Altman ja Amodei eri linjoilla: tekoälyltä vaaditaan sekä suurempaa visiota että näyttöä

”Tekoäly parantaa syövän” on noussut tekoälyoptimismin tiivistykseksi. OpenAI:n toimitusjohtajan Sam Altmanin ja Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein julkisessa sananvaihdossa ei kuitenkaan pohjimmiltaan kiistellä siitä, olisiko lääketieteellinen läpimurto tärkeä. Kiista koskee sitä, mitä iskulauseesta puuttuu: Altmanin mielestä laajempi ihmislähtöinen visio, Amodein mielestä näyttö.

Syövän parantaminen ei yksin riitä perusteluksi

Molemmat johtajat torjuvat ajatuksen, että pelkkä viittaus syövän parantamiseen ratkaisisi keskustelun tekoälyn hyväksyttävyydestä.

Altmanin mukaan teknologia-ala on epäonnistunut pahasti tekoälyn myönteisten vaikutusten selittämisessä. Syövän parantaminen olisi hänen mielestään hieno tulos, mutta ei yksin riittävän kunnianhimoinen tavoite. Hänen mukaansa tekoälyn pitäisi lisätä ihmisten toimijuutta ja mahdollisuuksia: tukea luovuutta ja yrittäjyyttä sen sijaan, että kyvykkyys keskittyisi harvoihin instituutioihin. 23

Amodei asettaa tiukemman vaatimuksen. Hänen mukaansa väitteestä ”tekoäly parantaa syövän” on tullut klisee, jota moni pitää harhaanjohtavana. Kiiltokuvamainen myönteinen kampanja ei hänen mielestään korjaa syvempää luottamuspulaa. Ratkaisevaa on se, tuottaako ala hyötyjä, jotka ihmiset voivat konkreettisesti nähdä; syövän parantaminen on hänen tarkoituksella näkyvä esimerkkinsä. 49

Altman: hyödyn on oltava laajempi ja lähempänä ihmistä

Altmanin vastaväite koskee ennen kaikkea mittakaavaa. Lääketieteellinen läpimurto olisi yhteiskunnallisesti arvokas, mutta se ei hänen mielestään yksin vastaa kysymykseen siitä, mitä tekoäly merkitsee tavallisen ihmisen arjessa.

Hänen toivomansa julkinen perustelu nojaa käyttäjille jaettuun kyvykkyyteen: työkaluihin, joiden avulla voi luoda, perustaa yrityksen tai tehdä tieteellistä ja teknistä työtä. Tässä ajattelussa olennaista ei ole vain tulevaisuuden läpimurto, joka annetaan ihmisille valmiina, vaan se, pääsevätkö ihmiset itse käyttämään tehokkaita järjestelmiä oman toimijuutensa vahvistamiseen. 29

Siksi Altmanin vastaus epäilyyn ei ole vain kehotus odottaa parannuskeinoa. Hänen mukaansa alan on tehtävä tekoälyn laajempi hyöty ymmärrettäväksi ja osoitettava, että tekoäly lisää eikä vähennä ihmisten vaikutusvaltaa omaan elämäänsä. 23

Amodei: suurempi lupaus ei korvaa todistusaineistoa

Amodeille ratkaisu ei ole markkinoinnin silottelu eikä lupauksen laajentaminen. Suuri väite menettää voimansa, jos sen taustalla ei näy uskottavia, jo toteutuneita tuloksia.

Tässä näkemykset kiristyvät vastakkain. Altman pitää syöpälupausta liian suppeana, Amodei liian heikosti perusteltuna. Altmanin mainitsema pidempi lista hyötyjä – luovat työkalut, yrittäjyys, tieteellinen edistys ja koulutus – voisi vahvistaa hänen perusteluaan vain, jos hyödyt ovat näkyviä, oikeudenmukaisesti saatavilla ja todennettavissa. Muuten vaarana on juuri Amodein huoli: yleisöltä pyydetään luottamusta taas yhteen laajaan tulevaisuuden ennusteeseen. 249

Miksi syövästä on erityisen riskialtista tehdä lupaus

Tekoälyä tutkitaan ja käytetään jo onkologiassa sekä lääkekehityksessä esimerkiksi kohteiden tunnistamiseen, molekyylien suunnitteluun, diagnostiikkaan ja kliinisiin työnkulkuihin. Laskennallinen läpimurto tai varhaisen vaiheen löytö ei silti ole sama asia kuin potilaiden hoitotuloksia parantavaksi osoitettu hoito.

