PwC jäi kiinni tekoälyn hallusinaatioista – raporteissa keksitty tuote ja vääriä lähteitä

Raportit käsittelivät muun muassa tekoälyä, sähköistä liikennettä, kyberturvallisuutta ja julkishallintoa. Niiden tarkoituksena oli esitellä PwC:n asiantuntemusta ja tukea konsultointiliiketoimintaa Lähi-idässä .

Mitä GPTZero löysi?

GPTZero analysoi raportteja Hallucination Check -työkalullaan ja AI Detector -tunnistimellaan. Tutkijoiden mukaan ongelmat eivät rajoittuneet yksittäisiin kirjoitusvirheisiin, vaan sama kaava toistui kaikissa neljässä raportissa .

• Transforming Governance: Citizen Pulse (2025): Raportin arvioitiin olevan 84-prosenttisesti todennäköisesti kokonaan tekoälyn tuottama. Sen päätekstin tekoälypistemäärä oli 100 prosenttia . Raportti esitteli Citizen Pulse -nimisen PwC-menetelmän ja väitti Tanskan, Saudi-Arabian, Yhdysvaltojen ja Australian hallintojen käyttävän sitä. GPTZero:n mukaan menetelmän olemassaolosta PwC:n virallisena tuotteena löytyi vain vähän julkista näyttöä. Tutkijoiden tulkinnan mukaan raportissa oli siten voitu keksiä sekä kokonainen tuote että siihen liittyviä liiketoimia neljän valtion kanssa .
• Shaping the GCC Mobility Landscape (2026): GPTZero luokitteli raportin 82-prosenttisesti sekasisältöiseksi. Siinä oli tutkijoiden mukaan hallusinoituja lähdeviitteitä ja väitteitä, joita ei voitu todentaa . GCC viittaa Persianlahden arabivaltioiden yhteistyöneuvostoon.
• Building a Cyber-Resilient eMobility Ecosystem (2025): Raportti sai 60 prosentin tekoäly- tai sekasisältöarvion, ja siinä havaittiin vääriä alaviitteitä sekä sepitettyjä lähteitä .
• Agentic AI – The New Frontier in GenAI (2024): Raportti sai 50 prosentin tekoäly- tai sekasisältöarvion, ja sen lähdeviitteissä havaittiin tutkijoiden mukaan hallusinaatioita .

Yksi paljastavimmista yksityiskohdista oli lähdeviite, jonka verkko-osoitteessa esiintyi seurantaparametri "utm_source=chatgpt.com". Se viittaa siihen, että osoite on voitu kopioida suoraan ChatGPT:n tuottamasta vastauksesta ilman asianmukaista ihmisen tekemää lähdetarkistusta .

GPTZero:n tutkijat löysivät lisäksi raportista J.P. Morganin väitettyä agenttisen tekoälyn käyttöä käsittelevän tapausesimerkin, jonka lähteeksi oli merkitty teini-ikäisen kirjoittajan blogi, jolla oli 280 seuraajaa Mediumissa .

PwC on viimeinen Big Four -yhtiö tutkinnan kohteena

PwC:n tapaus täydentää sarjan, jossa GPTZero on tarkastellut kaikkia neljää niin sanotun Big Four -ryhmän suurta tilintarkastus- ja konsultointiyhtiötä:

• Deloitte: GPTZero löysi aiemmin hallusinoituja lähdeviitteitä Deloitte Australian raporteista .
• Ernst & Young (EY): Toukokuussa 2026 GPTZero arvioi, että 60 prosenttia joulukuussa 2025 julkaistun kanta-asiakasohjelmien kyberturvallisuutta käsitelleen EY-raportin lähteistä oli hallusinoituja. Mukana oli rikkinäisiä linkkejä olemattomiin Forbes- ja WIRED-artikkeleihin .
• KPMG: Kesäkuussa 2026 GPTZero tarkasteli KPMG:n raporttia Redefining excellence in the age of agentic AI. Vain viiden 45 lähdeviitteestä väitettiin vastaavan alkuperäistä lähdettä. UBS, Britannian NHS ja Swiss Federal Railways kiistivät raportissa esitetyt tapausesimerkit, minkä jälkeen KPMG poisti raportin 13. kesäkuuta 2026 .

