• coren eli verkon ydinratkaisujen portfolion laajuus
• pilvinatiivin teknologian kypsyys
• signalointi
• automaatio
• Core as a Service -palvelut
• tekoäly, koneoppiminen ja analytiikka
• muiden verkkotoimintojen toteutukset

Nokia arvioitiin vahvaksi kaikissa seitsemässä kategoriassa. Tulos kertoo ennen kaikkea kyvykkyyksien tasaisuudesta: yhtiön etu ei perustu vain yhteen poikkeuksellisen vahvaan tuotteeseen, vaan laajaan kokonaisuuteen.

Ilmaus ”vahva kaikissa seitsemässä kategoriassa” ei myöskään tarkoita, että Nokia olisi ollut jokaisessa kohdassa yksin ykkönen. Portfoliovertailuissa johtajuus voi jakautua usealle toimittajalle, ja kategoriakohtaiset tulokset erottavat toisistaan laajan kilpailukyvyn ja yksiselitteisen ensimmäisen sijan. Otsikkotason ykkössija onkin parasta ymmärtää kattavana vahvuutena, ei kiistattomana johtona jokaisessa teknologiassa.

Vuoden 2026 vertailu laajeni ja painotti tekoälyä

Omdia arvioi vuonna 2026 yhteensä 12 core-ratkaisujen toimittajaa, mukaan lukien AxyomCore. Vertailussa säilytettiin kaksi pääulottuvuutta: liiketoiminnan suorituskyky ja portfolio. Toimittajat jaettiin lisäksi kolmeen tasoon.

Omdia muutti kategorioiden painotuksia vastaamaan operaattoreiden muuttuvia painopisteitä. Tekoälyn, koneoppimisen ja analytiikan merkitystä kasvatettiin. Tämä nostaa esiin ominaisuudet, joiden avulla operaattorit voivat automatisoida verkon hallintaa, hyödyntää verkkodataa ja rakentaa mukautuvampaa – jopa osin autonomista – infrastruktuuria.

Raportti pitää silti tuotekyvykkyyden ja kaupallisen menestyksen erillään. Huawei sijoittui liiketoiminnan suorituskyvyn vertailussa ensimmäiseksi, ja Nokia, Ericsson, Huawei sekä ZTE kuuluivat markkinajohtajien ryhmään. Nokian portfolioon liittyvää sijoitusta ei siis pidä tulkita markkinaosuusvertailuksi.

Pilvinatiivi strategia tukee tulosta

Nokian core-ratkaisut on suunniteltu toimimaan yksityisissä, julkisissa ja hybridi- eli yhdistelmäpilvissä. Yhtiön pilvinatiivi 5G Core ja IMS Voice Core voidaan sijoittaa sille pilvialustalle, joka vastaa operaattorin turvallisuus-, sääntely- ja operatiivisia tarpeita.

Tämä joustavuus tukee useita Omdian arviointikriteerejä:

• Pilvinatiivin teknologian kypsyys: operaattori voi sijoittaa core-toiminnot erilaisiin pilviympäristöihin ilman sitoutumista yhteen infrastruktuurimalliin.
• Automaatio: Nokia korostaa kokonaisvaltaista automaatiota keinona tehostaa toimintaa ja yksinkertaistaa core-verkon hallintaa.
• Core as a Service: Core SaaS voi nopeuttaa palvelujen käyttöönottoa ja tulojen syntymistä.
• Resilienssi ja verkon avaaminen: strategiaan kuuluvat häiriönsietokykyiset arkkitehtuurit, analytiikka ja verkon rajapintojen hyödyntäminen.
• Käytännön käyttötapaukset: esimerkkejä ovat 5G Core SaaS, Core SaaS Edge -ratkaisu verkkovierailuliikenteen paikalliseen ulosvientiin, coren modernisointi- ja resilienssihankkeet sekä esineiden internetin, rautateiden ja energiainfrastruktuurin kriittiset päivitykset.

Näin tarkasteltuna Nokian sijoitus on laajempi kuin perinteinen 5G-tuotevertailu. Yhtiö asemoi coren teleoperaattorin toiminta-alustaksi, jossa verkon perustoimintojen rinnalla korostuvat käyttöönoton joustavuus ja automaatio.

Miten ”tekoälyn super sykli” liittyy kokonaisuuteen?

