Miten Huthien iskut voivat syventää Jemenin kriisiä?

Seuraukset kohdistuisivat väestöön, joka kärsii jo valmiiksi poikkeuksellisen vakavasta humanitaarisesta kriisistä. Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelu CRS:n YK-lukuihin perustuvan arvion mukaan 22,3 miljoonaa jemeniläistä tarvitsee humanitaarista apua ja suojelua. Heistä 18,3 miljoonaa kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta.

Siksi Punaisenmeren satamien häiriöt ovat erityisen vakava asia. Vaurioitunut tai saavuttamattomissa oleva satama voi vaikeuttaa ruoan, polttoaineen ja lääkkeiden kuljettamista, vaikka tarvikkeita olisi saatavilla muualla. Taistelujen laajeneminen voi lisäksi rajoittaa pääsyä avustuskohteisiin, vahingoittaa lisää infrastruktuuria ja johtaa vastaiskuihin asutuilla alueilla. Humanitaariset analyytikot ovat varoittaneet, että laajenevat taistelut pahentaisivat turvattomuutta ja vaikeuttaisivat avun perillepääsyä maassa, jossa yli 22 miljoonaa ihmistä tarvitsee jo apua.

Mokhan kuolonuhrien määrästä on ristiriitaisia tietoja. Reuters kertoi seitsemästä kuolleesta satamajohtajan lausunnon perusteella, kun taas Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus ilmoitti Al Jazeeralle, että kuolleita oli ainakin neljä. Ero muistuttaa siitä, että taistelujen alkuvaiheen uhrilukuihin on syytä suhtautua varauksella. Se ei kuitenkaan muuta laajempaa arviota siviilien ja elintärkeän infrastruktuurin kohtaamasta vaarasta.

Bab al-Mandab tekee paikallisesta iskusta maailmanlaajuisen turvallisuusongelman

Bab al-Mandabin salmi on strateginen merellinen pullonkaula Punaisenmeren ja Adeninlahden välissä. Jos salmen turvallisuus heikkenee, varustamot voivat keskeyttää matkoja, välttää reitin tai ohjata alukset pidemmälle reitille Afrikan eteläkärjen ympäri.

Epävarmuus voi pidentää kuljetusaikoja, lisätä polttoaineen kulutusta ja vakuutusmaksuja sekä nostaa rahtikustannuksia. Toimitusketjujen häiriöiden laajuus ja kesto riippuvat kuitenkin siitä, kuinka pitkään uhka jatkuu.

Inhimillinen hinta on välitön. Jemenin viranomaiset kertoivat 11. elokuuta, että huthit ampuivat ohjuksia kaupallista alusta kohti. Iskussa kuoli neljä miehistön jäsentä ja kaksi Jemenin hallituksen kanssa liittoutunutta henkilöä. YK:n virkamiehet kuvailivat iskua uhaksi maailmankaupalle ja tuomitsivat siviilimerenkulkijoiden kuolemat.

Pitkittynyt vaaravyöhyke lisäisi myös painetta lähettää alueelle enemmän sota-aluksia ja käynnistää sotilaallisia operaatioita. Merivoimien läsnäolo voi suojata joitakin aluksia, mutta samalla aseellisten toimijoiden määrä salmen ympärillä kasvaa. Se puolestaan lisää väärinymmärrysten ja hallitsemattoman eskalaation riskiä.

Eskalaation reitti on jo näkyvissä

Vaara ei rajoitu yhteen Huthien ja Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallituksen väliseen yhteenottoon. Huthien aiemmat meriliikenteeseen kohdistuneet iskut ovat johtaneet ulkomaiden sotilaallisiin vastatoimiin ja syventäneet Jemenin kytkeytymistä alueellisiin konflikteihin.

Nykyinen kehitys voi laajentua usealla tavalla:

• Uudet iskut meriliikennettä vastaan: Kohteiksi voivat joutua kaupalliset alukset, niitä saattavat sota-alukset tai alukset, jotka yhdistetään – oikeutetusti tai virheellisesti – alueen vastustajiin.
• Vastaiskut Jemenin sisällä: Ulkovallat tai alueelliset toimijat voivat iskeä satamiin, laukaisupaikkoihin ja muuhun infrastruktuuriin, mikä kasvattaa siviilien riskejä.
• Laajempi merellinen voimankamppailu: Lisääntyvät merivoimat, saartotoimet tai pyrkimykset hallita kulkua voivat tehdä Bab al-Mandabin salmesta entistä vaarallisemman.
• Paluu laajamittaiseen sisällissotaan: YK:n Jemen-lähettiläs on varoittanut, että uudet iskut voivat vetää maan takaisin täysimittaiseen konfliktiin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu kertoi, että huthien iskuissa Jemenin hallituksen hallitsemilla alueilla oli kuollut ainakin 17 siviiliä 6. elokuuta jälkeen. Lisäksi oppositioalueilta oli ilmoitettu uusista uhreista. Luvut osoittavat, ettei meriliikenteen pelotetta voi erottaa siviilien suojelemisesta.

