Kiinan öljyvarastot muuttuivat Hormuzin kriisissä markkinavoimaksi – eivät kuitenkaan energiaomavaraisuudeksi

Kiinan öljystrategia muutti tapaa, jolla suuri tarjontahäiriö välittyi maailmanmarkkinoille. Sen sijaan että Peking olisi kilpaillut jokaisesta vaikeasti saatavilla olevasta Lähi-idän öljyerästä, se vähensi ostojaan, laski jalostamoiden käyttöastetta, rajoitti joidenkin polttoaineiden vientiä ja nojasi varastoihin sekä vaihtoehtoisiin toimittajiin.

Näin Kiinasta tuli markkinoiden kannalta merkittävä joustava ostaja. Kun maailman suurin raakaöljyn tuoja ei ostanut markkinoilta entiseen tapaan, osa lasteista vapautui muiden maiden käyttöön ja öljyn hinnan nousupaine jäi pienemmäksi. 116

Ratkaisun keskeinen rajoitus on kuitenkin selvä: Kiina hallitsee altistumistaan öljykriisille, mutta ei ole poistanut sitä. Varastot ovat suuret, mutta niiden tarkkaa kokoa ja rakennetta on vaikea arvioida. Lisäksi vaihtoehtoisiin toimituksiin kohdistuu pakotteita, kuljetusongelmia ja hintapaineita.

Varastot antoivat Pekingille mahdollisuuden vetäytyä tarjouskilpailusta

Yhdysvaltain energiatietohallinto EIA arvioi Kiinan hallussa olleen vuoden 2025 lopussa maailman suurimman strategisen öljyvaraston. Kiina ei julkaise täydellistä erittelyä valtion, valtionyhtiöiden ja kaupallisten toimijoiden varastoista. Siksi arviot noin 1–1,4 miljardista barrelesta ja noin 120 päivän tuonnista ovat analyytikkoarvioita, eivät Kiinan vahvistamia virallisia lukuja. Vertailun vuoksi Yhdysvaltain strategisessa öljyvarannossa oli joulukuussa 2025 noin 413 miljoonaa barrelia. 3040

Tämä puskuri antoi kiinalaisille jalostamoille ja kaupallisille toimijoille mahdollisuuden vähentää hankintoja, kun Lähi-idän öljyn saatavuus vaikeutui. Kiinan tuonti oli huhtikuusta lähtien keskimäärin noin 8 miljoonaa barrelia päivässä, kun viiden vuoden keskiarvo oli 11,5 miljoonaa barrelia päivässä. Heinäkuussa tuonti elpyi 8,41 miljoonaan barreliin päivässä, mutta jäi silti selvästi aiempaa tavanomaista tasoa pienemmäksi. 61

Vaikutus ulottui Kiinan rajojen ulkopuolelle. Maailman suurimman raakaöljyn tuojan ostojen supistuminen vapautti joitakin lasteja muille ostajille ja auttoi tasoittamaan tarjontashokkia. Analyytikot arvioivat Kiinan kysynnän vähenemisen olleen suhteettoman suuri osa maailmanmarkkinoiden sopeutumisesta, mikä piti hinnat alempina kuin ne muuten olisivat voineet olla. 11

Varastojen käyttöön liittyy silti epävarmuutta. Raporttien mukaan Kiina purki varastojaan touko- ja kesäkuussa. Heinäkuussa varastot kasvoivat hieman, koska jalostamoiden käsittelymäärät laskivat vielä enemmän kuin tuonti. Julkisista tiedoista ei voi päätellä tarkasti, kuinka suuri osa muutoksesta tuli valtion strategisista varannoista ja kuinka suuri osa kaupallisista säiliöistä. 46

Kustannus siirtyi jalostamoille ja polttoainemarkkinoille

Kiinan toimintatapa ei poistanut öljypulaa. Se siirsi osan kustannuksista kansainvälisiltä raakaöljymarkkinoilta kotimaiseen jalostukseen, teollisuuteen ja polttoainekauppaan.

Jalostamot vähensivät tuotantoaan raakaöljyn saatavuuden kiristyessä. Samalla Peking rajoitti jalostettujen tuotteiden vientiä turvatakseen kotimaisen saatavuuden. Tämä vähensi Kiinasta Aasian markkinoille lähtevän bensiinin, dieselin ja lentopolttoaineen määrää. Vienti alkoi myöhemmin elpyä rajoitusten höllennyttyä, mutta heinäkuussa jalostettujen öljytuotteiden vienti oli edelleen 12,9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. 220

Usein esitetty väite bensiinin viennin 93 prosentin romahduksesta ei saa vahvistusta vahvimmista tässä käytettävissä olevista luvuista. Se saattaa koskea tiettyä ajanjaksoa tai tiettyä tuotemääritelmää. Laajempi näyttö on selkeämpi: jalostettujen öljytuotteiden vienti kutistui helmikuun ja huhtikuun välillä noin puoleen, samalla kun jalostamoiden alhaisemmat käyttöasteet heikensivät Kiinan kykyä toimia muun Aasian polttoainetoimittajana. 482

