Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppaneuvottelujen kariutuminen ei jäänyt tavanomaiseksi tullikiistaksi. Se laajeni nopeasti kysymykseksi Kanadan itsemääräämisoikeudesta, teollisuuspolitiikasta ja kansallisesta identiteetistä – ja muuttui samalla poikkeuksellisen henkilökohtaiseksi Donald Trumpin ja Ontarion pääministerin Doug Fordin väliseksi sanasodaksi.
Taloudelliset seuraukset näkyivät heti. Washington määräsi neuvottelujen romahdettua monille kanadalaisille vientituotteille 50 prosentin tullit. Kanadan pääministeri Mark Carney puolestaan lupasi vastata toimiin dollarista dollariin 8. syyskuuta alkaen. Trump on lisäksi uhannut nostaa kanadalaisten henkilöautojen, kuorma-autojen ja autonosien tullit 50 prosenttiin 1. tammikuuta 2027.
3
34
35
49
Miksi neuvottelut kariutuivat?
Kanadan ja Yhdysvaltojen viranomaiset tarjoavat neuvottelujen viimeisistä tunneista hyvin erilaiset kuvaukset.
Carneyn mukaan Yhdysvallat toi neuvotteluihin viime hetkellä ehtoja, joita Kanada ei voinut hyväksyä. Niihin kuuluivat hänen mukaansa muutokset siihen, miten kanadalaista sisältöä kohdellaan ajoneuvoissa, rajoitukset Kanadan mahdollisuuksiin neuvotella tulevista kauppasopimuksista sekä Kanadan kielen ja kulttuurin suojeluun vaikuttavat ehdot. Carney kuvasi kokonaisuutta uhaksi Kanadan omalle päätösvallalle ja itsemääräämisoikeudelle.
6
8
33
42
43
Yhdysvaltojen tulkinta on päinvastainen. Varapresidentti JD Vance sanoi Kanadan esittäneen viime hetkellä ”kohtuuttomia” vaatimuksia ja syytti Ottawaa yhdysvaltalaisia tuottajia syrjivistä kaupan esteistä. Vance väitti myös, että Kanada voisi toimia väylänä kiinalaisille tuotteille Pohjois-Amerikan markkinoille.
18
20
22
Julkisuudessa on siis kaksi kilpailevaa kertomusta, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät ratkaise itsenäisesti, kumman osapuolen kuvaus neuvottelujen viimeisistä ehdoista on täydellinen. Tämä on olennaista, sillä kyse ei ollut vain tulliprosentin suuruudesta. Kiistan ytimessä olivat molempien maiden oikeudet päättää kaupasta, autoteollisuudesta ja kulttuuripolitiikasta.
Politiikasta henkilökohtaiseksi riidaksi
Neuvottelujen romahdettua Trump ja Ford siirsivät julkisen keskustelun talouspolitiikasta henkilöön.
Trump kutsui Fordia ”lakeijaksi” ja vertasi tätä epäedullisesti hänen edesmenneeseen veljeensä, Toronton entiseen pormestariin Rob Fordiin. Doug Ford vastasi tiedotustilaisuudessa kutsumalla Trumpia ”diktaattoriksi” ja ”kiusaajaksi” sekä sanoi, ettei ottaisi tältä neuvoja vastaan. Ford kutsui Trumpia myös ”häviäjäksi” ja ”konkurssien kuninkaaksi”.
1
2
11
12
Sanavaihto antoi Fordille poikkeuksellisen näkyvän roolin kiistassa, jota johtavat muodollisesti Ottawan ja Washingtonin liittovaltion hallitukset. Ontario on kuitenkin yksi Kanadan tärkeimmistä teollisuusalueista, joten maakunnan pääministerin reaktio oli sekä puolustuspuhe Kanadan eduille että viesti tullien epävarmuudesta kärsiville työntekijöille ja yrityksille.
Henkilökohtaiset hyökkäykset eivät itsessään päätä tullipolitiikasta, mutta ne voivat tehdä kompromissista poliittisesti vaikeamman. Kun johtajat ovat julkisesti kuvanneet vastapuolta epärehelliseksi, vihamieliseksi tai epälegitiimiksi, liennytyksen esittäminen kotimaassa voittona käy hankalaksi.
Tulleista tuli konkreettista talouspainetta
Yhdysvallat määräsi neuvottelujen epäonnistuttua uusille kanadalaisille tuotteille 50 prosentin tullit. Kanadalaisissa uutisissa niiden arvoksi kuvattiin noin 28 miljardia dollaria, kun taas toisissa raporteissa ensimmäisen tullipaketin arvoksi ilmoitettiin pienempi summa. Arvio riippuu siitä, miten tullien piiriin kuuluvat tuotteet lasketaan.
3
34
35
Tullijärjestelmä on monimutkainen. Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelun tietojen mukaan kanadalaiselle teräkselle, alumiinille ja kuparille määrättiin 50 prosentin tullit. Henkilöautoihin ja autonosille ilmoitettiin 25 prosentin tullit, ja Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen USMCA-kauppasopimuksen vaatimukset täyttäville tuotteille sovelletaan erilaisia poikkeuksia.
