Miksi kehittyvien maiden valuuttamääräinen lainanotto nousi ennätykseen?

Kehittyvien maiden valtiot lainasivat kansainvälisiltä markkinoilta ennätystahtia vuonna 2026, vaikka Iranin sota katkaisi velkakirjojen liikkeeseenlaskun hetkeksi. Kansainvälisen rahoitusalan järjestön IIF:n syyskuussa raportoitujen lukujen mukaan valtiot laskivat tammi–elokuussa liikkeeseen 190 miljardin dollarin edestä ulkomaanvaluuttamääräisiä velkakirjoja. Vuotta aiemmin vastaava summa oli 160 miljardia dollaria. Kasvua kertyi 30 miljardia dollaria eli 18,75 prosenttia. Myöhemmät, yhteensä noin 10 miljardin dollarin emissiot nostivat raportoidun alkuvuoden summan noin 200 miljardiin dollariin.539

Ennätys ei tarkoita, ettei sota olisi tuntunut

Ratkaisevaa oli lainanoton ajoitus. Alkuvuosi oli vahva, mutta Iranin sodan alettua velkakirjamarkkina lähes pysähtyi ja lainakustannukset nousivat. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n seurannan mukaan kehittyvien maiden valtiot laskivat maaliskuussa liikkeeseen kovan valuutan määräisiä velkakirjoja vain 4,1 miljardin dollarin edestä – noin 60 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun markkinatilanne salli, lainanottajat palasivat: Puola myi huhtikuun alussa 6 miljardin dollarin edestä dollarimääräisiä velkakirjoja, joiden laina-ajat olivat viisi, kymmenen ja 30 vuotta.387

Saudi-Arabia ehti lainata huomattavasti ennen katkosta. Se keräsi tammikuussa neljässä erässä 11,5 miljardia dollaria dollarimääräisillä velkakirjoilla. Ostotarjouksia tuli noin 31 miljardin dollarin edestä, siis noin 2,7 kertaa myyty määrä. Tarjoukset kertovat sijoittajien kiinnostuksesta, eivät lopullisista velkakirjaostoista.5758 Syyskuun raportoinnin mukaan Saudi-Arabia ja Qatar palasivat myöhemmin julkisesti markkinoitujen dollarivelkakirjojen markkinoille ensimmäistä kertaa sodan alkamisen jälkeen. Näyttö tukee kuvaa vahvasta alkuvuodesta ja markkinoiden myöhemmästä avautumisesta, mutta ei osoita, kuinka paljon Persianlahden maat aikaistivat lainanottoaan tietoisesti sodan ennakoimiseksi.39

Myös Meksiko ja Turkki kuuluivat suuriin kansainvälisiltä markkinoilta lainanneisiin maihin. Bloombergin mukaan kummastakin maasta toimivat lainanottajat keräsivät vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla yli 10 miljardia dollaria; sama koski Puolaa ja Saudi-Arabiaa. Bloombergin luku sisältää kuitenkin sekä valtioiden että yritysten velkakirjat, joten sitä ei voi tulkita kunkin valtion osuudeksi IIF:n 190 miljardin dollarin summasta. Syyskuussa uutisoitu Turkin lisälainanotto oli tuolloin suunnitteilla, ei vielä toteutunut.1739

Miksi sijoittajat palasivat?

Kysyntä elpyi alkujärkytyksen jälkeen. Reutersin raportoimien IIF-lukujen mukaan kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ja velkakirjoihin virtasi huhtikuussa nettomääräisesti 58,3 miljardia dollaria, kun maaliskuussa pääomaa oli virrannut ulos 66,2 miljardia dollaria. Luvut kuvaavat sijoitushalun palautumista, eivät yksin valtioiden velkakirjojen ostoja.43

Bloombergin mukaan kehittyvien markkinoiden kansainvälisten velkakirjojen korkoerot olivat samalla kapeimmillaan lähes kahteen vuosikymmeneen. Korkoero kertoo, paljonko lisätuottoa sijoittaja vaatii esimerkiksi Yhdysvaltain valtionlainaan verrattuna. Dollarilainan kokonaiskorko voi siis nousta Yhdysvaltain valtionlainojen korkojen mukana, vaikka lainanottajalta vaadittu lisätuotto pysyisi pienenä.17

Sijoittajien luottamukselle oli myös pidempiaikaisia perusteita. Reuters nostaa esiin talousuudistukset, kehittyneemmät kotimaiset pääomamarkkinat, vahvemmat valuuttavarannot ja laajemman kotimaisen sijoittajajoukon tekijöinä, jotka ovat vähentäneet joidenkin kehittyvien maiden haavoittuvuutta. Ne eivät silti poista valuuttamääräisen velan riskejä. Sota on lisännyt kehittyvissä talouksissa myös inflaatiota, julkisen talouden paineita ja kaupan häiriöitä.3437

Mitä suuret velkaluvut todella kuvaavat?

Luottoluokittaja Fitch odottaa Saudi-Arabian pysyvän yhtenä kehittyvien markkinoiden suurimmista dollarimääräisten velkakirjojen ja islamilaisten sukuk-rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskijoista. Fitch arvioi maan velkapääomamarkkinoilla olevan velkakannan nousevan 600 miljardiin dollariin vuonna 2026. Kyse on laajan velkakannan ennusteesta, johon vaikuttavat muun muassa eri toimialojen rahoitustarpeet ja julkisen talouden alijäämät – ei 600 miljardista dollarista uusia valtion dollarilainoja.49

Taloustieteilijä Mohamed El-Erianin arvion mukaan kehittyvien maiden lisätarjonta nostaa maailmanlaajuisia velkakirjakorkoja jonkin verran, mutta sen mittakaava jää selvästi teollisuusmaiden ja teknologiayhtiöiden lainanottoa pienemmäksi. Velkakirjoista kilpaillaan siis sijoittajien rahoista aiempaa enemmän; arvio ei kuitenkaan anna euromääräistä tai prosentuaalista arviota korkovaikutuksesta.15