Iskujen merkitys ei rajoitu palavien varastojen aiheuttamiin toimituskatkoksiin. Ne kohdistuivat yritykseen, jonka kautta kulkee valtava määrä kuluttajatuotteita ja pienten myyjien varastoja – mutta jota Ukraina pitää myös Venäjän sotatalouden epävirallisena hankintakanavana.
Kampanja alkoi 18. heinäkuuta, kun lennokit iskivät kahteen suureen logistiikkakeskukseen: Moskovan alueen Elektrostalissa sijaitsevaan noin 250 000 neliömetrin keskukseen ja Tambovin alueen Kotovskin noin 108 000 neliömetrin varastoon .
Seuraavien päivien aikana iskuja raportoitiin useissa keskuksissa muun muassa Krasnodarissa, Stavropolissa, Pietarissa ja Rjazanissa. Lennokkien toiminta ulottui Venäjän länsi- ja eteläosista aina Jekaterinburgiin saakka . Seitsemän keskeistä jakelukeskusta tuhoutui tai vaurioitui pahoin. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 552 000 neliömetriä, mikä vastaa arviolta kymmenesosaa Wildberriesin logistiikkaverkostosta .
Ihmisuhreja tuli jo ensimmäisissä iskuissa. Venäläislähteiden mukaan kuolonuhreja oli ainakin kahdeksan ja loukkaantuneita 86. Kotovskin varastoon osuneessa iskussa kuoli seitsemän työntekijää ja loukkaantui 49 ihmistä .
Wildberries ei ole julkistanut lopullista vahinkoarviota, mutta eri analyysit antavat mittakaavasta karun kuvan:
Myyjien asemaa vaikeuttaa se, että Wildberries muutti ehtojaan 7. heinäkuuta, vain 11 päivää ennen iskuja. Sotatoimista aiheutuneet tavaravahingot luokiteltiin ylivoimaiseksi esteeksi, mikä vapauttaa yhtiön taloudellisesta vastuusta tuhoutuneesta tavarasta .
Käytännössä iskujen lasku siirtyy siis suurelta osin yrityksille, jotka olivat säilyttäneet tuotteitaan Wildberriesin varastoissa. Tämä tekee iskusta myös pienyrittäjiin kohdistuvan taloudellisen shokin, ei vain yhden verkkokauppayhtiön infrastruktuurikatastrofia .
Kiova on perustellut iskuja kahdella tavalla. Ensinnäkin niitä on kuvattu vastaukseksi Venäjän iskuihin Ukrainan siviili-infrastruktuuria vastaan. Toiseksi Ukraina väittää Wildberriesin logistiikkakeskusten toimineen sotatarvikkeiden ja lennokkituotannon komponenttien jakelukanavana .
Wildberriesin alustalla oli ennen iskuja mahdollista löytää yli 200 000 tuotetta haulla "Kaikki SVO:ta varten". Venäjän käyttämä SVO-lyhenne viittaa niin sanottuun erityiseen sotilasoperaatioon, jolla Kremlin johto nimittää hyökkäyssotaa Ukrainassa. Haun kautta löytyi muun muassa:
Iskujen jälkeen Wildberries poisti kyseisen tunnisteen hakutuloksista. Tuotteet eivät kuitenkaan kadonneet palvelusta kokonaan, vaan niitä siirrettiin esimerkiksi urheilu- ja elektroniikkakategorioihin. Niitä saattoi edelleen löytää vaihtoehtoisilla hakusanoilla .
Ukrainan näkökulmasta tämä tekee Wildberriesistä niin sanotun kaksikäyttöisen logistisen solmukohdan: siviiliverkkokaupan infrastruktuuri pystyi palvelemaan myös sotilasyksiköitä, vapaaehtoisryhmiä ja yksittäisiä taistelijoita. Foreign Policyn ja The Bulwarkin analyysien mukaan venäläiset joukot ovat turvautuneet yksityisiin verkkotilauksiin ja lahjoituksiin, koska virallista huoltojärjestelmää ovat vaivanneet puutteet, viivästykset ja korruptio .
Kreml on kiistänyt Wildberriesin toimivan sotatarvikkeiden toimittajana. Riippumattomat tiedotusvälineet ovat kuitenkin raportoineet, että taktista varustusta myytiin alustalla myös tunnisteen poistamisen jälkeen .
Iskujen taloudellinen vaikutus on pakottanut yhtiön hakemaan apua valtiolta. Wildberriesin omistaja Tatjana Kim, jota on kuvattu Venäjän rikkaimmaksi naiseksi noin 8,1 miljardin dollarin omaisuudella, pyysi Venäjän hallitukselta taloudellista tukea ja kuvasi tilannetta vaikeaksi .
Reutersin lähteiden mukaan valtion määräysvallassa olevan VTB-pankin odotetaan olevan keskeisessä roolissa mahdollisessa tukipaketissa. Myyjät ovat puolestaan pyytäneet muun muassa verohuojennuksia . Kremlin mukaan tukitoimista on keskusteltu, mutta lopullista päätöstä ei ollut tehty.
Venäläismedian mukaan Wildberries etsii lisäksi varastotilaa Kazakstanista, mahdollisesti noin 100 000 neliömetriä. Kazakstanin kauppaministeriö ilmoitti kuitenkin 29. heinäkuuta, ettei se ollut saanut yhtiöltä virallista pyyntöä . Yhtiöllä on jo rakenteilla keskuksia Almatyssa ja Astanassa. Astanan 160 000 neliömetrin keskuksen on määrä valmistua vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä .
Wildberries-iskut kertovat mahdollisesta muutoksesta Ukrainan kohteiden valinnassa. Aiemmin kaukovaikuttamisen painopiste on ollut öljynjalostamoissa, polttoainevarastoissa ja sähköverkoissa. Nyt kohteeksi otettiin siviilitalouden kaupallinen verkosto, jonka Ukraina katsoo tukevan Venäjän sotaponnisteluja .
Tavoitteena ei siis ollut välttämättä yhden sotatehtaan tuhoaminen, vaan kokonaisen siviili- ja sotilaskäytön rajapinnan häirintä. Wildberriesin kautta kulkeva tavara-, myyjä- ja toimitusverkosto on huomattavasti laajempi kuin yksittäinen tuotantolaitos.
Samalla vaikutus ulottuu kauas rintamalta. Sadat tai tuhannet pienyritykset menettivät varastojaan, joista ei välttämättä ollut vakuutusturvaa. Näin sota näkyy Venäjällä suoraan yrittäjien kassassa, toimitusten viivästymisenä ja kuluttajien arjessa . Kreml on itse myöntänyt, että yritykset kärsivät iskujen seurauksista .