Aasian markkinoilla ristiveto jatkui – heikompi dollari ei riittänyt kumoamaan öljy- ja korkoriskiä

Aasian markkinoiden reaktio oli myönteinen vain osittain. Kun odotukset Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) syyskuun koronnostosta hiipuivat, dollari heikkeni ja tuki joitakin Aasian kehittyvien markkinoiden valuuttoja. Hyötyä söivät kuitenkin Lähi-idän jännitteisiin liitetty öljyn hinnan nousu sekä maailmanlaajuinen joukkolainojen myyntiaalto. 18.8. Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko nousi korkeimmilleen sitten vuoden 2007, mikä kiristi kehittyvien markkinoiden rahoitusoloja.

Valuuttanousu keskittyi harvoihin valuuttoihin

Koko alueen sijaan liikkeet painottuivat muutamiin valuuttoihin:

• Etelä-Korean won vahvistui yhdessä raportissa 0,3 % viikon huippuun, ja Malesian ringgit nousi 0,2 %.
• Taiwanin dollari ylsi lähes kahden kuukauden huippuun ja vahvistui tiistain kaupankäynnissä parhaimmillaan 0,2 %.
• Filippiinien peso, Thaimaan baht ja Singaporen dollari heikkenivät saatavilla olevan alueellisen markkinaraportin mukaan. Myös Indonesian rupia laski hieman ennen Indonesian keskuspankin kokousta.
• MSCI:n kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksi pysyi 18.8. lähes ennallaan, vaikka yksittäiset valuutat vahvistuivat.

Taustalla oli ennen kaikkea Yhdysvaltain dollarin pehmeneminen. Markkinat arvioivat 17.8. syyskuun koronnoston todennäköisyydeksi noin yhden kolmasosasta, kun heinäkuun lopulla todennäköisyys oli noin 75 %. Tämä tuki riskinottoa kehittyvillä markkinoilla.

Öljy ja pitkät korot rajoittivat nousua

Heikomman dollarin tarjoama tuki törmäsi vaikeampaan korko- ja energiaympäristöön. Yhdysvaltain pitkien valtionlainojen korot nousivat voimakkaasti, ja 30-vuotisen lainan korko saavutti korkeimman tasonsa sitten vuoden 2007. Liike oli osa laajempaa joukkolainamarkkinoiden myyntiä, joka nosti rahoituskustannuksia ja heikensi sijoittajien halua ottaa riskiä kehittyvien markkinoiden omaisuuserissä.

Öljyn hinnan nousu oli toinen vastavoima. Raportit yhdistivät kallistumisen Lähi-idän jännitteisiin ja arvioon siitä, että korkeammat energiakustannukset voivat lisätä inflaatiopaineita.

Yhdistelmä on erityisen hankala Aasian talouksille, jotka ovat riippuvaisia tuontienergiasta. Kalliimpi öljy voi samanaikaisesti heikentää vaihtotasetta, kasvattaa inflaatiopaineita ja painaa valuuttaa. Saatavilla olevissa lähteissä ei kuitenkaan ole vertailukelpoisia maakohtaisia vaihtotase-lukuja, joten kyse on alueellisesta haavoittuvuudesta eikä yhden maan varmistetusta ennusteesta.

Osakkeilla ei ollut yhteistä suuntaa

Aasian osakkeiden kuvattiin 18.8. olevan vaihtelevia tai heikompia, kun sijoittajat punnitsivat lieventyneitä Fed-odotuksia ja samaan aikaan nousseita maailmanlaajuisia korkoja. Saatavilla olevat lähteet eivät tarjoa kattavaa ja luotettavaa listaa saman kaupankäyntipäivän liikkeistä MSCI:n kehittyvien markkinoiden osakeindeksissä, Indonesian, Taiwanin tai Etelä-Korean Kospi-indeksissä.

Aiemmassa kaupankäyntipäivässä nähtiin vahvempaa kehitystä. MSCI:n laaja Aasian ja Tyynenmeren alueen, Japanin pois lukien, osakeindeksi nousi 13.8. 0,97 %. Etelä-Korean osakkeet vetivät nousua 4,4 prosentin hypyllä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain inflaatioluvut vähensivät odotuksia Fedin lähiajan kiristyksestä. Tätä aiempaa nousupäivää ei pidä sekoittaa 18.8. vallinneeseen varovaisempaan tunnelmaan.

Indonesian MSCI-riski pysyi markkinoiden taustahuolena

Indonesiaa ei pudotettu kehittyvien markkinoiden joukosta MSCI:n elokuun 2026 tarkastelussa. MSCI ei muuttanut kehittyvien markkinoiden maiden listaa, vaikka se muutti Indonesian osakeindeksien kokoonpanoa.

Luokitteluun liittyvät huolet eivät silti kadonneet. Kesäkuussa MSCI jatkoi Indonesian tarkastelua ja ilmoitti, että siirtoa reunamarkkinaksi voitaisiin harkita, jos edistys jää riittämättömäksi marraskuun 2026 tarkasteluun mennessä. Järjestö on nostanut esiin muun muassa osakeomistusten läpinäkymättömyyden, tiedonkulun ongelmat ja valuuttamarkkinoiden rajoitteet.

Sijoittajille tämä tarkoittaa kahta erillistä kysymystä: Indonesian asema kehittyvänä markkinana säilyi toistaiseksi, mutta markkinoiden sijoitettavuuteen ja indeksien osakevalintoihin liittyvät ongelmat voivat edelleen vaikuttaa pääomavirtoihin ja Indonesian osakkeita koskevaan tunnelmaan. Lähteet eivät vahvista itsenäisesti raportoituja odotuksia siitä, että Indonesian keskuspankki pitäisi ohjauskorkonsa 5,75 prosentissa. Siksi tätä konsensusnäkemystä on syytä pitää vahvistamattomana. Myöskään erillistä MUFG:n varoitusta Fedin tiukemman linjan vaikutuksista ei voida vahvistaa toimitetun aineiston perusteella.

Näkymä: helpotusta, ei laajaa riskinottoa

Markkinoiden välitön viesti oli kaksijakoinen. Fedin koronnosto-odotusten heikkeneminen ja dollarin lasku tukivat Aasian valuuttoja, erityisesti Taiwanin dollaria ja ringgitiä. Ennätyskorkea 30-vuotinen Yhdysvaltain valtionlainan korko, kallistunut öljy ja osakkeiden epätasainen kehitys puhuivat kuitenkin sitä vastaan, että kyse olisi koko alueen laajasta riskinottoa suosivasta liikkeestä.

Seuraava vaihe riippuu siitä, jatkaako dollari heikkenemistään ilman pitkien korkojen uutta nousua. Jos joukkolainamarkkinoiden paine ja energiakustannukset pysyvät korkeina, ne voivat edelleen peittää alleen lieventyneiden Fed-kiristysodotusten hyödyn. Suurimmassa paineessa ovat etenkin energiaa tuovat taloudet sekä markkinat, joilla on jo ennestään maakohtaisia huolia, kuten Indonesia.