Kiinan aurinkovoimakapasiteetti ohitti hiilen – mutta sähköjärjestelmän vaikein vaihe on vasta edessä

Kiinan aurinkovoimakanta on ohittanut hiilen maan suurimpana sähköntuotantomuotona, kun mittarina käytetään asennettua tuotantokapasiteettia. Heinäkuun 2026 lopussa aurinkosähkökapasiteettia oli 1,286 miljardia kilowattia eli 1 286 GW, kun hiilivoimaa oli 1,285 miljardia kilowattia. Aurinkosähkön osuus Kiinan koko asennetusta sähköntuotantokapasiteetista nousi yli 30 prosenttiin. 25

Kyse on merkittävästä rajapyykistä maailman suurimmassa sähköjärjestelmässä. Se ei silti tarkoita, että aurinko olisi jo Kiinan suurin sähköntuottaja tai tärkein luotettavan sähkön lähde. Energiasiirtymän seuraava, vaikeampi vaihe liittyy siihen, miten aurinkovoiman sähkö saadaan verkkoon oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

Näin aurinkovoima ohitti hiilen

Ohitus syntyi erittäin nopeasta rakentamisesta sekä suurissa aurinkopuistoissa että hajautetuissa kohteissa. Heinäkuun lopun 1 286 GW:n aurinkosähkökapasiteetista 704 GW oli suuria, keskitettyjä aurinkovoimaloita ja 582 GW hajautettua aurinkosähköä. 22

Tahti näkyy uusissa liitynnöissä. Kiina lisäsi tammi–heinäkuussa 2026 aurinkovoimaa 86,15 GW ja tuulivoimaa 47,07 GW. Yhdessä niiden osuus oli lähes 70 prosenttia kaikesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista. 36 Kesäkuun lopussa aurinko oli jo käytännössä hiilen tasolla: aurinkovoimaa oli noin 1,274 miljardia ja hiilivoimaa 1,275 miljardia kilowattia. 34

Kotimainen rakentaminen vahvistaa myös Kiinan maailmanlaajuista johtoasemaa aurinkosähkössä. IEA PVPS:n arvion mukaan Kiinan osuus maailman vuosittaisista uusista aurinkosähköasennuksista oli noin 60 prosenttia, ja se säilyi suurimpana markkinana myös kumulatiivisella kapasiteetilla mitattuna. 49 Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Kiinassa on noin 85 prosenttia maailman aurinkoenergian tuotantoketjun valmistuskapasiteetista; aurinkokennon piikiekkojen valmistuksessa osuus on erityisen suuri. 54

Teollinen keskittyminen antaa kiinalaisille valmistajille mittakaavaa ja valtavan kotimarkkinan. Samalla ala on altis toimitusketjujen keskittymiselle ja kireälle maailmanlaajuiselle valmistuskilpailulle. 54

Asennettu kapasiteetti ei ole sama asia kuin sähköntuotanto

Kapasiteettiluku kertoo voimalaitoksen nimellistehon: kuinka paljon se voi parhaissa olosuhteissa enimmillään tuottaa. Se ei kerro vuoden aikana tuotetun sähkön määrää eikä sitä, onko tuotanto käytettävissä sähköjärjestelmän huippukulutuksen aikana.

Aurinkovoiman tuotanto riippuu päivänvalosta, säästä, vuodenajasta ja sijainnista – ja yöllä sitä ei synny lainkaan. Hiilivoimaloita voidaan sen sijaan yleensä ajaa tarpeen mukaan, joskin polttoaineen saatavuus, huollot ja tekniset rajoitteet vaikuttavat niiden käyttöön. Siksi gigawatti aurinkovoimaa ei tarjoa yhtä paljon säädettävää tai varmaa tuotantoa kuin gigawatti hiilivoimaa.

Ero näkyy jo tuotantoluvuissa. Vuoden 2026 alkupuoliskolla tuuli- ja aurinkovoima kattoivat yhdessä 24,6 prosenttia sähkönkulutuksesta, kun hiilivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli 49,7 prosenttia. Hiilen osuus putosi silti ensimmäistä kertaa alle 50 prosentin puolivuositasolla. 3534

Sähköjärjestelmän suunnittelussa olennaisia kysymyksiä eivät siis ole vain asennetut gigawatit, vaan myös:

• kuinka paljon aurinkovoima tuottaa sähköä ja saadaanko se siirrettyä kulutuskeskuksiin;
• kuinka paljon se auttaa ilta-, kesä- ja talvihuippujen aikana;
• miten tuotannon rajoittaminen, varastointi ja siirtoyhteydet toimivat; sekä
• kuinka paljon luotettavaa kapasiteettia tuuli- ja aurinkovoimalle voidaan laskea sähköjärjestelmän kuormittuessa.

