Peter Thielin kärjekäs syytös perustuu kilpailuasetelmaan: jos Yhdysvallat ja sen liittolaiset rajoittavat tekoälyn kehittämistä mutta Kiina ei, länsi voi Thielin mielestä jäädä jälkeen. Paavi Leo XIV lähtee toisesta ongelmasta. Hänen mukaansa tekoälyn riskit eivät pysähdy valtioiden rajoille, joten niiden hallintaan tarvitaan kansainvälisiä sääntöjä. Kumpikaan näkökulma ei yksin ratkaise, millainen toimiva sopimus voisi olla.
1
17
20
Miksi Thiel hyökkäsi paavia vastaan?
Thiel kutsui Leoa Kiinan kommunistisen puolueen ”hyödylliseksi idiootiksi” keskustelussa mediayhtiö Axel Springerin toimitusjohtajan Mathias Döpfnerin kanssa Berliinissä 24. syyskuuta 2026. Thielin perustelu oli, ettei Kiina hänen arvionsa mukaan kuuntelisi paavia, mutta Yhdysvalloissa paavin vetoomuksilla voisi olla vaikutusta. Syytös koski siis Thielin ennustamaa seurausta sääntelystä – ei näyttöä siitä, että paavi toimisi Kiinan puolesta.
1
3
Arvostelu kohdistui erityisesti Leon toukokuussa julkaistuun Magnifica Humanitas -kiertokirjeeseen, joka on paavin laaja opetuskirje, sekä hänen yleisempiin vaatimuksiinsa tekoälyn valvonnasta. Ei ole osoitettu, että Thiel olisi vastannut nimenomaan paavin saman torstain puheenvuoroon Vatikaanissa. Hän oli arvostellut Leon linjaa jo aiemmin kesällä.
1
7
Mitä paavi vaatii?
Leo ei ole vaatinut tekoälystä luopumista. Hän kehotti 21. syyskuuta kehittämään järjestelmiä, jotka eivät syvennä yhteiskunnallisia jakolinjoja vaan tukevat rauhaa ja jokaisen ihmisarvoa. Toukokuussa hän vetosi maailman johtajiin alan kansainvälisten sääntöjen puolesta. Reutersin mukaan hän palasi tekoälyn riskeihin Vatikaanissa 24. syyskuuta, mutta käytettävissä oleva raportointi ei vahvista tuon puheenvuoron tarkkaa sanamuotoa.
17
20
Vatikaanin huoli ei myöskään alkanut tästä sananvaihdosta: Reutersin mukaan se varoitti vakavista tekoälyriskeistä jo vuosia ennen kuin suuret yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt nostivat niitä esiin YK:n turvallisuusneuvostossa samalla viikolla. Vatikaanin tekoälyneuvonantaja Paolo Benanti kuvasi aihetta Pyhälle istuimelle entuudestaan tutuksi. Leo esitteli kiertokirjeensä yhdessä tekoäly-yhtiö Anthropicin perustajiin kuuluvan Christopher Olahin kanssa – merkki vuoropuhelusta kehittäjien kanssa, ei pelkästä teknologian vastustamisesta.
20
45
18
Voiko yhteisiä sääntöjä tehdä teknologiakilpailun keskellä?
Thiel nostaa esiin kansallisen sääntelyn heikkouden: yhden maan rajoitukset eivät välttämättä koske sen kilpailijoita. Leon vaatimus kansainvälisestä valvonnasta vastaa päinvastaiseen huoleen: ihmisarvoon ja rauhaan kohdistuvat riskit ylittävät rajat. Ratkaisematta on, miten maat voisivat vähentää näitä riskejä niin, etteivät velvoitteet jakaudu epätasaisesti.
1
17
20
Leon on määrä puhua aiheesta 25. syyskuuta Pariisissa UNESCOssa, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä. Tilaisuuden ohjelmassa ovat muun muassa tekoäly, koulutus, tiedon luotettavuus ja rauha. UNESCO kuvaa vierailua ensimmäiseksi paavilliseksi vierailukseen yli neljään vuosikymmeneen; sen ilmoitus ei kuitenkaan osoita, että kyseessä olisi Leon ensimmäinen vierailu Ranskaan. Tuleva puhe tarjoaa hänen näkemykselleen uuden kansainvälisen foorumin, mutta ei vielä merkitse sopua yhteisistä säännöistä.
26
28