Mitä kansainvälisen yhteisön pitäisi tehdä?

1. Suojata siviilimerenkulkua ilman avointa sotaa

Valtioiden tulisi ylläpitää koordinoitua merivalvontaa, ennakkovaroitusjärjestelmiä, etsintä- ja pelastusvalmiutta sekä selkeitä viestintäkanavia alusten kanssa. Mahdollisten merellisten suojeluoperaatioiden tulisi keskittyä kaupallisen ja humanitaarisen liikenteen turvaamiseen. Niiden toimintasäännöt olisi laadittava niin, että ne vähentävät suoran yhteenoton riskiä eivätkä kiihdytä sitä.

2. Asettaa satamien humanitaarinen ja kaupallinen käyttö etusijalle

Osapuolten tulisi sopia valvotuista järjestelyistä, jotka suojaavat satamatyöntekijöitä, kalastajia, avustushenkilöstöä, varastoja, polttoaineinfrastruktuuria ja siviilialuksia. Satamia ei pitäisi käyttää pelinappuloina laajemmassa alueellisessa vastakkainasettelussa. Riippumaton valvonta ja nopea tuki korjauksille helpottaisivat humanitaarisen toiminnan erottamista sotilasoperaatioista.

3. Yhdistää pelote diplomatiaan

Kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden tulisi vaatia siviili- ja kaupallisiin aluksiin kohdistuvien iskujen lopettamista, mutta pitää samalla uskottavat kanavat avoinna vastavuoroiselle liennytykselle. YK ja alueelliset välittäjät voivat auttaa luomaan menettelyt välikohtausten ilmoittamiseen, suorat yhteydenpitolinjat ja sitoumukset olla iskemättä siviili-infrastruktuuriin.

Jos hallitukset katsovat sotilaallisen toiminnan välttämättömäksi, sen tulisi olla rajattua, oikeasuhtaista ja sen siviilivaikutuksia pitäisi arvioida etukäteen. Aiemmat merellisten iskujen ja ulkomaisten vastaiskujen kierteet osoittavat, ettei voima yksin todennäköisesti tuota kestävää ratkaisua.

4. Rajoittaa ulkopuolista tukea, joka mahdollistaa eskalaation

Alueellisten valtojen tulisi estää aseiden, maalitustuen ja tiedustelutiedon siirrot, joita käytetään alusten tai siviilikohteiden hyökkäyksiin. Samalla laajat rangaistustoimet tai satamia ja välttämättömiä palveluja vahingoittavat iskut voisivat pahentaa olosuhteita ja vaikeuttaa liennytystä.

5. Kytkeä meriturvallisuus Jemenin poliittiseen prosessiin

Meriliikenteen järjestely jää hauraaksi, jos Jemenin konfliktin taustalla olevia ongelmia ei ratkaista. Diplomaattisissa pyrkimyksissä pitäisi käsitellä kauppareittejä ja markkinoille pääsyä, julkisen sektorin palkkoja, pidätettyjä henkilöitä, paikallishallintoa ja kestävää tulitaukoa. YK:n lähettiläs on jo vaatinut neuvotteluja ja varoittanut, että eskalaatio syventäisi Jemenin kansan kärsimystä.

Johtopäätös

Mokhan ja Bab al-Mandabin iskut muodostavat toisiinsa liittyvän uhan. Ensimmäinen kohdistuu jemeniläiseen satamaan ja sen ympärillä eläviin yhteisöihin, jälkimmäinen kansainvälisiin miehistöihin ja maailman tärkeimpiin merireitteihin.

Siksi tehokkain vastaus ei ole yksinkertaisesti sotilaallisen voiman lisääminen. Tarvitaan yhdistelmä puolustavaa meriliikenteen suojaamista, taattua humanitaarista pääsyä, kohdennettua painostusta, ulkopuolisten toimijoiden pidättyvyyttä ja Jemenin poliittisen prosessin elvyttämistä.

Ilman tätä kokonaisuutta sataman sulkeminen voi muuttua humanitaariseksi kriisiksi, laivaisku alueelliseksi yhteenotoksi ja vastatoimien ketju sodaksi, joka ulottuu paljon Jemenin rannikkoa kauemmas.