Kiinan uusiutuvan energian kehityssuunnitelma tuo tavoitejärjestelmään nimenomaisesti luotettavan korvaavan tuotannon ja huipputehon. Tavoitteena on, että tuuli- ja aurinkovoiman keskimääräinen luotettavan kapasiteetin arvo nousee 8 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja että ne kattavat 20 prosenttia sähköstä kesä- ja talvikauden iltahuipuissa. 2

Hiilen rooli muuttuu perusvoimasta joustoksi ja turvaksi

Aurinkovoiman nousu hiilen edelle kapasiteetissa ei tarkoita, että Kiina voisi nopeasti poistaa hiilivoimakantansa käytöstä. Virallisessa 15. viisivuotissuunnitelmassa hiili, öljy ja kaasu määritellään edelleen toimitusvarmuuden tukipilareiksi, vaikka fossiilittomista lähteistä on tarkoitus tehdä sähköntuotannon pääasiallinen lähde. 4

Hiilen tehtävä on muuttumassa: jatkuvan peruskuorman tuottamisen sijaan hiilivoimaa voidaan tarvita etenkin vähätuulisina ja pilvisinä jaksoina, iltakulutushuipuissa, äärisäissä ja muissa toimitushäiriöissä. Suunnitelmaa käsittelevän analyysin mukaan hiili on siirtymässä jousto- ja kapasiteettitukirooliin. 7

Muutos on käytännössä vaativa. Vaihtelevan tuotannon kasvu edellyttää joustavien lämpövoimaloiden lisäksi vahvempia alueiden välisiä siirtoyhteyksiä, energiavarastoja, kysyntäjoustoa, parempaa tuotannon ohjausta sekä markkinoita, jotka arvottavat luotettavuutta energiamäärän ohella.

Mitä 15. viisivuotissuunnitelma tavoittelee vuoteen 2030

Kiinan 15. viisivuotissuunnitelman kausi on 2026–2030. Suunta on selvä: sähköjärjestelmää rakennetaan niin, että fossiilittomat energialähteet tuottavat suuremman osuuden sähköstä ja osallistuvat myös toimitusvarmuuteen aiempaa enemmän.

Keskeisiä tavoitteita ja investointisitoumuksia ovat:

• Fossiilittomat energialähteet: niiden osuus koko energiankulutuksesta on tarkoitus nostaa 25 prosenttiin ja sähköntuotannosta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 11
• Tuuli- ja aurinkovoima: niiden osuuden on määrä ylittää 50 prosenttia koko asennetusta sähköntuotantokapasiteetista vuoteen 2030 mennessä. 11
• Uusiutuvan energian mittakaava: uusiutuvan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetin arvioidaan nousevan noin 3,5 miljardiin kilowattiin, ja tuuli- ja aurinkovoiman yhteiskapasiteetin yli 2,8 miljardiin kilowattiin. 39
• Verkkoinvestoinnit: State Grid suunnittelee enintään 4 biljoonan yuanin kiinteän omaisuuden investointeja vuosille 2026–2030. Summa on 40 prosenttia suurempi kuin edellisellä viisivuotiskaudella. 14
• Siirtoyhteydet ja verkkoon liittäminen: State Grid kertoo tavoittelevansa keskimäärin 200 GW:n uuden tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetin liittämistä vuosittain vuoteen 2030 asti sekä lisäävänsä pitkän matkan sähkönsiirtoa ja verkon joustavuutta. 1

Mitä virstanpylväs todella kertoo

1 286 GW:n rajan ylitys osoittaa, että Kiinan sähkösektorin investoinnit muuttavat asennetun kapasiteetin rakennetta ennennäkemättömällä vauhdilla. Se vahvistaa maan asemaa maailman aurinkosähkömarkkinoiden keskuksena ja luo mahdollisuuksia vähähiilisen sähköntuotannon kasvuun.

Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, pysyykö aurinkovoima nimelliskapasiteetissa muutaman gigawatin hiilen edellä. Tärkeämpää on, kykeneekö Kiina muuttamaan valtavan aurinkovoimakantansa luotettavaksi ja toimitettavaksi sähköksi siirtoverkkojen, varastoinnin, siirtoyhteyksien ja joustavan kulutuksen avulla – samalla kun hiilisähkön tuotanto vähenee ja toimitusvarmuus säilyy. 15. viisivuotissuunnitelman painotus uusiutuvan energian luotettavaan tuotantoon osoittaa, että päättäjät pitävät tätä nyt keskeisenä haasteena. 239