PwC on nyt järjestyksessä neljäs ja viimeinen Big Four -yhtiö, jonka julkaisuista GPTZero on raportoinut vastaavia ongelmia .

PwC:n vastaus jäi puuttumaan

Julkaisuhetkellä PwC Middle East ei ollut julkisesti vahvistanut GPTZero:n yksittäisiä havaintoja. Raportit olivat edelleen verkossa selvityksen julkaisemisen jälkeen . PwC:n koko verkosto ei myöskään heti vetänyt raportteja pois tai julkaissut niihin korjauksia .

Tämä ei itsessään ratkaise sitä, miten kaikki väitteet ovat syntyneet, mutta se jätti avoimeksi kysymyksen siitä, millainen toimituksellinen tarkistusprosessi raporteissa oli käytössä.

Toimitusjohtajan kommentit osuivat kiusalliseen ajankohtaan

Samana päivänä, kun GPTZero:n selvitys julkaistiin, PwC:n Yhdysvaltain toimitusjohtaja Paul Griggs puhui Business Insiderin haastattelussa kahdesta yleisestä väärinkäsityksestä tekoälystä .

Ensinnäkin Griggsin mukaan tekoälyä ei pitäisi käsitellä vain teknologiahankkeena. Jos tekoälyn käyttöönotto rajataan tietohallintojohtajan tai teknologiajohtajan vastuulle, yritykset tulevat hänen mukaansa jatkossakin "kompastumaan omiin jalkoihinsa". Sen sijaan kyse on hänen mukaansa laajamittaisesta liiketoiminnan muutoksesta, joka koskee kaikkia työntekijöitä ja prosesseja .

Toiseksi Griggs varoitti, ettei tekoäly korjaa rikkinäistä liiketoimintaa itsestään:

"Jos asetat sen sotkuisten prosessien päälle, tekoäly tekee vain yhden asian: se kertoo, kuinka huono sotkuinen prosessisi todella on."

Kommentit saivat erityisen ironisen sävyn, koska PwC:n yhdysvaltalainen johtaja varoitti yrityksiä juuri siitä toimintatavasta, josta PwC:n Lähi-idän yksikköä nyt syytetään: tekoälyn tuottaman sisällön lisäämisestä puutteellisen toimitus- ja tarkistusprosessin päälle ilman riittävää ihmisen valvontaa .

Maaliskuussa 2026 Griggs sanoi Financial Timesille, etteivät PwC:n kumppanit, jotka eivät omaksu tekoälyä, "tule olemaan täällä kovin pitkään" . Kommentti kuvasi yhtiön voimakasta tekoälylinjausta – ja teki uusista raporttiväitteistä entistä kiusallisempia.

Mitä tapaus kertoo konsulttialasta?

GPTZero:n selvitykset nostavat esiin kysymyksen siitä, miten konsulttiyhtiöt tarkistavat julkaisuja, joiden tarkoitus on rakentaa niiden asiantuntijamainetta. Lähteiden löyhä yhdistäminen käsiteltävään aiheeseen ilman tosiasioiden tarkistamista on saanut alalla nimen "vibe citing" – viittaamista, joka näyttää uskottavalta mutta ei kestä lähdevertailua .

Financial Timesin tarkistamien havaintojen mukaan virheet eivät olleet huomaamattomia . Kun raportissa esiintyy olematon tuote, väärin kuvattu asiakastapaus tai lähde, joka paljastaa suoran ChatGPT-jäljen, kyse ei ole vain tekoälyn yksittäisestä erehdyksestä. Se kertoo myös siitä, ettei tuotettua sisältöä ole välttämättä tarkastettu samalla huolellisuudella kuin konsulttitalon julkaisulta voisi odottaa.