyä tai siirtyä muille reiteille ilman virallista merisaartoa. Heinäkuussa Ukraina kertoi varustamojen keskeyttäneen alusten saapumisia Mustanmeren satamiinsa iskujen voimistuttua. 6

Kaupallisen merenkulun inhimillinen hinta

Kiihtyminen on altistanut siviilialusten miehistöt ja satamatyöntekijät suoralle vaaralle. Ukrainan satamahallinto kirjasi heinäkuulle 57 Venäjän iskua siviilialuksiin, joista 22 tapahtui merellä, sekä 67 iskua satamainfrastruktuuriin. Luvut ovat Ukrainan virallisia tietoja, eivät riippumattomasti tarkastettuja kokonaislukuja. 7

Reutersin mukaan iskuissa vaurioitui ulkomaiden lipun alla purjehtivia siviilialuksia. Heinäkuun iskussa kuoli kaksi ukrainalaista yhdellä aluksella, ja Odesassa kuoli yksi ihminen. 3 Jokaisen yksittäisen tapauksen laajuutta ja tekijää on aktiivisella sotatoimialueella vaikea varmistaa riippumattomasti. Käytännön vaikutus on silti selvä: kaupallisen meriliikenteen riskitaso on olennaisesti noussut.

Ukrainan vastaiskut jalostamoihin ja merilogistiikkaan

Ukraina on yhdistänyt merioperaatioihinsa pitkän kantaman lennokki-iskuja Venäjän energiainfrastruktuuriin. Reutersin mukaan Permin jalostamo, Venäjän seitsemänneksi suurin jalostusmäärällä mitattuna, keskeytti toimintansa 21. elokuuta tehdyn lennokki-iskun vaurioitettua teknisiä yksiköitä. 32 Reuters kertoi myös Lukoilin NORSI-jalostamon, Venäjän neljänneksi suurimman, sekä Novoshakhtinskin jalostamon toiminnan keskeytyksistä elokuun lopun iskujen jälkeen. 34

Moskovan jalostamon, joka on Moskovan alueen suurin polttoainetoimittaja, arvioitiin olevan poissa käytöstä vähintään kuusi kuukautta laajojen lennokkivaurioiden vuoksi. 35 Iskut voivat pienentää välittömästi polttoainetuotantoa, synnyttää kalliita korjaustarpeita ja lisätä ilmapuolustuksen tarvetta. Ne voivat myös ohjata raakaöljyä kotimaisen jalostuksen sijaan vientiin. Reutersin siteeraamien alan lähteiden mukaan Venäjän länsisten satamien kautta kulkenut raakaöljyvienti kasvoi toukokuussa 15 prosenttia huhtikuusta, kun jalostamoseisokit vähensivät käsittelyä. 38

Väitteisiin siitä, että Ukraina olisi pysyvästi lamauttanut jonkin kiinteän suuren osuuden Venäjän jalostuskapasiteetista, on silti suhtauduttava varauksella. Vaikutukset vaihtelevat jalostamoittain ja ajan myötä. Reutersin mukaan Venäjä pystyi vuonna 2025 hyödyntämään varakapasiteettia niin, että öljynjalostuksen vuotuinen lasku jäi noin 3 prosenttiin, vaikka iskuja kohdistui vähintään 17 suureen jalostamoon. 37

Dieselin ja maailman polttoainehintojen vaikutuksia on vaikea erottaa

Jalostamoseisokit voivat kiristää bensiinin ja dieselin saatavuutta, koska vähemmän raakaöljyä jalostuu polttoainetuotteiksi. Reuters raportoi polttoainepuloista joillakin Venäjän alueilla jalostamoiskujen ja kausiluonteisesti vahvan kysynnän keskellä. 32 Saatavilla oleva näyttö ei kuitenkaan määritä yhtä koko Venäjää koskevaa nykyistä dieselin viennin laskua. Sen perusteella ei myöskään voi selittää tiettyä maailmanmarkkinoiden dieselin hinnanliikettä yksin Ukrainan iskuilla.

Laajempi energiavaikutus syntyy riskistä. Häiriöt jalostamoissa, vientiterminaaleissa ja merireiteillä voivat muuttaa raakaöljyn ja öljytuotteiden virtoja, nostaa vakuutus- ja rahtikustannuksia sekä tehdä tarjonnasta ennakoimattomampaa. Reutersin laskelmien mukaan konfliktien koskettamat maat tuottivat vuoden 2025 tuotantoluvuilla noin 45 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä eli yli 43 prosenttia maailman tarjonnasta. Tämä havainnollistaa, miten konfliktiriskit voivat kasautua energiamarkkinoilla. 33

Viljavienti on välittömin maailmanlaajuinen altistus

Ukrainan riippuvuus Mustastamerestä selittää, miksi satamaiskujen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuria. Noin 90 prosenttia maan vehnän, maissin ja auringonkukansiementen viennistä kulkee tavallisesti Mustanmeren kautta. Maatalous tuottaa lähes 60 prosenttia Ukrainan vientituloista. 52

Häiriö näkyi nopeasti: Ukrainan viljavienti supistui 75 prosenttia elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana, kun Venäjän iskut ja meriliikenteen häiriöt rajoittivat lastauksia. 52 Aiemmissa alan arvioissa pitkään jatkuvien iskujen ennakoitiin voivan vähentää kuukausittaisia viljatoimituksia jopa kolmanneksella. 54

Myös Venäjä on joutunut mukauttamaan kuljetuksiaan. Reutersin mukaan Venäjän viljanviejät ovat ohjanneet toimituksiaan Itämeren satamiin, myös Baltian maihin, kun Ukrainan lennokki-iskut Mustallamerellä ja Asovanmerellä ovat lisänneet eteläisten reittien riskejä. 51 Molemmat maat ovat keskeisiä viljakaupassa, ja niiden viennin häiriöt ovat Bloombergin mukaan nostaneet vehnäfutuurit kolmen vuoden huippuun. 53

Laajempi taloudellinen kamppailu

Kyse on vastavuoroisesta painostuksesta, jolla molemmat osapuolet pyrkivät heikentämään toisen kykyä ansaita ulkomaanvaluuttaa ja ylläpitää sodan logistiikkaa. Ukraina tarvitsee toimivia satamia maatalousvientiin ja taloutensa tukemiseksi. Venäjä puolestaan tarvitsee luotettavaa energiantuotantoa, öljyvientiä ja merireittejä.

Kumpikaan ei ole onnistunut pysäyttämään toisen kauppajärjestelmää kokonaan. Saatavilla oleva näyttö viittaa sen sijaan toistuviin häiriöihin: alukset lykkäävät satamakäyntejä, lastit hakevat vaihtoehtoisia reittejä, jalostamot pysähtyvät ja käynnistyvät uudelleen, ja vakuutusten, puolustuksen, korjausten sekä viiveiden kustannukset kasaantuvat. Siksi Mustanmeren turvallisuus koskee sodan osapuolten lisäksi suoraan merimiehiä, viljan ostajia ja energiamarkkinoita kaukana alueen ulkopuolella. 63851