Onkologisen tekoälyn tutkimuskatsaus nostaa esiin haasteita datan yhdistämisessä, mallien tulkittavuudessa, oikeudenmukaisuudessa, kliiniseen käyttöön siirtymisessä ja sääntelyssä. Katsauksen mukaan moni malli toimii hyvin jälkikäteen kootulla aineistolla, mutta ilman ennakoivaa kliinistä validointia. 17

Lääkekehitys on edelleen hidas ja epävarma prosessi: kandidaattilöydöstä markkinointilupaan kuluu tyypillisesti noin 10–15 vuotta. 1718 Tekoälypohjaisen lääkekehityksen tuoreet arviot päätyvät samankaltaiseen johtopäätökseen: tekoäly voi nopeuttaa varhaista tutkimustyötä, mutta nopeus ei johda johdonmukaisesti parempaan menestykseen myöhäisissä kliinisissä vaiheissa. Toistettavuus, datan läpinäkyvyys, sääntely ja käytännön hoitotyössä tehtävä validointi rajoittavat edelleen edistystä. 22

Kliiniseen käyttöön siirtymisestä on lupaavia merkkejä. Tekoälyn tukemana löydettyjä yhdisteitä on edennyt kliiniseen arviointiin, mutta tällaiset tutkimukset eivät sellaisinaan osoita lopullista tehoa – saati laajasti sovellettavaa syöpäparannuskeinoa. 19 Näyttö tukee varovaista optimismia tekoälystä tutkimuksen ja hoitotyön apuvälineenä, ei varmaa julkista aikataulua syövän parantamiselle.

Luottamuksessa punnitaan myös se, kuka maksaa kustannukset

Lääketieteellinen lupaus asettuu laajempaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ihmiset eivät arvioi vain kaukaista tieteellistä mahdollisuutta, vaan myös läheisiä kysymyksiä työstä, disinformaatiosta, yksityisyydestä, turvallisuudesta, koulutuksesta ja edistyneiden järjestelmien vaatimasta infrastruktuurista.

Kyselyt kuvaavat osaltaan kuilua luvattujen hyötyjen ja näkyvien kustannusten välillä. Reutersin ja Ipsosin kyselyssä vain noin kolmannes yhdysvaltalaisista hyväksyi tekoälyä tukevien datakeskusten nopean rakentamisen, ja 77 prosenttia oli huolissaan siitä, että rakentaminen nostaa sähkön hintaa. 34 Maailmanlaajuisen raportin mukaan 54 prosenttia vastaajista suhtautui tekoälyyn luottamiseen varauksellisesti. Huolia aiheuttivat muun muassa kyberturvallisuus, yksityisyys, disinformaatio, työpaikkojen menetys, osaamisen rapautuminen ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. 38

Tulokset eivät tarkoita, että ihmiset vastustaisivat kaikkia tekoälyn käyttötapoja. Ne auttavat kuitenkin selittämään, miksi kaukainen lupaus lääketieteellisestä mullistuksesta ei välttämättä vastaa yhteisön välittömiin kysymyksiin energiankulutuksesta, veden käytöstä, sähkölaskuista, työpaikoista tai teknologiaan kohdistuvasta päätösvallasta.

Millainen olisi uskottavampi perustelu tekoälylle?

Altman ja Amodei tunnistavat eri puutteita, mutta näkemyksistä voi koota vaativamman mittapuun.

Uskottava perustelu tekoälylle edellyttäisi, että se:

• osoittaa täsmällisiä hyötyjä eikä vain tulevaisuuden mahdollisuuksia. Väitteet on sidottava tuloksiin, joita riippumattomat tutkijat, viranomaiset, käyttäjät ja vaikutusten kohteena olevat yhteisöt voivat arvioida.
• erottaa löydön kliinisestä hyödystä. Nopeampi hypoteesien muodostaminen tai molekyylisuunnittelu on merkityksellistä, mutta se ei ole sama asia kuin turvallinen, hyväksytty ja toimiva hoito.
• kertoo aikatauluista ja epävarmuudesta suoraan. Lääketieteellinen tutkimus vaatii validointia, jota näyttävät demot tai suurempi laskentakapasiteetti eivät voi korvata.
• antaa käyttäjille toimijuutta. Altmanin painotus luovuuteen ja yrittäjyyteen on vahvimmillaan silloin, kun pääsy työkaluihin ja niiden hyödyt jakautuvat laajasti eivätkä kasaudu harvoille. 29
• ottaa haitat ja infrastruktuurin kustannukset huomioon. Luottamus edellyttää selkeyttä turvallisuudesta, työvaikutuksista, yksityisyydestä sekä siitä, kuka maksaa energian ja muiden paikallisten vaikutusten kustannukset. 3438

Uskottavin viesti ei siis ole ”luottakaa meihin, tekoäly parantaa syövän” eikä ”tekoäly tekee kaikista luovempia”. Se on näyttöön perustuva historia konkreettisista ja riippumattomasti tarkistettavista hyödyistä – yhdistettynä rehellisiin rajoihin, vastuulliseen käyttöönottoon ja oikeudenmukaiseen kohteluun niille ihmisille ja yhteisöille, jotka kantavat tekoälyn kustannuksia.