Tekoälystä on tullut työväline myös luonnonsuojelussa: sitä käytetään ilmastodatan analysointiin, metsäpalojen seurantaan ja villieläinten laskentaan. Samalla järjestöt varoittavat, että tekoälyä pyörittävät datakeskukset kasvattavat sähkönkulutusta, vedenkäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Reutersin haastattelemat 15 ympäristö-, luonnonsuojelu- ja kehitysjärjestöä kertoivat kaikki käyttävänsä tekoälyä ja olevansa huolissaan sen ympäristöjalanjäljestä.
6
Kyse ei siis ole varauksettomasta teknologiainnostuksesta. Järjestöille tekoälyn arvo syntyy konkreettisista tehtävistä – ja rinnalla etsitään tapoja välttää turhaa laskentaa ja suurten tiedostojen siirtelyä.
Metsäpalojen havainnoinnista eläinten laskentaan
Conservation International käyttää satelliittikuvia ja tekoälyä mahdollisten metsäpalojen havaitsemiseen Kambodžassa. Järjestelmä voi välittää hälytyksen metsissä partioiville ryhmille.
26
Save the Elephants -järjestössä koneoppiminen on nopeuttanut ilmakuvausten käsittelyä. Aiemmin noin 200 000 kuvan läpikäyntiin kului yhdeksältä ihmiseltä yhdeksän kuukautta. Nyt vastaavan analyysin voi tehdä tunneissa.
10 Nopeampi käsittely voi auttaa tekemään kartoituksista käyttökelpoisempia suojelutyössä, mutta yksittäinen esimerkki ei vielä kerro tekoälyn kaikista ympäristövaikutuksista.
The Nature Conservancy analysoi tekoälyn avulla kaupallisilla kalastusaluksilla kuvattua videota ja tunnistaa siitä saaliiksi päätyneiden kalojen lajeja ja määriä. Kun aineistoa käsitellään lähellä sen keruupaikkaa, suuria videotiedostoja ei tarvitse välttämättä siirtää etäpalvelimille.
26
49
Vähemmän turhaa laskentaa ja tiedonsiirtoa
Osa järjestöistä pyrkii rajaamaan tekoälyn käyttöä tehtäviin, joissa siitä on selkeää hyötyä. World Resources Institute kertoo rajoittavansa paljon resursseja kuluttavia toimintoja, kuten kuvien ja videoiden generointia. Se myös tallentaa kyselyjen tuloksia välimuistiin, jotta samaa hakua ei tarvitse laskea uudelleen.
19
25
The Nature Conservancyn kalastusvideoiden käsittely on toinen esimerkki käytännön ratkaisusta: aineistoa käsitellään aluksilla tai niiden lähellä, jolloin tiedonsiirron tarve etäpalvelimille voi vähentyä.
26 Nämä toimet eivät poista tekoälyn resurssitarvetta, mutta voivat vähentää tarpeetonta laskentaa ja tiedonsiirtoa.
Hyötyjä ei ole vielä laskettu yhteen ympäristöhaittojen kanssa
Tekoälyä tukevien datakeskusten sähkönkulutus, vedenkäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt muodostavat ongelman, jota yksittäiset käyttökohteet eivät ratkaise. Reutersin haastattelemat järjestöt nostivat nämä vaikutukset esiin, mutta jutussa kuvatut esimerkit eivät mittaa, mikä on kunkin hankkeen kokonaisvaikutus ympäristölle.
6
Aiemmin vaikea tai hidas eläinkartoitus voi nopeutua, ja palohälytys voi auttaa kohdentamaan partiointia. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan yksin osoita, että ne ylittävät tekoälyn vaatiman sähkön ja veden ympäristökustannukset. Haastattelujen perusteella järjestöt käyttävät tekoälyä valikoidusti ja pyrkivät karsimaan turhaa laskentaa – eivätkä väitä, että teknologian kokonaishyödyt olisi jo osoitettu laskelmin.
Aihe nousee myös ilmastopolitiikan keskusteluun. Turkki on käynnistänyt ennen COP31-ilmastokokousta aloitteen, jolla se tavoittelee poliittista sitoumusta tekoälyinfrastruktuurin kehittämiseen maailman ilmastotavoitteiden mukaisesti.
1