Iran varoitti 1. marraskuuta, että uusi sota Yhdysvaltojen kanssa voisi kestää edellistä pidempään ja levitä Länsi-Aasian ulkopuolelle. Teheran haastoi näin presidentti Donald Trumpin puheet siitä, että yksi tai kaksi jäljellä olevaa iranilaiskohdetta voitaisiin hoitaa ”10 minuutissa”. Kummankaan osapuolen lausunnot eivät kuitenkaan kerro, mitä uusi konflikti käytännössä saavuttaisi tai miten se päättyisi.
1
34
6
Iran varoittaa pitkästä ja laajasta konfliktista
Iranin armeijan tiedottaja Mohammad Akraminia sanoi, että mahdollinen uusi sota voisi kestää aiempaa konfliktia pidempään. Hänen mukaansa Trump ei voisi määrätä, milloin sota päättyisi tai millä ehdoilla. Iranin viranomaiset uhkasivat myös vastata uusiin iskuihin välittömästi ja laajasti.
1
34
Akraminian mukaan konflikti ei rajoittuisi Länsi-Aasiaan. Iranin lausunnoissa uhattiin lisäksi ”tuhoisilla iskuilla” Yhdysvaltain sota-aluksia vastaan ja kuvailtiin maahyökkäykseen osallistuvien joukkojen kohtaavan ”kuoleman kentän”. Lausumat kertovat Iranin uhkaaman vastauksen mittakaavasta, eivätkä itsessään osoita, että maa pystyisi toteuttamaan kaikki uhkauksensa.
34
Myös puolustusministeri Mehrdad Akhlaghi lupasi ”oikeasuhtaisen, päättäväisen ja vaikuttavan” vastauksen. Vallankumouskaartin tiedottaja puolestaan sanoi, ettei konfliktilla Yhdysvaltojen kanssa olisi maantieteellisiä rajoja.
2 Erillisessä raportissa kerrottiin Iranin uhkauksista iskeä naapurimaiden lentokenttiin, putkistoihin ja muuhun siviili- tai talousinfrastruktuuriin, jos Yhdysvaltojen ja Israelin iskut jatkuisivat.
24
Mitä Trumpin ”10 minuuttia” tarkoittaa – ja mitä ei
Trump sanoi, että Yhdysvalloilla oli vielä yksi tai kaksi Iranin kohdetta ”hoidettavana”. Hän mainitsi Pickaxe Mountainin, jota uutisraportissa kuvailtiin epäillyksi maanalaiseksi ydinkompleksiksi, ja arvioi kohteisiin voitavan iskeä ”10 minuutissa”.
6
7 Trumpin kommentti koski hänen mukaansa iskun nopeutta. Se ei osoita, että isku pysäyttäisi Iranin ydinohjelman pysyvästi tai lopettaisi taistelut.
Trump kuvaili neuvotteluja ”hyvin sujuviksi” mutta sanoi samalla, ettei Iran ole ”kovin luotettava”.
6 Reutersin mukaan Iranin neuvottelijat tapasivat Qatarin välittäjiä Dohassa, kun diplomaatit pyrkivät estämään taistelujen alkamisen uudelleen Yhdysvaltain 3. marraskuuta pidettävien välivaalien jälkeen. Raportti kuvasi huolta tilanteen kärjistymisestä, ei vahvistettua päätöstä iskusta tai sen aikataulusta.
33
Uhkausten vaikutukset joukkoihin ja meriliikenteeseen
Iranin sotilaalliset uhkaukset kohdistuivat Yhdysvaltain sota-aluksiin ja maajoukkoihin. Muissa raporteissa mainittiin myös naapurimaiden taloudelliset ja siviilikohteet. Kokonaisuutena Teheran viestitti, ettei mahdollinen vastaisku välttämättä jäisi Iranin ja Yhdysvaltojen sotilaskohteiden väliseksi iskukierteeksi. Kyse on silti viranomaisten uhkauksista, ei näytöstä siitä, että kaikki mainitut kohteet joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi.
34
24
Myös Hormuzinsalmi, tärkeä kansainvälisen meriliikenteen väylä, on ollut jännitteiden keskiössä. Yhdysvaltain asevoimien Lähi-idän komentokeskus CENTCOM ilmoitti, että salmen tärkeimmät kulkuväylät olivat vapaat Iranin merimiinoista. Lausunto koskee Yhdysvaltain armeijan arviota miinatilanteesta näillä reiteillä; se ei ratkaise laajempaa kiistaa merenkulun turvallisuudesta tai kulkuoikeuksista.
30 Erillisissä raporteissa käsiteltiin Iranin väitteitä salmesta ja aluksiin kohdistuvia uhkia.
21
31
Mitä tiedetään Iranin vastaiskukyvyistä?
Länsiviranomaisiin viittaavien tietojen mukaan Iranilla oli yhä ohjus- ja lennokkituotantoa sekä varastoissa ballistisia ohjuksia ja joitakin laivantorjunta-aseita. Arvio viittaa siihen, että Iran pystyy täydentämään ainakin osaa aseistuksestaan. Se ei kuitenkaan kerro jäljellä olevien joukkojen tarkasta määrästä tai niiden toimintakyvystä.
48
Tämä ero on olennainen: varoitus mahdollisen sodan kestosta ja laajuudesta ei ole sama asia kuin riippumattomasti vahvistettu arvio siitä, kuinka pitkään Iran pystyisi jatkamaan taistelua. Käytettävissä olevat raportit eivät kerro, kuinka tehokkaasti Iranin puolustuskykyä on palautettu, pysäyttäisivätkö uudet iskut ydinohjelman pysyvästi tai miten uusi konflikti päättyisi.
Diplomatia jatkui uhkausten rinnalla
Sotilaalliset varoitukset eivät tarkoittaneet, että diplomatia olisi keskeytynyt. Iranin neuvottelijat kävivät Dohassa Qatarin välittämiä keskusteluja, ja ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi Iranin olevan valmis sekä ”puolustukseen että diplomatiaan”.
33
35
47 Raporttien perusteella neuvottelut ja uhkaukset jatkuivat rinnakkain, mutta osapuolten ei kerrottu päässeen sopimukseen.
Varmimmin voidaan siis sanoa, millaisen viestin Teheran halusi lähettää: Iran varoitti, että nopeaksi kuvattu Yhdysvaltain isku voisi käynnistää pitkäkestoisemman ja maantieteellisesti laajemman yhteenoton. Trump puolestaan korosti mahdollisuutta iskeä jäljellä oleviin kohteisiin nopeasti. Lausumat eivät yksin ennusta, mitä seuraavaksi tapahtuu.
1
34
6