Hormuzin sulku nostaa Euroopan kaasuriskejä ennen talvea

Markkina reagoi siis kahteen riskiin samanaikaisesti: kaasua on heti saatavilla vähemmän, eikä ole varmuutta siitä, kuinka nopeasti Persianlahden LNG-virrat voisivat palautua. Vaikka salmen avaamisesta ilmoitettaisiin, toimitukset eivät välttämättä käynnistyisi välittömästi. Tankkeriyhtiöiden mukaan liikenteen normalisoituminen voisi kestää viikkoja.

Varastot ovat Euroopan heikoin kohta

Eurooppa aloitti varastojen täyttökauden poikkeuksellisen vähäisillä varastoilla. EU:n kaasuvarastot olivat elokuun alussa noin 57-prosenttisesti täynnä, mikä oli Reutersin mukaan vuodenaikaan nähden ennätyksellisen vähän ja selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Toisen raportin mukaan täyttöaste oli elokuun puolivälissä noin 60,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 73,6 prosenttia.

Varastot toimivat puskurina tasaisten tuontivirtojen ja talven kulutushuippujen välillä. Jos varastoja ei saada riittävän täyteen ennen lämmityskauden alkua, Euroopan on ostettava enemmän kaasua talven aikana – juuri silloin, kun kilpailu ja hinnat voivat olla korkeimmillaan.

Equinorin toimitusjohtaja Anders Opedal on arvioinut, ettei Eurooppa todennäköisesti yllä tavoitteeseensa täyttää varastot 80-prosenttisesti ennen talvea. Saksa on vielä vaikeammassa asemassa: sen kaasuvarastot olivat 9. elokuuta vain 48-prosenttisesti täynnä, kun vuotta aiemmin täyttöaste oli 64 prosenttia. Saksan lukema jäi myös EU:n keskiarvon alapuolelle. Uniperin mukaan hintojen pitäisi laskea, jotta edes 70 prosentin tavoite marraskuussa olisi mahdollinen.

Talouden kannustimet vaikeuttavat nopeaa täyttämistä. Huoli lähiajan saatavuudesta on nostanut kesäkauden hinnat toistuvasti talvella toimitettavan kaasun sopimuksia korkeammiksi. Se vähentää kaupallista kiinnostusta varastoida kaasua nyt ja odottaa kylmempiä kuukausia.

Eurooppa tarvitsee lisää LNG:tä juuri Aasian kysynnän kasvaessa

Aiemmat arviot osoittivat, että Eurooppa tarvitsisi noin 180 ylimääräistä LNG-lastia edellisvuoteen verrattuna varastojensa täydentämiseksi. Hormuzin häiriö on tehnyt tavoitteesta vaikeamman, koska saatavilla olevien lastien määrä on pienentynyt ja Aasian ostajat kilpailevat samoista toimituksista.

Yhdysvaltain LNG-vienti havainnollistaa muutosta. Euroopan osuus Yhdysvaltain LNG-viennistä putosi kesäkuussa vajaaseen 42 prosenttiin. Ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen alle puolet amerikkalaisista lasteista päätyi Eurooppaan. Aasian korkeammat hinnat ja Egyptin ennätykselliset tuonnit ohjasivat toimituksia muualle.

Tämä ei tarkoita, että Yhdysvaltain LNG-toimitukset Eurooppaan olisivat loppuneet. Lasteja ohjataan kuitenkin yhä enemmän sinne, missä niistä saa paremman hinnan. Venäläisen putkikaasun käytön vähentämisen jälkeen Eurooppa on riippuvaisempi maailmanlaajuisesti kaupattavasta LNG:stä ja siten herkempi Aasian kilpailulle.

Viranomaisten rauhoittelu ei poista markkinariskiä

Euroopalla on edelleen useita suojatekijöitä. Norja on tärkeä putkikaasun toimittaja, kaasun kysyntä on laskenut aiemmista huipuista ja tuuli- sekä aurinkovoima vähentävät kaasun käyttöä sähköntuotannossa. Reutersin mukaan Euroopan tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu tuotanto on vuonna 2026 ylittämässä kaasuvoimaloiden tuotannon ennätyksellisen pitkäksi ajaksi.

Nämä tekijät pienentävät välittömän säännöstelykriisin todennäköisyyttä, mutta ne eivät täytä puuttuvaa varastopuskuria. Ne eivät myöskään suojaa kotitalouksia ja teollisuutta kokonaan markkinalta, jolla yhä harvemmat LNG-lastit kiinnostavat useita ostajia.

Varovaisin johtopäätös ei siksi ole, että Euroopan laajuinen kaasupula olisi väistämätön. Euroopalla voi olla riittävästi kaasua suotuisissa oloissa, mutta talveen lähdetään entistä pienemmällä liikkumavaralla. Pitkittynyt LNG-häiriö, uusi suuri tuotantokatkos tai ankara pakkasjakso voisi muuttaa hallittavan markkinapaineen vakavaksi hintakriisiksi.

Helteet ja kuivuus lisäävät energiajärjestelmän painetta

Kaasumarkkina ei toimi säästä irrallaan. Äärimmäinen kuumuus kasvattaa jäähdytyksen tarvitseman sähkön kysyntää. Kuivuus puolestaan voi häiritä vesivoimaa, jokikuljetuksia sekä voimalaitoksia, jotka tarvitsevat vettä jäähdytykseen.

Romanian energiajärjestelmä tarjosi tästä tuoreen esimerkin. Tonavan ennätyksellisen alhainen vedenpinta johti siihen, että maan ydinvoimayhtiö irrotti ainoan käytössä olleen reaktorinsa sähköverkosta. Romania julisti energiahätätilan ja pyysi kotitalouksia sekä yrityksiä vähentämään kulutustaan.

Tällaiset häiriöt voivat lisätä kaasuvoiman tarvetta juuri silloin, kun LNG on niukkaa ja kallista. Kuuma kesä vaikeuttaa siten talveen valmistautumista suuremman sähköntarpeen kautta, kun taas kuivuus voi viedä käytöstä vaihtoehtoisia sähköntuotannon lähteitä.

Näistä neljästä asiasta Euroopan talviriski riippuu

• Hormuzin häiriön kestosta: Nopeasti ja luotettavasti palautuva LNG-liikenne helpottaisi kilpailua, mutta ei ole selvää, kuinka nopeasti toimitukset käytännössä käynnistyisivät.
• Varastojen täyttövauhdista: Varastoja on täytettävä nopeasti, erityisesti Saksassa. Korkeat hinnat voivat kuitenkin vähentää ostoja ja tehdä tavoitteesta kalliimman.
• Aasian kysynnästä ja maailmanmarkkinahinnoista: Jos Aasian ostajat maksavat Eurooppaa enemmän, joustavat yhdysvaltalaiset ja Atlantin alueen LNG-lastit jatkavat matkaansa itään.
• Säästä ja kulutuksen rajoittamisesta: Leuto talvi ja kaasunkulutuksen jatkuva vähentyminen pienentäisivät varastoista otettavia määriä. Kova pakkanen kuluttaisi ohuen puskurin nopeasti.

Selkein johtopäätös on, ettei Hormuzin sulku ole vielä osoittanut Euroopan loppuvan kaasusta. Se on kuitenkin tehnyt talven toimitusvarmuudesta kalliimman ja riippuvaisemman suotuisista olosuhteista. Euroopan välitön ongelma on kolmen tekijän yhdistelmä: korkeat hinnat, viivästynyt varastojen täyttäminen ja aiempaa vähäisempi joustovara, jos uusi häiriö alkaa ennen nykyisen päättymistä.