Nokian laajemmassa strategiassa painottuvat tekoälyn ja pilvipalvelujen kasvun kiihdyttäminen, tekoälypohjaisten mobiiliverkkojen ja 6G:n kehittäminen, yhteistyö asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, pääoman keskittäminen yhtiön vahvuusalueille sekä kestävän tuoton parantaminen.

Mobiiliverkon core-portfolio on osa tätä kokonaisuutta, koska tekoälyinfrastruktuuri tarvitsee enemmän yhteyksiä, kapasiteettia ja älykästä verkonhallintaa. Nokia kertoi saaneensa vuoden 2026 toisella neljänneksellä 2,8 miljardin euron edestä tekoäly- ja pilviliiketoiminnan tilauksia alan analyysin mukaan.

Tämä kaupallinen kehitys ei todista, että tekoäly yksin olisi tuonut Nokialle Omdian ykkössijan. Se kuitenkin selittää, miksi automaatio, pilvi sekä tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuva analytiikka ovat Nokian tuotekehityksessä strategisesti tärkeitä – ja miksi niiden painoarvo korostui Omdian vuoden 2026 arvioinnissa.

Miksi Kiinasta vetäytyminen ei kumoa sijoitusta?

Omdian portfolioarvio ja Nokian supistuvat Kiinan-toiminnot kuvaavat liiketoiminnan eri puolia. Omdia arvioi Nokian globaalin core-portfolion kilpailukykyä. Kiinan tilanne liittyy markkinoille pääsyyn, paikalliseen kilpailuun, toimipisteverkostoon ja lähiajan taloudellisiin vaikutuksiin.

Raporttien mukaan Nokia aikoo sulkea lähes kaikki Manner-Kiinan toimipisteensä vaiheittain vuoden 2026 loppuun mennessä liiketoiminnan heikennyttyä ja kotimaisten kilpailijoiden vahvistuttua. Hangzhoun radioteknologian tutkimus- ja kehityskeskuksen sulkemisen odotetaan vaikuttavan noin 1 600 työpaikkaan.

Saatavilla oleva uutisointi tukee päätelmää, että Nokia pienentää Kiinan-jalanjälkeään paikallisen talouden ja kilpailutilanteen heikennyttyä. Sen perusteella ei kuitenkaan voida vahvistaa kaikkia alkuperäisessä kysymyksessä esitettyjä yksityiskohtia, kuten työntekijöiden tarkkaa määrää Suur-Kiinassa tai kansallisen turvallisuuden rajoitusten täsmällistä roolia. Näihin väitteisiin on syytä suhtautua varauksella.

Strateginen johtopäätös on selvä: Nokian tuotetarjooma voi säilyä kilpailukykyisenä, vaikka yhtiön olisi vaikeampi kilpailla kannattavasti tietyillä kansallisilla markkinoilla. Vetäytyminen Manner-Kiinasta voi pienentää paikallisia kustannuksia ja riskejä, mutta samalla se vie yhtiöltä liiketoimintamahdollisuuksia ja aiheuttaa siirtymävaiheen kuluja.

Siirtymän taloudellinen hinta

Nokian vuoden 2026 toisen neljänneksen tulos havainnollistaa, miksi Kiinan vetäytyminen ja laajempi uudelleenjärjestely ovat sijoittajille merkittäviä. Yhtiö raportoi 50 miljoonan euron liiketappion, kun vertailukelpoinen liiketulos oli 434 miljoonaa euroa.

Nokia arvioi nyt vuoden 2026 uudelleenjärjestely- ja niihin liittyviksi kuluiksi noin 800 miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyihin liittyvien kassavirtojen odotetaan olevan noin 700–800 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen liiketuloksen ohjeistus muutettiin 2,1–2,6 miljardiin euroon, kun tietyt liiketoiminnot esitettiin lopetettuina toimintoina.

Nokian toisen neljänneksen esityksen mukaan vapaa kassavirta oli 0,7 miljardia euroa negatiivinen, joten keskustelu kassavirtapaineista perustuu yhtiön sijoittajamateriaaliin.

Markkinaraporttien mukaan Nokian osake kävi noin 4,5 prosenttia laskussa Kiinan vetäytymistä koskevien uutisten jälkeen. Tämä on raportoitu markkinareaktio, ei näyttö siitä, että sijoittajat olisivat arvioineet Nokian mobiiliverkon core-teknologian uudelleen.

