Saudi-Arabian eteläosiin kohdistuneet houthien drooni- ja ohjusiskut ovat ensimmäinen vakava käytännön testi Mekan yhteiselle puolustussopimukselle. Saudi-Arabia, Pakistan ja Turkki allekirjoittivat sopimuksen 7. elokuuta. Sen keskeinen periaate on poliittisesti painava: aseellinen hyökkäys yhtä allekirjoittajaa vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia kolmea vastaan. Julkisesta tiedotteesta ei kuitenkaan käy ilmi, millaista sotilaallista apua kukin maa on velvollinen antamaan tai laukeaako jokin vastaus automaattisesti.
19
21
Saudi-Arabian viranomaisten mukaan iskut kohdistuivat Abhaan, Khamis Mushaitiin, Jazaniin ja Najraniin. Niissä haavoittui 73 siviiliä, energiakohteissa syttyi tulipaloja ja osa toiminnoista keskeytettiin tilapäisesti.
1
14 Houthit puolestaan ilmoittivat kohdistaneensa iskuja Abhan kansainväliselle lentoasemalle, King Khalidin lentotukikohtaan sekä Aramcoon kytkeytyviin kohteisiin Abhassa ja Jazanissa. Nämä yksittäisiä kohteita koskevat tiedot ovat houthien omia väitteitä.
12
13
Miksi iskut koettelevat sopimusta
Iskut osuivat Saudi-Arabian alueelle eli juuri sellaiseen tilanteeseen, johon sopimuksen kollektiivista puolustusta koskeva kirjaus on tarkoitettu vastaamaan. Saudi-Arabian viranomaiset kuvasivat tapahtumia ”vaaralliseksi kärjistymiseksi”, ja ulkoministeri Faisal bin Farhan sanoi kuningaskunnan puolustavan itseään epäröimättä.
1
6
Käytännön kysymys ei siis ole, koskeeko sopimuksen periaate Saudi-Arabiaan kohdistunutta hyökkäystä. Ratkaisevaa on, pystyykö Riad saamaan Pakistanilta ja Turkilta nopeasti konkreettista tukea ilman, että puolustustoimet laajenevat avoimeksi sodaksi Jemenissä.
Annetuissa tiedoissa ei raportoitu sopimuksen virallisesta käyttöönotosta tai kolmen maan yhteisestä liikekannallepanosta. Se ei tee sopimuksesta merkityksetöntä, vaan osoittaa, että välitön reaktio voi jäädä julkisesti ilmoitettua yhteistä sotilasoperaatiota matalammalle tasolle.
Mitä sopimus julkisten tietojen perusteella tarkoittaa
Yhteislausuman mukaan aseellinen hyökkäys mitä tahansa kolmesta valtiosta vastaan katsotaan hyökkäykseksi niitä kaikkia vastaan. Sopimuksen tarkoitukseksi määritellään yhteisen pelotteen vahvistaminen.
19
20
40 Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi periaatteen olevan teknisesti sama kuin Naton 5. artiklassa.
22
Vertaus on hyödyllinen, mutta ei täydellinen. Naton 5. artiklakin on kollektiivisen puolustuksen sitoumus, ei ennalta kirjoitettu käsky, joka määräisi jokaisen liittolaisen toteuttamaan saman sotilasoperaation. Mekan sopimus viestii vastaavasti yhteisestä poliittisesta vastuusta hyökkäystilanteessa.
Reutersin mukaan sopimusta koskevassa lausumassa ei kuitenkaan täsmennetty sitoumuksia eikä puolustusvelvoitteita.
21 Julkisista tiedoista ei siksi voi päätellä, että seurauksena olisi automaattisesti joukkojen lähettäminen, yhteisiä ilmaiskuja tai pakollisia operaatioita Saudi-Arabian rajojen ulkopuolella. Julkistettujen ehtojen perusteella sopimus on vahva pelote- ja solidaarisuuslupaus, jonka käytännön toimeenpano edellyttää neuvotteluja ja kansallisia päätöksiä.