Sopeutuminen näkyi myös kotimaisessa kysynnässä. Kiinan suurin jalostaja Sinopec raportoi, että bensiinin kulutus väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,9 prosenttia ja dieselin 12 prosenttia edellisvuodesta. Kemikaalituotteiden kysyntä laski 9,9 prosenttia. Luvut kertovat, että strategialla oli taloudellinen hinta, vaikka se samalla vähensi tarvetta ostaa kallista raakaöljyä. 50

Sähköistyminen helpotti öljyshokin vastaanottamista

Kiina pystyi vähentämään öljyn käyttöä helpommin kuin vielä vuosikymmen sitten. Sähköautot ja julkinen liikenne ovat pienentäneet osaa bensiinin kysynnästä, ja korkeat polttoainehinnat kannustivat säästämään sekä vaihtamaan käyttövoimaa. Analyytikot havaitsivat myös sähköautojen latauskysynnän kasvaneen, kun kuluttajat siirtyivät pois perinteisistä autoista. 1554

Rakenteellinen muutos on tärkeä, koska öljyvarasto on sitä arvokkaampi, mitä helpommin maa voi vähentää kulutustaan ilman, että koko talous pysähtyy. Sinopecin puheenjohtaja arvioi Kiinan öljyn kysynnän saavuttaneen “hyvin todennäköisesti” huippunsa vuonna 2025 sähköistymisen ja puhtaan energian kehityksen vuoksi. Kyse on kuitenkin yritysjohtajan arviosta, ei varmistetusta näytöstä siitä, että kysyntä laskisi pysyvästi. 47

Myös kysyntälukuihin liittyy epävarmuutta. Kiina ei julkaise yhtä kattavaa ja lopullista mittaria öljyn kulutukselle. Analyytikot käyttävät siksi usein niin sanottua laskennallista kysyntää, joka perustuu jalostamoiden tuotantomääriin ja jalostettujen tuotteiden ulkomaankauppaan. Luvaton polttoainekauppa voi tarkoittaa, että viralliset tilastot aliarvioivat todellista käyttöä. 53

Venäjän ja Iranin öljy auttoivat, mutta eivät korvaa Persianlahtea

Kiinan itsenäiset jalostamot lisäsivät pakotteiden alaisen venäläisen raakaöljyn ostoja Lähi-idän toimitusriskien kasvaessa, vaikka alennukset kapenivat. Tämä toi Kiinalle lisää liikkumavaraa, mutta venäläinen öljy ei täysin korvaa Persianlahden tarjontaa. Lisäksi siihen liittyy omat kuljetus-, geopoliittiset ja pakoteriskinsä. 22

Iran oli kiinalaisille jalostamoille vielä tärkeämpi vaihtoehto. Kplerin tietojen mukaan Kiina toi edeltävänä vuonna Iranista noin 1,4 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, Reuters kertoo. Yhdysvaltojen painostus kuitenkin vähensi iranilaisia tarjouksia kiinalaisille ostajille ja nosti hintoja. Siksi iranilainen öljy ei ole yhtä luotettava kriisipuskuri kuin aiemmin. 417

Tässä piilee Kiinan hajautusstrategian keskeinen heikkous: vaihtoehtoiset toimitukset voivat vahvistaa neuvotteluasemaa ilman, että ne tekevät maasta energiaomavaraista. Jos pakotteet kiristyvät tai merikuljetukset vaikeutuvat, Kiinan on valittava korkeampien hintojen maksamisen, varastojen nopeamman purkamisen ja kotimaisen taloudellisen toiminnan lisärajoitusten välillä.

Kuinka kestävä strategia on?

Lyhyen aikavälin kriisinhallintana Kiinan malli on toimiva. Peking voi vähentää tuontia, käyttää kaupallisia varastoja, laskea jalostamoiden käyttöastetta, rajoittaa polttoainevientiä, siirtää hankintoja Venäjälle ja muille Hormuzinsalmen ulkopuolisille toimittajille sekä hyötyä liikenteen vähentyneestä öljyriippuvuudesta. Kyky käyttää kaikkia näitä keinoja samanaikaisesti selittää, miksi Kiina kesti kriisin ensimmäisen vaiheen paremmin kuin monet odottivat.

Pitkittyessä häiriö muuttuu kuitenkin yhä kalliimmaksi. Varastot on aikanaan täydennettävä. Jalostamoiden vähäisempi tuotanto ei voi loputtomasti kattaa liikenteen, teollisuuden ja petrokemian tarpeita. Vientirajoitukset suojaavat kotimaisia käyttäjiä, mutta siirtävät pulaa alueen muille ostajille ja heikentävät jalostamoiden tuloja. Iranin ja Venäjän toimitukset eivät puolestaan pysty luotettavasti korvaamaan kaikkia Persianlahdelta menetettyjä barreleita.

Kiina on siis saanut todellista geopoliittista vaikutusvaltaa ennen kaikkea ostojensa ajoitukseen ja mittakaavaan. Ero on olennainen: varastot ostavat aikaa ja pienempi öljynkulutus pidentää sitä, mutta kumpikaan ei tee pitkittyneestä Lähi-idän toimituskatkosta harmitonta. Kiinan öljyetu onkin parasta ymmärtää siltana kriisin yli – ei pysyvänä pakoreittinä öljymarkkinoiden haavoittuvuudesta.