Kiina torjuu Yhdysvaltojen AI-painostuksen – Pax Silica ja WAICO kilpailevat kumppaneista

Kiina on torjunut raportoidun Yhdysvaltojen pyrkimyksen saada 35 maata valitsemaan Washingtonin Pax Silica -aloitteen ja Pekingin World Artificial Intelligence Cooperation Organizationin eli WAICO:n välillä.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Lin Jian sanoi 19. elokuuta, ettei Kiina hyväksy tekoälyn ympärille muodostettavia leirejä tai vastakkainasettelua. Hän vaati kunnioittamaan jokaisen maan ”digitaalista suvereniteettia”.

Kiistan taustalla on Yhdysvaltojen luonnoskirje

Reutersin mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö valmistelee kirjettä 35 maalle, jotka allekirjoittivat kesäkuussa niin sanotun AI Opportunity Statement -lausuman. Luonnoksessa varoitetaan, että liittyminen Pekingin kilpailevaan kehykseen voisi johtaa maiden sulkemiseen Yhdysvaltojen johtaman koalition ulkopuolelle.

Luonnoksen viesti on poikkeuksellisen suora: Pax Silica -julistuksen allekirjoittaminen ei olisi vain muodollinen jäsenyys, vaan sitoumus. Kirjeessä todetaan Reutersin mukaan, että ”kaikkialla mukana oleminen merkitsee, ettei kuulu mihinkään”, ja maita kehotetaan tekemään valintansa harkiten.

On kuitenkin tärkeää erottaa luonnoskirje ja valmis politiikka toisistaan. Saatavilla olevien tietojen perusteella kyse on päiväyksettömästä ja lähettämättömästä luonnoksesta sekä suunnitellusta varoituksesta. Raportointi ei vahvista, että WAICO:oon liittyville maille seuraisi automaattisesti tietty siru-, pilvipalvelu- tai investointirangaistus.

Pax Silica turvaa tekoälyn tuotantopanoksia

Pax Silica on Yhdysvaltojen johtama ryhmittymä, jonka tavoitteena on vahvistaa kumppanimaiden yhteistyötä tekoälyn kapasiteetin kannalta ratkaisevissa resursseissa ja teknologioissa. Näihin kuuluvat kehittyneet tekoälymallit, puolijohteet ja kriittiset mineraalit.

Aloite on siten muutakin kuin diplomaattinen julkilausuma. Se toimii kehyksenä, jonka avulla Washington pyrkii koordinoimaan pääsyä tekoälyekosysteemin strategisiin osiin ja rakentamaan toimitusketjusuhteita luotettavina pitämiensä kumppanien kanssa.

Raportoidusti aloitteeseen liittyviä maita ovat muun muassa Japani, Australia ja Etelä-Korea. Yhdysvaltojen viesti näyttää olevan, ettei maa voisi samanaikaisesti kuulua Pax Silicaan ja osallistua kilpaileviin aloitteisiin, joiden sitoumukset ovat sen kanssa ristiriidassa.

WAICO tarjoaa Kiinan Shanghaihin sijoittuvan vaihtoehdon

World Artificial Intelligence Cooperation Organization perustettiin Shanghaissa 16. heinäkuuta itsenäiseksi hallitustenväliseksi järjestöksi, jonka päämaja sijaitsee kaupungissa. Sen ilmoitettuihin tavoitteisiin kuuluvat kansainvälinen tekoäly-yhteistyö ja maailmanlaajuinen hallinta sekä tekoälyn turvallisen, oikeudenmukaisen ja yleistä hyötyä palvelevan kehityksen edistäminen. Perustamisvaiheessa sopimuksen allekirjoitti 29 maata.

Kiinan viranomaiset ilmoittivat myöhemmin, että WAICO:lla oli elokuun puoliväliin mennessä 38 perustajajäsentä. Näin syntyy ero alkuperäisen perustamissopimuksen allekirjoittaneiden 29 hallituksen ja myöhemmin ilmoitetun laajemman jäsenmäärän välille.

WAICO:n varhainen jäsenistö painottuu globaalin etelän ja muiden länsimaiden ulkopuolisten valtioiden suuntaan. Raportoinnissa jäseniksi mainitaan esimerkiksi Venäjä, Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Malesia ja Pakistan. Yksikään merkittävä länsimainen demokratia ei kuulunut alkuperäisiin perustajiin.

Miksi Yhdysvallat pyrkii rajoittamaan Kiinan pääsyä AI-ketjuihin?

