Kasvun rakenne oli kuitenkin otsikkolukua heikompi:

• Ulkomainen kysyntä toi kasvuun 0,5 prosenttiyksikköä.
• Pääomamenot supistuivat 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä viittaa yritysten investointihalukkuuden heikkenemiseen.
• Yksityinen kulutus pysyi ennallaan, kun energia- ja raaka-ainekustannusten nousu söi kotitalouksien ostovoimaa.
• Lähi-idän konfliktiin liittyneet toimitushäiriöt lisäsivät paineita sekä kotitalouksille että yrityksille.

Ero on olennainen talouden näkymien kannalta. Vienti voi nostaa BKT-lukua, mutta elpyminen on yleensä vakaampaa, jos myös kulutus ja investoinnit vahvistuvat. Japanin uusimmat luvut kertovat siis talouden kasvaneen, mutta eivät vielä vahvasta kotimaisesta momentista.

Miksi jeni vahvistui heikosta BKT-luvusta huolimatta?

Jeni sivuutti pitkälti odotuksia heikomman kasvudatan ja vahvistui 0,2 prosenttia 159,055 jeniin dollarilta. Välitön syy oli Yhdysvaltain korko-odotusten muuttuminen vähemmän haukkamaisiksi: markkinat siirsivät syrjään odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin koronnostosta. Fedin korkojen ennallaan pitämisen implisiittinen todennäköisyys nousi tiettävästi 66,9 prosenttiin aiemmasta 47,6 prosentista kuukautta aiemmin.

Jos Yhdysvaltain korkojen odotetaan jäävän matalammiksi, dollari menettää osan tuestaan ja dollarimääräisten sijoitusten korkoetu pienenee. Tämä tuki jeniä, vaikka Japanin oma kasvudata oli odotuksia heikompaa.

Myös Japanin inflaatiokehitys piti Japanin keskuspankin, BOJ:n, mukana markkinoiden laskelmissa. BKT-deflaattori nousi 2,6 prosenttia vuodentakaisesta, ja energian kallistuminen vaikeutti edelleen kasvunäkymiä. Pitkittyvä hintapaine voi pitää BOJ:n lisäkoronnoston vaihtoehtona, vaikka heikko kulutus ja investoinnit puoltavat varovaisuutta.

Aasian markkinat reagoivat eri tavoin

Käytettävissä oleva alueellinen markkinakatsaus oli kokonaisuutena vaihteleva:

• Nikkei 225: +0,59 prosenttia, 68 713,80
• S&P/ASX 200: −0,80 prosenttia, 9 115,20
• KOSPI: +2,42 prosenttia, 6 977,94
• Hang Seng: −1,10 prosenttia, 25 116,85
• Shanghai Composite: +0,01 prosenttia, 3 927,18

17. elokuuta julkaistu päivänsisäinen markkinaraportointi kuvasi niin ikään varovaista ja sekavaa kaupankäyntiä: Nikkei oli hieman nousussa, kun Japanin laajempi Topix-indeksi oli laskussa. Sijoittajat seurasivat samalla Hormuzinsalmen tilanteen kehitystä.

Lukuihin liittyy kuitenkin tärkeä ajoitushuomio. Yllä mainitut indeksitasot ovat 14. elokuuta päivätty markkinakatsaus, kun taas Japanin BKT-julkaisu ja siihen liittynyt päivänsisäinen markkinareaktio ajoittuivat 17. elokuuta. Lukuja on siksi pidettävä toimitettuna markkinatilannekuvana, ei kaikkien viiden indeksin saman kaupankäyntipäivän päätöslukuina. Lähteet tukevat näkemystä markkinoiden vaihtelevasta reaktiosta, mutta eivät tarkkaa 17. elokuuta koskevaa päätösvertailua kaikille indekseille.

Energian hinta lisää Japanin riskejä

Brent-öljyn hinta oli alueellisten markkinatietojen mukaan lähellä 89 dollaria tynnyriltä. Korkea energian hinta on Japanille merkittävä riski: se heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja nostaa yritysten tuotantokustannuksia. Tämä auttaa selittämään, miksi yksityinen kulutus pysyi heikkona, vaikka koko talous kasvoi.

Politiikan kannalta yhdistelmä on hankala. Inflaatio on riittävän korkealla pitääkseen rahapolitiikan kiristämisen keskustelussa, mutta kustannusten nousu voi samalla heikentää sitä kotimaista kysyntää, jonka haluttaisiin vahvistuvan.

Mitä markkinat seuraavat seuraavaksi?

BKT-raportin jälkeen sijoittajat joutuvat punnitsemaan kahta korkopolitiikan kysymystä. Yhdysvalloissa Fedin tulevat viestit, kuten korkokokouksen pöytäkirja ja 27.–29. elokuuta järjestettävä Jackson Holen symposium, voivat vahvistaa tai horjuttaa odotuksia korkojen pitämisestä ennallaan. Japanissa inflaatioluvut ja BOJ:n viestintä auttavat arvioimaan, onko syyskuun koronnosto edelleen mahdollinen.

Japanin BKT-luvun keskeinen viesti onkin monisyisempi kuin 1,1 prosentin otsikkoluku antaa ymmärtää. Talous kasvaa edelleen, mutta tämän neljänneksen kasvu nojasi ulkomaiseen kysyntään samalla kun kulutuksesta ja investoinneista puuttui vauhtia. Jenin vahvistumista selittivät ennen kaikkea muuttuneet Yhdysvaltain rahapolitiikkaodotukset ja Japanin inflaation jatkuva seuranta – eivät merkit vahvasta kotimaisesta elpymisestä.