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata?

Nokian asemaa kannattaa tarkastella teknologisen kyvykkyyden ja kaupallisen toteutuksen välisenä jännitteenä:

1. Portfolio on vahva: Omdian vuoden 2026 arvio nosti Nokian portfolio-kilpailukyvyn ykköseksi jo toisena vuonna peräkkäin.
2. Strategia sopii tekoäly- ja pilvipainotukseen: pilvinatiivit, automatisoidut ja analytiikkaan perustuvat ratkaisut vastaavat Omdian korostamia ominaisuuksia.
3. Markkinamenestys on eri asia: Nokia ei johtanut Omdian erillistä liiketoiminnan suorituskyvyn mittaria, vaan Huawei sijoittui siinä ensimmäiseksi.
4. Alueellinen vetäytyminen maksaa: suunnitellut Kiinan-toimipisteiden sulkemiset ja Hangzhoun työpaikkavähennykset osoittavat, kuinka kalliiksi kilpailu kotimaisten toimittajien hallitsemilla markkinoilla voi käydä.
5. Kassavirta ja kulukuri ratkaisevat: 800 miljoonan euron kulunäkymä ja toisen neljänneksen negatiivinen vapaa kassavirta tekevät toteutuksesta ja kustannusten hallinnasta sijoittajien keskeiset kysymykset.

Saatavilla olevat listaukset viittaavat siihen, että Nokian vuoden 2026 kolmannen neljänneksen tulosjulkistus olisi 21. lokakuuta, ei 22. lokakuuta. Yhtiön sijoittajasuhdemateriaali ei kuitenkaan vahvista päivää itsenäisesti virallisesti aikataulutetuksi tapahtumaksi. Seuraavan tuloksen pitäisi antaa lisätietoa siitä, alkaako uudelleenjärjestely parantaa kustannuspohjaa ja pystyvätkö tekoälyyn, pilvipalveluihin ja core-verkkoihin liittyvät mahdollisuudet kompensoimaan Kiinan ja muiden heikompien markkinoiden paineita.

• coren eli verkon ydinratkaisujen portfolion laajuus
• pilvinatiivin teknologian kypsyys
• signalointi
• automaatio
• Core as a Service -palvelut
• tekoäly, koneoppiminen ja analytiikka
• muiden verkkotoimintojen toteutukset

Nokia arvioitiin vahvaksi kaikissa seitsemässä kategoriassa. Tulos kertoo ennen kaikkea kyvykkyyksien tasaisuudesta: yhtiön etu ei perustu vain yhteen poikkeuksellisen vahvaan tuotteeseen, vaan laajaan kokonaisuuteen.

Ilmaus ”vahva kaikissa seitsemässä kategoriassa” ei myöskään tarkoita, että Nokia olisi ollut jokaisessa kohdassa yksin ykkönen. Portfoliovertailuissa johtajuus voi jakautua usealle toimittajalle, ja kategoriakohtaiset tulokset erottavat toisistaan laajan kilpailukyvyn ja yksiselitteisen ensimmäisen sijan. Otsikkotason ykkössija onkin parasta ymmärtää kattavana vahvuutena, ei kiistattomana johtona jokaisessa teknologiassa.

Vuoden 2026 vertailu laajeni ja painotti tekoälyä

Omdia arvioi vuonna 2026 yhteensä 12 core-ratkaisujen toimittajaa, mukaan lukien AxyomCore. Vertailussa säilytettiin kaksi pääulottuvuutta: liiketoiminnan suorituskyky ja portfolio. Toimittajat jaettiin lisäksi kolmeen tasoon.

Omdia muutti kategorioiden painotuksia vastaamaan operaattoreiden muuttuvia painopisteitä. Tekoälyn, koneoppimisen ja analytiikan merkitystä kasvatettiin. Tämä nostaa esiin ominaisuudet, joiden avulla operaattorit voivat automatisoida verkon hallintaa, hyödyntää verkkodataa ja rakentaa mukautuvampaa – jopa osin autonomista – infrastruktuuria.