46
Trump uhkasi myöhemmin nostaa kaikkien Kanadasta tuotavien autojen, kuorma-autojen ja autonosien tullit 50 prosenttiin 1. tammikuuta 2027 alkaen. Reutersin mukaan neuvotteluissa esillä ollut sopimus olisi sen sijaan laskenut kanadalaisten autojen ja kevyiden kuorma-autojen nimellisen tullin 25 prosentista 15 prosenttiin.
49
Myös terästä koskeva ilmoitus jäi epäselväksi. Osa raporteista kuvasi teräksen tullin nousevan 50 prosenttiin, vaikka teräksen kerrottiin jo aiemmin kuuluvan 50 prosentin tullin piiriin. Autojen osalta korotus on siten selkeämpi kuin teräksen tarkka lisävaikutus.
46
54
Kanadan suunnittelema vastaisku
Carney sanoi Kanadan vastaavan Yhdysvaltojen uusiin toimiin dollarista dollariin. Suunnitelman oli määrä astua voimaan 8. syyskuuta, ja tullien kohteiksi kaavailtiin muun muassa yhdysvaltalaista terästä, maitotuotteita, elektroniikkaa sekä muita teollisuus-, maatalous- ja kulutustuotteita.
3
4
34
Carneyn mukaan strategian tarkoituksena on synnyttää poliittista painetta Yhdysvalloissa ja samalla suojella kanadalaisia työntekijöitä, maanviljelijöitä, perheitä ja yrityksiä. Vastatullit nostavat kuitenkin tuontikustannuksia molemmin puolin rajaa – etenkin aloilla, joilla tuotteet ja komponentit ylittävät rajan useita kertoja tuotannon aikana.
3
Ford on puhunut myös Ontarion omasta taloudellisesta vaikutusvallasta. Esillä ovat olleet mahdollinen sähköviennin lisämaksu ja kriittisten mineraalien vientiin kohdistuvat rajoitukset. Ne merkitsisivät siirtymistä perinteisestä tullivastauksesta kohti strategisesti tärkeiden toimitusketjujen painostamista. Käytettävissä olevat raportit eivät kuitenkaan osoita, että nämä toimet olisi jo otettu käyttöön.
Miksi Vancen ”osavaltio”-heitto herätti huomiota?
Diplomaattinen kiista laajeni entisestään, kun Vance kutsui Kanadaa julkisessa tilaisuudessa Mainessa Yhdysvaltojen ”osavaltioksi”. Hän korjasi sanansa ja kutsui niitä ”freudilaiseksi lipsahdukseksi”. Samassa tilaisuudessa hän arvosteli Kanadan tulleja ja väitti, että Kanada kohteli kiinalaisia tuotteita suopeammin kuin Mainen osavaltion tuotteita.
17
18
19
20
Kommentti osui herkkään ajankohtaan. Trump oli toistuvasti käyttänyt kieltä, jossa Kanada esitettiin pikemminkin Yhdysvaltojen osavaltion kaltaisena kuin itsenäisenä naapurimaana. Ottawa taas korosti neuvottelujen aikana, että Kanadan omaa päätösvaltaa kaupassa ja kulttuurissa on kunnioitettava.
Vaikka Vancen mukaan kyse oli vahingosta, sanavalinta vahvisti vaikutelmaa siitä, että Washingtonin painostus ulottui tavanomaisia markkinoillepääsyä koskevia kiistoja laajemmalle.
Mitä kiistassa on vaakalaudalla?
Välittömät riskit keskittyvät autoihin, metalleihin, energiaan, elintarvikkeisiin ja teollisuuteen. Pohjois-Amerikan autoteollisuus on erityisen haavoittuvainen, koska ajoneuvoja ja niiden osia valmistetaan tiiviisti integroiduissa, rajat ylittävissä toimitusketjuissa.
Kanadan hallinnon aineiston mukaan Kanadassa koottujen ajoneuvojen osista noin puolet on peräisin Yhdysvalloista. Tämä havainnollistaa, miksi tullit voivat iskeä kanadalaisten viejien lisäksi yhdysvaltalaisiin alihankkijoihin ja kokoonpanotehtaisiin.
60
Pitkittyvä tullikierre voi pakottaa yritykset järjestämään hankintaketjujaan uudelleen, hyväksymään korkeammat kustannukset tai arvioimaan tulevien investointien sijoituspaikkoja. Samalla tilapäinen neuvottelukriisi voi muuttua pysyvämmäksi uudelleenarvioinniksi siitä, miten Pohjois-Amerikan kauppasuhdetta pitäisi jatkossa hoitaa.
Siksi kiistan ydin on suurempi kuin Trumpin ja Fordin toisilleen heittämät loukkaukset. Neuvottelut kariutuivat ratkaisemattomiin erimielisyyksiin tulleista ja markkinoillepääsystä, mutta poliittinen jälkipyykki on muuttunut myös testiksi itsemääräämisoikeudelle, taloudelliselle riippuvuudelle ja sille, kuinka pitkälle kumpikin hallitus voi painostaa naapuriaan vahingoittamatta samalla sitä integroitunutta taloutta, jota se yrittää suojella.