Kasvun rakenne oli kuitenkin otsikkolukua heikompi:

• Ulkomainen kysyntä toi kasvuun 0,5 prosenttiyksikköä.
• Pääomamenot supistuivat 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä viittaa yritysten investointihalukkuuden heikkenemiseen.
• Yksityinen kulutus pysyi ennallaan, kun energia- ja raaka-ainekustannusten nousu söi kotitalouksien ostovoimaa.
• Lähi-idän konfliktiin liittyneet toimitushäiriöt lisäsivät paineita sekä kotitalouksille että yrityksille.

Ero on olennainen talouden näkymien kannalta. Vienti voi nostaa BKT-lukua, mutta elpyminen on yleensä vakaampaa, jos myös kulutus ja investoinnit vahvistuvat. Japanin uusimmat luvut kertovat siis talouden kasvaneen, mutta eivät vielä vahvasta kotimaisesta momentista.

Miksi jeni vahvistui heikosta BKT-luvusta huolimatta?

Jeni sivuutti pitkälti odotuksia heikomman kasvudatan ja vahvistui 0,2 prosenttia 159,055 jeniin dollarilta. Välitön syy oli Yhdysvaltain korko-odotusten muuttuminen vähemmän haukkamaisiksi: markkinat siirsivät syrjään odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin koronnostosta. Fedin korkojen ennallaan pitämisen implisiittinen todennäköisyys nousi tiettävästi 66,9 prosenttiin aiemmasta 47,6 prosentista kuukautta aiemmin.

Jos Yhdysvaltain korkojen odotetaan jäävän matalammiksi, dollari menettää osan tuestaan ja dollarimääräisten sijoitusten korkoetu pienenee. Tämä tuki jeniä, vaikka Japanin oma kasvudata oli odotuksia heikompaa.

Myös Japanin inflaatiokehitys piti Japanin keskuspankin, BOJ:n, mukana markkinoiden laskelmissa. BKT-deflaattori nousi 2,6 prosenttia vuodentakaisesta, ja energian kallistuminen vaikeutti edelleen kasvunäkymiä. Pitkittyvä hintapaine voi pitää BOJ:n lisäkoronnoston vaihtoehtona, vaikka heikko kulutus ja investoinnit puoltavat varovaisuutta.

Aasian markkinat reagoivat eri tavoin

Käytettävissä oleva alueellinen markkinakatsaus oli kokonaisuutena vaihteleva:

• Nikkei 225: +0,59 prosenttia, 68 713,80
• S&P/ASX 200: −0,80 prosenttia, 9 115,20
• KOSPI: +2,42 prosenttia, 6 977,94
• Hang Seng: −1,10 prosenttia, 25 116,85
• Shanghai Composite: +0,01 prosenttia, 3 927,18

17. elokuuta julkaistu päivänsisäinen markkinaraportointi kuvasi niin ikään varovaista ja sekavaa kaupankäyntiä: Nikkei oli hieman nousussa, kun Japanin laajempi Topix-indeksi oli laskussa. Sijoittajat seurasivat samalla Hormuzinsalmen tilanteen kehitystä.

Lukuihin liittyy kuitenkin tärkeä ajoitushuomio. Yllä mainitut indeksitasot ovat 14. elokuuta päivätty markkinakatsaus, kun taas Japanin BKT-julkaisu ja siihen liittynyt päivänsisäinen markkinareaktio ajoittuivat 17. elokuuta. Lukuja on siksi pidettävä toimitettuna markkinatilannekuvana, ei kaikkien viiden indeksin saman kaupankäyntipäivän päätöslukuina. Lähteet tukevat näkemystä markkinoiden vaihtelevasta reaktiosta, mutta eivät tarkkaa 17. elokuuta koskevaa päätösvertailua kaikille indekseille.

Energian hinta lisää Japanin riskejä

Brent-öljyn hinta oli alueellisten markkinatietojen mukaan lähellä 89 dollaria tynnyriltä. Korkea energian hinta on Japanille merkittävä riski: se heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja nostaa yritysten tuotantokustannuksia. Tämä auttaa selittämään, miksi yksityinen kulutus pysyi heikkona, vaikka koko talous kasvoi.

Politiikan kannalta yhdistelmä on hankala. Inflaatio on riittävän korkealla pitääkseen rahapolitiikan kiristämisen keskustelussa, mutta kustannusten nousu voi samalla heikentää sitä kotimaista kysyntää, jonka haluttaisiin vahvistuvan.

Mitä markkinat seuraavat seuraavaksi?

BKT-raportin jälkeen sijoittajat joutuvat punnitsemaan kahta korkopolitiikan kysymystä. Yhdysvalloissa Fedin tulevat viestit, kuten korkokokouksen pöytäkirja ja 27.–29. elokuuta järjestettävä Jackson Holen symposium, voivat vahvistaa tai horjuttaa odotuksia korkojen pitämisestä ennallaan. Japanissa inflaatioluvut ja BOJ:n viestintä auttavat arvioimaan, onko syyskuun koronnosto edelleen mahdollinen.

Japanin BKT-luvun keskeinen viesti onkin monisyisempi kuin 1,1 prosentin otsikkoluku antaa ymmärtää. Talous kasvaa edelleen, mutta tämän neljänneksen kasvu nojasi ulkomaiseen kysyntään samalla kun kulutuksesta ja investoinneista puuttui vauhtia. Jenin vahvistumista selittivät ennen kaikkea muuttuneet Yhdysvaltain rahapolitiikkaodotukset ja Japanin inflaation jatkuva seuranta – eivät merkit vahvasta kotimaisesta elpymisestä.