Raportti pitää silti tuotekyvykkyyden ja kaupallisen menestyksen erillään. Huawei sijoittui liiketoiminnan suorituskyvyn vertailussa ensimmäiseksi, ja Nokia, Ericsson, Huawei sekä ZTE kuuluivat markkinajohtajien ryhmään. Nokian portfolioon liittyvää sijoitusta ei siis pidä tulkita markkinaosuusvertailuksi.

Pilvinatiivi strategia tukee tulosta

Nokian core-ratkaisut on suunniteltu toimimaan yksityisissä, julkisissa ja hybridi- eli yhdistelmäpilvissä. Yhtiön pilvinatiivi 5G Core ja IMS Voice Core voidaan sijoittaa sille pilvialustalle, joka vastaa operaattorin turvallisuus-, sääntely- ja operatiivisia tarpeita.

Tämä joustavuus tukee useita Omdian arviointikriteerejä:

• Pilvinatiivin teknologian kypsyys: operaattori voi sijoittaa core-toiminnot erilaisiin pilviympäristöihin ilman sitoutumista yhteen infrastruktuurimalliin.
• Automaatio: Nokia korostaa kokonaisvaltaista automaatiota keinona tehostaa toimintaa ja yksinkertaistaa core-verkon hallintaa.
• Core as a Service: Core SaaS voi nopeuttaa palvelujen käyttöönottoa ja tulojen syntymistä.
• Resilienssi ja verkon avaaminen: strategiaan kuuluvat häiriönsietokykyiset arkkitehtuurit, analytiikka ja verkon rajapintojen hyödyntäminen.
• Käytännön käyttötapaukset: esimerkkejä ovat 5G Core SaaS, Core SaaS Edge -ratkaisu verkkovierailuliikenteen paikalliseen ulosvientiin, coren modernisointi- ja resilienssihankkeet sekä esineiden internetin, rautateiden ja energiainfrastruktuurin kriittiset päivitykset.

Näin tarkasteltuna Nokian sijoitus on laajempi kuin perinteinen 5G-tuotevertailu. Yhtiö asemoi coren teleoperaattorin toiminta-alustaksi, jossa verkon perustoimintojen rinnalla korostuvat käyttöönoton joustavuus ja automaatio.

Miten ”tekoälyn super sykli” liittyy kokonaisuuteen?

Nokian laajemmassa strategiassa painottuvat tekoälyn ja pilvipalvelujen kasvun kiihdyttäminen, tekoälypohjaisten mobiiliverkkojen ja 6G:n kehittäminen, yhteistyö asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, pääoman keskittäminen yhtiön vahvuusalueille sekä kestävän tuoton parantaminen.

Mobiiliverkon core-portfolio on osa tätä kokonaisuutta, koska tekoälyinfrastruktuuri tarvitsee enemmän yhteyksiä, kapasiteettia ja älykästä verkonhallintaa. Nokia kertoi saaneensa vuoden 2026 toisella neljänneksellä 2,8 miljardin euron edestä tekoäly- ja pilviliiketoiminnan tilauksia alan analyysin mukaan.

Tämä kaupallinen kehitys ei todista, että tekoäly yksin olisi tuonut Nokialle Omdian ykkössijan. Se kuitenkin selittää, miksi automaatio, pilvi sekä tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuva analytiikka ovat Nokian tuotekehityksessä strategisesti tärkeitä – ja miksi niiden painoarvo korostui Omdian vuoden 2026 arvioinnissa.

Miksi Kiinasta vetäytyminen ei kumoa sijoitusta?

Omdian portfolioarvio ja Nokian supistuvat Kiinan-toiminnot kuvaavat liiketoiminnan eri puolia. Omdia arvioi Nokian globaalin core-portfolion kilpailukykyä. Kiinan tilanne liittyy markkinoille pääsyyn, paikalliseen kilpailuun, toimipisteverkostoon ja lähiajan taloudellisiin vaikutuksiin.

Raporttien mukaan Nokia aikoo sulkea lähes kaikki Manner-Kiinan toimipisteensä vaiheittain vuoden 2026 loppuun mennessä liiketoiminnan heikennyttyä ja kotimaisten kilpailijoiden vahvistuttua. Hangzhoun radioteknologian tutkimus- ja kehityskeskuksen sulkemisen odotetaan vaikuttavan noin 1 600 työpaikkaan.

