Miten Lähi-idän energiasokki jakoi maailman palvelutaloudet toukokuussa 2025

S&P Globalin, Caixinin ja HSBC:n tuoreet ostopäällikköindeksit (PMI) toukokuulta 2025 piirtävät karun kuvan maailmantaloudesta . Lähi-idässä käytävä, Irania koskeva konflikti sulki Hormuzinsalmen, mikä laukaisi historiallisen energiasokin. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan kyseessä oli suurin häiriö globaaleilla öljymarkkinoilla koskaan . Tämän seurauksena maailma jakautui kahtia: Yhdysvallat ja Aasia jatkoivat palvelualojensa kasvua, kun taas Eurooppa ja Iso-Britannia vajoavat syvään supistumiseen.

Tuloskortti: Globaali kahtiajako

Otsikkoluvut paljastavat eriytymisen laajuuden .

• Yhdysvallat (S&P Global Services PMI): 53,7 — Vahvaa elpymistä edelliskuun 50,8:sta. USA olikin S&P Globalin selvityksen mukaan suurin yksittäinen kehittyneiden markkinoiden kasvun ajuri.
• Intia (HSBC Services PMI): noin 60,0 — Palveluala kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti. Erityisesti vienti piristyi, ja kyselyyn vastanneet raportoivat yhdestä parhaista kansainvälisen kysynnän parannuksista 19,5 vuoden tilastointihistorian aikana.
• Kiina (Caixin Services PMI): 51,1 — Kasvu kiihtyi huhtikuun 50,7:stä. Vauhtia antoi ennen kaikkea kotimainen uusien tilausten kasvu, mikä kompensoi USA:n tulleihin liittyvän epävarmuuden aiheuttaman uusien vientitilausten lievän laskun.
• Euroalue (S&P Global Services PMI): 47,7 — Tilanne pysyi syvässä supistumisessa, vain hitusen parantuneena huhtikuun 47,6:sta. Lukema alle 50,0:n merkitsee liiketoiminnan supistumista.
• Iso-Britannia (S&P Global Services PMI): 49,3 — Hälyttävä pudotus huhtikuun 52,7:stä. Tämä oli ensimmäinen kerta vuoteen, kun lukema painui supistumista ennakoivan 50:n rajan alle.

J.P.Morganin maailmanlaajuinen palveluiden PMI nousi lukemaan 52,0 (huhtikuu: 50,8), mikä viittasi kokonaisuuden kasvuun, mutta kätki alleen Euroopan vakavat ongelmat . Koko yksityisen sektorin kattava J.P.Morganin maailmanlaajuinen yhdistelmäindeksi oli toukokuussa 51,2 .

Miten Lähi-idän konflikti loi epäsymmetrisen energiasokin

Konflikti sulki tehokkaasti Hormuzinsalmen, kriittisen maailmankaupan pullonkaulan. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan noin 25–30 prosenttia maailman öljystä ja 20 prosenttia nesteytetystä maakaasusta kulkee tämän salmen kautta . Tämä aiheutti "sodan ruokkiman elinkustannusten nousun", joka iski pahiten polttoainetta tuoviin talouksiin .

Eurooppa ja Iso-Britannia: Taantuman keskipiste

Euroalueen talous kutistui toukokuussa nopeinta vauhtia yli kahteen ja puoleen vuoteen . Elinkustannusten nousu "murskasi palveluiden kysynnän kaikkialla Euroopassa, ja yritykset kiihdyttivät lomautuksia" . Ranska, Saksa ja Espanja kärsivät pahimmin .

Iso-Britannia koki kehittyneiden talouksien jyrkimmän tuotantokustannusten nousun, jonka laajalti katsottiin johtuvan sodan vaikutuksesta energian ja laivarahtien hintoihin . Tämä johti suoraan sen valtavan palvelusektorin supistumiseen. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että huoli Lähi-idän konfliktista oli johtanut "investointipäätösten lykkääntymiseen ja harkinnanvaraisen kulutuksen vähenemiseen", ja vaikutukset tuntuivat erityisesti majoitus-, ravintola- ja matkailualalla .

Yhdysvallat: Energiaomavaraisuus toimi puskurina

Jyrkkänä vastakohtana USA:n talous osoitti huomattavaa sitkeyttä. Nettomääräisenä energiantuottajana maa oli huomattavasti vähemmän haavoittuvainen Hormuzin salmen häiriöille kuin eurooppalaiset verrokkinsa. Vaikka tuotantopanosten hintainflaatio kiihtyi, palvelusektori ei ainoastaan välttänyt supistumista, vaan kasvoi vakaasti (53,7). Laajempi S&P Global US Composite PMI nousi lopulliseen 53,0:aan, mikä kertoo yksityisen sektorin terveestä kasvusta .

Aasia: Kasvu jatkui korkeammista tuontilaskuista huolimatta

Aasian suuret taloudet ovat merkittäviä energiantuojia ja tunsivat korkeampien polttoainekustannusten vaikutuksen, mutta tämän kompensoi pitkälti vahva kotimainen kysyntä ja paikoin kukoistava palveluvienti.

Intian palvelusektori kiihtyi jyrkästi, ja HSBC:n ennakoiva yhdistelmäindeksi nousi 61,2:een, mikä oli vahvinta kuukausikasvua sitten huhtikuun 2024. Intian vienti veti poikkeuksellisen hyvin . Kiinassa palveluala laajeni nopeammin kotimaisen uusien tilausten vetämänä, mikä kompensoi USA:n tulleihin liittyvästä epävarmuudesta johtunutta viennin vähäistä laskua . Energian hinnan nousu oli alueelle vastatuuli, muttei ratkaiseva jarru kuten Euroopassa .

Toukokuun 2025 data havainnollistaa, kuinka yksittäinen geopoliittinen šokki voi johtaa erittäin pirstaleiseen globaaliin lopputulokseen. Eriytyminen ei ollut sattumaa, vaan suoraa seurausta energiariippuvuudesta. Euroopan talousmoottori hyytyi, kun sodan lietsoma energian hinnannousu vyöryi korkeampiin elinkustannuksiin ja murskasi kuluttajien harkinnanvaraisen palveluiden käytön. Yhdysvaltoja suojasi sen oma kotimainen energiantuotanto, kun taas Aasian taloudet selvisivät šokista vahvan peruskasvun siivittäminä.