Tokajev kehotti Putinia jäädyttämään Ukrainan sodan – kaksi päivää myöhemmin allekirjoitettiin uudet sotilasyhteistyömääräykset

Kreml torjui ehdotuksen saman päivän aikana. Ukraina puolestaan suhtautui siihen myönteisesti. Kaksi päivää myöhemmin Putin allekirjoitti määräykset, jotka avaavat tien sotilasteknistä yhteistyötä koskevien sopimusten muuttamiseen Kazakstanin ja Uzbekistanin kanssa .

Tokajevin suora vetoomus Putinille

Tokajev muotoili ehdotuksensa varovasti, mutta viesti oli julkisena puheenvuorona harvinaisen suora:

”Ehkä olisi aika jäädyttää tämä konflikti ja palata Istanbul 2.0 -kaavaan.”

Hän perusteli vetoomusta sodan inhimillisillä seurauksilla ja totesi, että on häpeällistä nuorten ihmisten kuolla. ”Kaikki tämä on saatava loppumaan”, hän sanoi raporttien mukaan .

Tokajev esitti ratkaisuksi paluuta niin sanottuun Istanbul 2.0 -kaavaan. Nimitys viittaa Venäjän ja Ukrainan Istanbulissa käymiin rauhanneuvotteluihin, joita käytiin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua vuonna 2022. Tokajevin mukaan neuvottelujen pohjalta voitaisiin edetä, jos suurvallat – myös Venäjä – antaisivat turvallisuustakuut .

Hän sanoi myös, ettei vieläkään ymmärrä täysin, miksi Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaa vastaan. Konfliktin luonne ei hänen mukaansa ole selvä monille, ”me mukaan lukien” .

Putin ei vastannut Tokajevin puheenvuoroon julkisesti tapaamisen avoimessa osuudessa .

Kreml torjui ajatuksen nopeasti

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti myöhemmin, ettei konfliktin jäädyttäminen ”sellaisenaan” ole mahdollista Kiovan nykyisen kannan vuoksi .

Peskovin mukaan Putin oli selittänyt Tokajeville yksityiskohtaisesti, miksi Venäjä ei voinut hyväksyä ehdotusta . Kremlin perusteluissa korostui, että Venäjän on ensin saavutettava tavoitteensa taistelukentällä ennen kuin aselevon tai konfliktin jäädyttämisen mahdollisuutta voidaan harkita .

Peskov tiivisti Venäjän kannan näin: ”Meille tärkein ehto on, että meidän on saavutettava tavoitteemme” .

Näin Tokajevin ehdotus ei johtanut uuteen neuvottelualoitteeseen. Institute for the Study of War -ajatushautomon arvion mukaan Putin käytti ehdotusta pikemminkin perusteluna sille, miksi Venäjän täytyy jatkaa sotilaallisten tavoitteidensa tavoittelua, kuin pohjana neuvotteluille .

Ukraina kiitti Tokajevia

Ukrainan reaktio oli päinvastainen kuin Moskovan. Ulkoministeri Andrii Sybiha kuvaili Tokajevin viestiä ”realistiseksi, oikea-aikaiseksi ja viisaaksi” .

Sybiha muistutti, että Ukraina on jo ehdottanut taistelujen lopettamista nykyisillä rintamalinjoilla ja siirtymistä diplomatiaan. Hänen mukaansa Kreml on kuitenkin jatkuvasti torjunut tämän tien rauhaan .

”Moskova tarvitsee lisää painetta, ennen kuin se hyväksyy realistiset rauhanehdotukset”, Sybiha kirjoitti .

Putin määräsi neuvotteluista Kazakstanin ja Uzbekistanin kanssa

Heinäkuun 27. päivänä, kaksi päivää Tokajevin vetoomuksen jälkeen, Putin allekirjoitti kaksi määräystä. Niissä Venäjän hallitukselle annetaan lupa aloittaa Kazakstanin ja Uzbekistanin kanssa neuvottelut nykyisten sotilasteknistä yhteistyötä koskevien sopimusten muuttamisesta .

Määräykset koskevat kahta sopimusta:

• Kazakstanin kanssa: 24. joulukuuta 2013 allekirjoitettua sopimusta, joka säätelee muun muassa venäläisten aseiden toimituksia, sotilastuotteiden vastavuoroisia toimituksia, teknologiansiirtoa ja salassa pidettävien tietojen suojaamista .
• Uzbekistanin kanssa: 29. marraskuuta 2016 allekirjoitettua sopimusta, joka koskee vastaavanlaista sotilasteknistä yhteistyötä .

Määräykset julkaistiin Venäjän virallisella säädösportaalilla, ja niistä uutisoivat useat venäläiset sekä Keski-Aasian tiedotusvälineet .

Kyse ei siis ollut vielä uusien ase- tai toimitussopimusten allekirjoittamisesta, vaan neuvottelujen käynnistämisestä olemassa olevien sopimusten muuttamiseksi.

Pakotteet lisäävät toimitusketjujen merkitystä

Useat venäjänkieliset lähteet ovat yhdistäneet aloitteen länsimaiden Venäjään kohdistamiin pakotteisiin . Euroopan unioni on kieltänyt Venäjälle suuntautuvan aseiden, sotilastuotteiden ja monien kaksikäyttötuotteiden – kuten elektroniikkakomponenttien, moottoreiden ja droonien osien – viennin. Yhdysvallat, EU, Britannia ja Japani ovat lisäksi koonneet luettelon 50 tuoteryhmästä, joita Venäjän arvioidaan pyrkivän hankkimaan sotilaallisiin tarkoituksiin. Näihin kuuluvat muun muassa mikrosirut, optiset laitteet ja ilmailun komponentit .

Nykyiset yhteistyösopimukset eivät koske vain Venäjän asevientiä Kazakstaniin ja Uzbekistaniin. Niissä määrätään myös sotilastuotteiden vastavuoroisista toimituksista, aseiden korjaamisesta ja modernisoinnista, teknisestä tiedosta sekä salassa pidettävien tietojen suojaamisesta .

Tämä tarkoittaa, että sopimusten päivittäminen voisi laajentaa Venäjän mahdollisuuksia ylläpitää sotilasteknisiä toimitusketjujaan Keski-Aasian kumppaneiden kautta. Lähteet eivät kuitenkaan kerro, mitä konkreettisia muutoksia sopimuksiin lopulta ehdotetaan tai hyväksytään.

Kaksi viestiä samasta kumppanuudesta

Tapahtumien ajoitus korostaa Kazakstanin vaikeaa tasapainoilua. Tokajev kuvasi Venäjän ja Kazakstanin suhdetta liittolaissuhteeksi, mutta kehotti samalla julkisesti Venäjän presidenttiä lopettamaan sodan ja palaamaan diplomatiaan .

Moskovan toiminta puolestaan osoitti, että sotilasyhteistyön vahvistaminen Keski-Aasian kumppaneiden kanssa eteni nopeasti, vaikka rauhanomaista jäädyttämisehdotusta ei hyväksytty. Tämä ei yksin todista, että määräykset olisivat suora vastaus Tokajevin puheeseen, mutta niiden ajoitus ja pakotteiden aiheuttamat toimituspaineet tekevät sotilasteknisestä yhteistyöstä keskeisen osan kokonaisuutta .