Nykyiset lepakkolajit kertovat vain niistä kehityslinjoista, jotka ovat säilyneet tähän päivään. Siksi lepakoiden alkuperää on ollut vaikea päätellä pelkästään niiden perusteella. Nature-lehdessä 23.9.2026 julkaistussa tutkimuksessa Bat1K-tutkijaryhmä yhdisti elävien lepakoiden perimätiedon fossiileihin. Tulosten perusteella lepakot saivat todennäköisimmin alkunsa Euroopassa noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja levittäytyivät myöhemmin muualle maailmaan.
3
18
19
Miksi fossiilit muuttivat kuvaa?
Tutkijat analysoivat 103 lepakkolajin kromosomitasoiset perimät. Aineistoon kuului 42 uutta perimäkoostetta ja edustajia kaikista 21 nykyisin tunnustetusta elävästä lepakkosuvusta. Näin ryhmä pystyi tarkentamaan nykyisten lepakoiden sukulaisuussuhteita.
25 Lisäksi se yhdisti analyysiin 699 anatomista piirrettä 65 lajista. Mukana oli 44 kvartäärikautta vanhempaa fossiilia. Fossiilit tuovat sukupuuhun myös hävinneitä kehityslinjoja, joita nykyisten lajien levinneisyys ei yksin paljasta.
18
Elävien lajien perimiä vertaamalla tutkijat päättelivät myös 26 esi-isän kromosomin rakenteen. Kyse on laskennallisesta rekonstruktiosta, ei fossiileista talteen saadusta DNA:sta. Geenien ja fossiilien yhteisanalyysi tuki Eurooppaa lepakoiden todennäköisimpänä alkuseutuna paleoseenin loppupuolella. Tulos haastaa aiemmat Aasiaan, Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittuneet alkuperäarviot, mutta ei ole suora havainto ensimmäisestä lepakosta.
1
18
Millaisia varhaiset lepakot olivat?
Uusi sukupuu viittaa siihen, että nykyisten lepakoiden yhteisellä kantamuodolla oli jo aktiivinen lentotaito ja kaikuluotaus eli kyky hahmottaa ympäristöään äänten kaikuja hyödyntämällä. Ominaisuudet kehittyivät siis todennäköisesti varhain, vaikka tutkimuksen saatavilla olevat yhteenvedot eivät osoita tarkasti, miten ne alun perin syntyivät.
2
4
Tutkimusta käsittelevien kuvausten mukaan varhaiset lepakot levittäytyivät Euroopasta ensin Afrikkaan ja myöhemmin Aasiaan, Amerikkaan ja Australiaan. Reitti on evoluutio- ja levinneisyysanalyysien päätelmä, ei fossiileilla katkeamattomasti dokumentoitu matka.
9
18 Myös noin 65 miljoonaa vuotta sitten on arvio, ei täsmällinen syntyhetki.
3
Mitä perimäaineistolla voidaan tehdä seuraavaksi?
Bat1K-hankkeen tavoitteena on selvittää kaikkien nykyisten lepakkolajien perimät. Nyt julkaistu, kaikki elävät lepakkosuvut kattava aineisto vie hanketta eteenpäin, mutta ei vielä täytä tavoitetta.
25
41 Vertailukelpoiset perimät voivat auttaa tutkimaan esimerkiksi siipien ja aistien kehitystä sekä lepakoiden pitkäikäisyyteen ja infektioihin liittyviä geneettisiä piirteitä. Niistä voi olla hyötyä myös lajien monimuotoisuuden ja lajien välisten rajojen tutkimuksessa. Nämä ovat jatkotutkimuksen mahdollisuuksia, eivät tämän tutkimuksen jo osoittamia terveys- tai suojelutuloksia.
14
19