Saatavilla oleva uutisointi tukee päätelmää, että Nokia pienentää Kiinan-jalanjälkeään paikallisen talouden ja kilpailutilanteen heikennyttyä. Sen perusteella ei kuitenkaan voida vahvistaa kaikkia alkuperäisessä kysymyksessä esitettyjä yksityiskohtia, kuten työntekijöiden tarkkaa määrää Suur-Kiinassa tai kansallisen turvallisuuden rajoitusten täsmällistä roolia. Näihin väitteisiin on syytä suhtautua varauksella.

Strateginen johtopäätös on selvä: Nokian tuotetarjooma voi säilyä kilpailukykyisenä, vaikka yhtiön olisi vaikeampi kilpailla kannattavasti tietyillä kansallisilla markkinoilla. Vetäytyminen Manner-Kiinasta voi pienentää paikallisia kustannuksia ja riskejä, mutta samalla se vie yhtiöltä liiketoimintamahdollisuuksia ja aiheuttaa siirtymävaiheen kuluja.

Siirtymän taloudellinen hinta

Nokian vuoden 2026 toisen neljänneksen tulos havainnollistaa, miksi Kiinan vetäytyminen ja laajempi uudelleenjärjestely ovat sijoittajille merkittäviä. Yhtiö raportoi 50 miljoonan euron liiketappion, kun vertailukelpoinen liiketulos oli 434 miljoonaa euroa.

Nokia arvioi nyt vuoden 2026 uudelleenjärjestely- ja niihin liittyviksi kuluiksi noin 800 miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyihin liittyvien kassavirtojen odotetaan olevan noin 700–800 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen liiketuloksen ohjeistus muutettiin 2,1–2,6 miljardiin euroon, kun tietyt liiketoiminnot esitettiin lopetettuina toimintoina.

Nokian toisen neljänneksen esityksen mukaan vapaa kassavirta oli 0,7 miljardia euroa negatiivinen, joten keskustelu kassavirtapaineista perustuu yhtiön sijoittajamateriaaliin.

Markkinaraporttien mukaan Nokian osake kävi noin 4,5 prosenttia laskussa Kiinan vetäytymistä koskevien uutisten jälkeen. Tämä on raportoitu markkinareaktio, ei näyttö siitä, että sijoittajat olisivat arvioineet Nokian mobiiliverkon core-teknologian uudelleen.

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata?

Nokian asemaa kannattaa tarkastella teknologisen kyvykkyyden ja kaupallisen toteutuksen välisenä jännitteenä:

1. Portfolio on vahva: Omdian vuoden 2026 arvio nosti Nokian portfolio-kilpailukyvyn ykköseksi jo toisena vuonna peräkkäin.
2. Strategia sopii tekoäly- ja pilvipainotukseen: pilvinatiivit, automatisoidut ja analytiikkaan perustuvat ratkaisut vastaavat Omdian korostamia ominaisuuksia.
3. Markkinamenestys on eri asia: Nokia ei johtanut Omdian erillistä liiketoiminnan suorituskyvyn mittaria, vaan Huawei sijoittui siinä ensimmäiseksi.
4. Alueellinen vetäytyminen maksaa: suunnitellut Kiinan-toimipisteiden sulkemiset ja Hangzhoun työpaikkavähennykset osoittavat, kuinka kalliiksi kilpailu kotimaisten toimittajien hallitsemilla markkinoilla voi käydä.
5. Kassavirta ja kulukuri ratkaisevat: 800 miljoonan euron kulunäkymä ja toisen neljänneksen negatiivinen vapaa kassavirta tekevät toteutuksesta ja kustannusten hallinnasta sijoittajien keskeiset kysymykset.

Saatavilla olevat listaukset viittaavat siihen, että Nokian vuoden 2026 kolmannen neljänneksen tulosjulkistus olisi 21. lokakuuta, ei 22. lokakuuta. Yhtiön sijoittajasuhdemateriaali ei kuitenkaan vahvista päivää itsenäisesti virallisesti aikataulutetuksi tapahtumaksi. Seuraavan tuloksen pitäisi antaa lisätietoa siitä, alkaako uudelleenjärjestely parantaa kustannuspohjaa ja pystyvätkö tekoälyyn, pilvipalveluihin ja core-verkkoihin liittyvät mahdollisuudet kompensoimaan Kiinan ja muiden heikompien markkinoiden paineita.