Raportoidun Yhdysvaltojen strategian tarkoituksena on estää Kiinaa saamasta luotettavaa pääsyä tekoälyn kannalta strategisiin tuotantopanoksiin kumppanimaiden ja yhteisten teknologiaekosysteemien kautta. Luonnoksessa Pax Silica yhdistetään nimenomaisesti tekoälymalleihin, siruihin ja kriittisiin mineraaleihin.

Näiden resurssien hallinta vaikuttaa muuhunkin kuin yritysten väliseen kilpailukykyyn. Puolijohteet mahdollistavat kehittyneen laskennan, tekoälymallit ja niihin liittyvä infrastruktuuri määrittävät, ketkä pystyvät rakentamaan ja ottamaan käyttöön tekoälyjärjestelmiä, ja kriittiset mineraalit ovat tärkeä osa laitteistojen toimitusketjua.

Yhdysvallat pyrkii siis järjestämään yhteistyötä tavalla, joka vähentää Kiinan mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä kumppanuuksia ja toimitusketjuja teknologisen, taloudellisen tai turvallisuuspoliittisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen. Tässä aineistossa näyttö tukee toimitusketjujen ja teknologisen turvallisuuden näkökulmaa, mutta se ei vahvista automaattisia konkreettisia seuraamuksia jokaiselle maalle, joka liittyisi WAICO:on. Varmistettu elementti on Pax Silica-kehyksen ulkopuolelle sulkemisella raportoidusti uhkaaminen; tarkat käytännön seuraukset ovat edelleen epäselvät.

”Digitaalinen suvereniteetti” siirtää kiistan painopistettä

Kiinan vastaus muotoilee kiistan uudelleen. Pekingin tulkinnassa kysymys ei ole vain siitä, valitseeko maa Washingtonin vai Pekingin, vaan siitä, säilyttääkö se oikeuden päättää itse teknologiakumppaneistaan, säännöistään ja kehityspolustaan. Lin Jianin mukaan jokaisella valtiolla on oikeus valita yhteistyökumppaninsa kansallisten olosuhteidensa ja kehitystarpeidensa perusteella.

Viesti on erityisen merkityksellinen kehittyville maille. Ne voivat haluta kiinalaista infrastruktuuria tai yhteistyötä, mutta samalla säilyttää pääsyn Yhdysvaltojen markkinoille, investointeihin, siruihin ja teknisiin kumppanuuksiin. Pakotettu valinta voidaan tällöin nähdä neutraalin turvallisuustoimenpiteen sijaan yrityksenä muuttaa teknologian saatavuus poliittiseksi sitoutumiseksi.

Kiina on käyttänyt samanlaista kieltä myös laajemmassa digitaalisen hallinnan linjassaan. Se on korostanut digitaalisen suvereniteetin kunnioittamista, osallistavaa kehitystä ja teknologisten saartojen vastustamista. Ajatus on yksinkertainen: hallitusten pitäisi voida osallistua useisiin yhteistyömuotoihin luopumatta oikeudestaan määritellä oma teknologiastrategiansa.

Kilpailun ytimessä on ristiriita

Kiinan vastustus blokkijakoon ei tarkoita, että suurvaltakilpailu olisi väistymässä. WAICO on Kiinan tukema instituutio, joka voi kasvattaa Pekingin vaikutusvaltaa tekoälyn hallinnassa, standardeissa ja teknologiasuhteissa samalla kun se esiintyy osallistavana ja kehityssuuntautuneena järjestönä. Analyytikot ovat kuvailleet sen jäsenistöä pääosin ei-länsimaiseksi ja globaalin etelän ympärille rakentuvaksi.

Tässä on kiistan keskeinen jännite. Washington käyttää koalitioon pääsyä ja strategisia toimitusketjuja kannustaakseen valtioita yhdenmukaistumaan kanssaan. Kiina puolestaan vetoaa suvereniteettiin, osallisuuteen ja kehitysyhteistyöhön haastamalla ajatuksen, että maiden olisi pakko valita puolensa.

35 allekirjoittajamaalle käytännön kysymys ei siksi ole vain se, kumpi kehys tarjoaa paremman pohjan tekoäly-yhteistyölle. Niiden on myös arvioitava, voiko Yhdysvaltojen johtamaan toimitusketjukoalitioon osallistuminen jatkossa sopia yhteen Kiinan tukeman hallintojärjestön kanssa – ja kuinka paljon päätösvaltaa ne säilyttävät, jos vastaus on kielteinen.