Liittouma rakentaa vielä toimintatapojaan
Aikataulu korostaa sopimuksen keskeneräisyyttä. Allekirjoituksen jälkeen Saudi-Arabia, Pakistan ja Turkki ilmoittivat kokoavansa yhteen korkean tason ministereitä, järjestävänsä yhteisharjoituksia ja syventävänsä puolustusteollista yhteistyötä.
17 Ensimmäinen komiteakokous järjestettiin myöhemmin elokuussa, mikä osoittaa, että maat vasta loivat poliittisia ja sotilaallisia koordinointimekanismeja.
18
37
Toimet voivat ajan myötä parantaa yhteensopivuutta ja kriisisuunnittelua. Samalla ne osoittavat, ettei uutta liittoumaa voi vielä pitää valmiina, integroituna sotilaskomentorakenteena. Julkisuudessa ei ole esitetty valmista laukaisumekanismia, pysyvää monikansallista joukkoa tai yksityiskohtaista työnjakoa.
Millainen tuki olisi todennäköisintä
Sopimuksen väljä sanamuoto jättää tilaa tuelle, joka on merkittävää mutta ei automaattisesti laajenna konfliktia. Ohjus-, drooni- ja infrastruktuuriuhkaan painottuvassa kriisissä uskottavimpia tukimuotoja olisivat ilmapuolustus- ja ohjustorjuntayhteistyö, tiedustelutietojen vaihto, koulutus, logistiikka, kalustoapu ja diplomaattinen koordinointi.
Tällainen toiminta sopisi sopimuksen ilmoitettuun pelotetarkoitukseen sekä maiden suunnitelmiin tiivistää puolustuskoordinaatiota.
17
19 Se voisi myös osoittaa liittolaisten tukea ilman, että Pakistan tai Turkki sitoutuisi Jemenissä avoimeen ja kestoltaan määrittelemättömään hyökkäyskampanjaan.
Tarkasteltu raportointi ei vahvista riippumattomasti tietoja Saudi-Arabiassa jo olevan pakistanilaisjoukon tarkasta koosta tai kokoonpanosta. Lukuja ei siksi pidä tulkita näyttönä siitä, että Pakistan olisi sitoutunut hyökkäystoimiin.
Jemenin sodan ja Bab al-Mandabin riskit
Iskut tapahtuvat Jemenin taistelujen uudelleen kiihtyessä. Raportoinnissa kerrottiin myös houthien hyökkäyksestä kohti Bab al-Mandabin aluetta sekä myöhemmistä, Saudi-Arabian johtaman koalition väitetyistä iskuista Maribissa.
7
10 Bab al-Mandab on Punaisenmeren ja Adeninlahden välinen meriliikenteen pullonkaula, joten alueen tilanteella on Saudi-Arabian rajaturvallisuutta laajempi merkitys.
Saudi-Arabian alueelliseen puolustukseen rajattu vastaus voidaan poliittisesti erottaa laajemmasta väliintulosta Jemenissä. Aktiivinen konflikti kasvattaa silti selvästi eskalaation vaaraa. Riadille keskeinen tavoite on todennäköisesti palauttaa pelotevaikutus ja suojata siviili- sekä energiainfrastruktuuria. Islamabadille ja Ankaralle koe on siinä, kykenevätkö ne tekemään uudesta sopimuksesta uskottavan oikea-aikaisella ja näkyvällä tuella – samalla kun ne hallitsevat osallistumisensa mittakaavaa.
Ydinajatus
Iskut testaavat ennen kaikkea Mekan sopimuksen uskottavuutta, eivät sen sanamuotoa. Lauseke hyökkäyksen kohdistumisesta kaikkiin kolmeen antaa Saudi-Arabialle vahvan perustan pyytää liittolaisilta tukea, ja iskujen ihmisille sekä energiasektorille aiheuttamat seuraukset tekevät pelotekysymyksestä välittömän.
1
19
Julkinen sopimus ei kuitenkaan määritä automaattista kolmen maan sotasuunnitelmaa. Kunnes koordinointirakenteet kehittyvät ja jäsenet täsmentävät toimintatapansa kriisissä, sopimuksen todellinen mittari on se, tuottaako se nopeasti puolustuksellista apua – ei se, käynnistääkö se muodollisen yhteisen sotilaskampanjan.
17
21