RAIBO2:n maratonissa huomionarvoista ei ollut vauhti vaan toimintamatka. Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutissa KAISTissa kehitetty nelijalkainen robotti eteni ihmisjuoksijoiden mukana Sangjun maratonin 42,195 kilometrin reitin 17. marraskuuta 2024. Aikaa kului 4 tuntia 19 minuuttia 52 sekuntia, eikä akkua ladattu tai vaihdettu matkalla. KAISTin mukaan kyseessä oli ensimmäinen täyden maratonin suorittanut nelijalkainen robotti.
33
12
Miten akku riitti maaliin?
Tutkijat vähensivät energiankulutusta useasta kohdasta yhtä aikaa. RAIBO2:ssa on kevyemmät jalat, optimoidut moottorien ohjauspiirit ja koneoppimisella kehitetty liikkeenohjaus. Kevyempien jalkojen liikuttaminen vaatii vähemmän energiaa, ja pienihäviöisempi elektroniikka hukkaa sitä vähemmän lämpönä. Robotin liikkumista on kehitetty myös simulaatioihin perustuvan vahvistusoppimisen avulla.
12
34
Lähteet eivät erittele, kuinka suuri osuus maratonituloksesta johtui kustakin muutoksesta. Saavutus kannattaa siksi ymmärtää koko robotin suunnittelun tuloksena, ei yhden ohjelmistopäivityksen ansioksi.
12
10
Mitä energialuvut kertovat – ja mitä eivät?
RAIBO2 käytti maratonin aikana noin 1 280 wattituntia (Wh) eli laskennallisesti noin 30,3 Wh kilometriä kohti. Sen ilmoitettu liikkumisen energiankulutusta kuvaava cost of transport -luku oli 0,25, kun lähteessä esitetty ihmisvertailun luku on 0,37. Mittari huomioi painon ja kuljetun matkan; näillä luvuilla robotin arvo on noin 32 prosenttia pienempi. Vertailu ei kuitenkaan tarkoita, että robotti olisi ihmistä nopeampi tai kaikilla tavoilla energiatehokkaampi: akun sähköenergia ja ihmisen aineenvaihdunnan energia eivät ole suoraan sama asia.
12
Robotille on raportoitu noin 65 kilometrin toimintamatka yhdellä latauksella, mikä on noin kolminkertainen aiempiin vastaaviin robotteihin verrattuna. Kilpailussa todennettu matka oli kuitenkin 42,195 kilometriä; loppu on arvio jäljellä olleesta toimintamatkasta.
10
13 Myös akun kapasiteettia koskevissa luvuissa on eroa: kilpailuun liitetyn 2 016 Wh:n luvun perusteella energiaa olisi jäänyt 736 Wh, mutta toisessa raportissa kapasiteetiksi ilmoitetaan 1 930 Wh. Siksi täsmällistä jäljellä olleen energian määrää ei voi pitää varmana.
32
Miksi maratonista tehtiin tutkimus?
Tutkijat keräsivät kilpailun aikana tietoa robotin energiankulutuksesta ja liikkumisesta todellisissa olosuhteissa. KAISTin mukaan mukana oli myös ohjaaja, kuvaaja ja yleisön joukossa avustanut henkilökunta. Käytettävissä olevat lähteet eivät silti vahvista täydellistä synkronoitua GPS-, sähkö- ja lämpötilalokia tai sitä, että koko matka olisi kuvattu katkeamatta.
2
4
33
Tulokset julkaistiin Nature-lehdessä 23. syyskuuta 2026, lähes kaksi vuotta juoksun jälkeen. Uutisoinnin mukaan kyseessä oli ensimmäinen korealaisen tutkimuslaitoksen robotiikkatutkimus lehden pääjulkaisussa.
14
5 KAISTiin kytkeytynyt Raion Robotics kehittää teknologialle käyttökohteita muun muassa tarkastustehtävissä ja pelastustoiminnassa. Maratonin suorittaminen ei kuitenkaan vielä osoita, miten robotti pärjää kuorman kanssa, vaarallisissa oloissa itsenäisesti tai usean robotin pitkäaikaisessa käytössä.
19
21