Avaruusdatakeskus ei tässä tarkoita yhtä kiertoradalle nostettua palvelinsalia. Kiinassa sen osia kehitetään useissa ohjelmissa: satelliitit käsittelevät dataa, ohjelmistot hallitsevat tehtäviä ja laseryhteydet siirtävät tietoa satelliittien välillä tai takaisin Maahan. Syyskuuhun 2026 mennessä näyttöä oli näistä yksittäisistä kyvyistä, mutta ei yhdestä tuotantomittakaavassa toimivasta avaruuspilvestä.
6
11
46
Three-Body: tekoälyä ja satelliittien välisiä yhteyksiä
Three-Body Computing Constellationin ensimmäiset 12 satelliittia laukaistiin toukokuussa 2025. Zhejiang Labin mukaan ryhmässä oli kiertoratakokeiden jälkeen otettu käyttöön 10 tekoälymallia ja muodostettu satelliittien välisiä verkkoyhteyksiä. Julkaistuissa kuvauksissa mainitaan kahdeksan miljardin parametrin malli sekä satelliittikohtainen laskentakyky, joka on ilmoitettu 744 biljoonaksi operaatioksi sekunnissa. Luvut kuvaavat raportoituja kykyjä, eivät koko verkon mitattua palvelutasoa.
11
32
16
Kehittäjien mukaan kahden satelliitin välinen laseryhteys pysyi toiminnassa yli kahdeksan päivää 99,99 prosentin käytettävyydellä. Kahden satelliitin koe ei kuitenkaan osoita samaa suorituskykyä koko verkossa. Tuhansien satelliittien verkko ja sille kaavailtu yhteenlaskettu laskentateho ovat tavoitteita, eivät ensimmäisen 12 satelliitin ryhmän nykyistä kapasiteettia.
4
41
Lijian-1 Y18: dataa toiselta satelliitilta
20. syyskuuta 2026 laukaistu Lijian-1 Y18 vei kiertoradalle yhdeksän satelliittia, joukossa Qinling-1 ja Qinling-2. Uudesta Chaozhisuan-1-satelliitista kerrottiin, että se oli alkanut käsitellä Maan havainnointidataa kiertoradalla – myös dataa, jonka se oli vastaanottanut muilta satelliiteilta optisen yhteyden kautta.
1
3
45
Toisen satelliitin datan käsittely on askel kohti hajautettua laskentaa. Se ei vielä osoita, että uudet satelliitit jakaisivat laskentatehtäviä jatkuvasti yhtenä pilvipalveluna. Samalla lennolla mukana ollut PEGA-SUS1 puolestaan on kuvattu kokeeksi, jossa yhdistetään viestintää, havainnointia, laskentaa ja älykästä käsittelyä.
3
44
TianSuan: tehtävien hallintaa ja 5G-verkkokokeita
TianSuan keskittyy ohjelmistoihin ja palvelujen hallintaan. Sen tutkijat ovat dokumentoineet 5G-verkon ydinjärjestelmän käyttöönottokokeen TY20-satelliitissa, mukaan lukien merkinannon maanpäällisen yksityisen 5G-verkon kanssa. Kyse oli verkkoteknisestä kokeesta, ei kuluttajille tarjottavan satelliitti-5G-peiton osoittamisesta.
17
TianSuanin kehittäjän mukaan sen avaruuslaskentapilvi oli elokuuhun 2026 mennessä alkanut tarjota säännöllisiä kokeellisia palveluja kiertoradalla. Raportoidun järjestelmän on tarkoitus hallita tehtävien lähettämistä, käyttöönottoa, suorittamista ja seurantaa satelliittien, avaruudessa olevien palvelinten, maa-asemien ja maanpäällisten datakeskusten välillä. TianSuan-2:n lueteltuihin koetavoitteisiin kuuluvat muun muassa KubeEdgeen perustuva satelliitissa tehtävä päättely sekä kevyen 5G-ydinjärjestelmän päivitetyn version testaus. Tavoiteluettelo ei ole sama asia kuin vahvistetut tulokset kiertoradalta.
46
23
AIRSAT-02: nopea yhteys takaisin Maahan
Kiinan tiedeakatemia raportoi AIRSAT-02:n laseryhteyskokeesta, jossa tiedonsiirto satelliitista maa-asemalle ylitti 100 gigabittiä sekunnissa ja saavutti 120 Gbit/s:n huippunopeuden vakaalla yhteydellä. Toisen selostuksen mukaan nopeus saavutettiin muuttamalla satelliitin ohjelmistoa kiertoradalla ilman laitteistomuutoksia.
21
22
Tulos koskee yhteyttä satelliitista Maahan. Se ei osoita, että kaikilla laskentasatelliiteilla olisi yhtä nopea yhteys toisiinsa tai että avaruusdatakeskus pystyisi ylläpitämään samaa nopeutta tehtävän lähettämisestä valmiin tuloksen toimittamiseen.
21
22
Mitä vielä puuttuu?
Ohjelmat havainnollistavat tavoiteltua kokonaisuutta: dataa käsitellään lähellä sen keruupaikkaa, tehtäviä hallitaan avaruuden ja Maan järjestelmissä ja tulokset välitetään nopeilla yhteyksillä.
3
46
21 Lähteet eivät kuitenkaan osoita koko satelliittijoukon jatkuvaa suorituskykyä, luotettavaa tehtävien jakamista suuressa mittakaavassa tai yhtä palvelua, joka yhdistäisi kaikki neljä ohjelmaa. Koetulokset ovat siis merkkipaaluja ja suuret satelliittimäärät suunnitelmia – eivät jo toimivan avaruusdatakeskuksen teknisiä tietoja.
4
41
46