Tekoälybuumi vaatii paljon muutakin kuin siruja. Datakeskukset tarvitsevat sähköä, sähköverkkojen vahvistamista ja tietoliikenneyhteyksiä. Kun yritykset ja valtiot hakevat rahoitusta samoihin aikoihin, ne kilpailevat sijoittajien pääomasta. Bangkokissa lokakuussa 2026 pidetyissä IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokouksissa keskuspankkiirit pohtivat, voiko investointikysyntä nostaa lainakustannuksia ja pitää korot korkeina jo ennen kuin tekoälyn tuottavuushyödyt ovat kunnolla näkyvissä.
17
Kyse on riskistä, ei varmana pidettävästä ennusteesta: tämä ei tarkoita, että korkojen on noustava tai että tekoälybuumi olisi romahtamassa. Päättäjät arvioivat yhtä aikaa kasvavaa rahoitustarvetta ja markkinoita, joihin vaikuttavat suuri velka, nousevat tuotot ja mahdollisuus, etteivät tekoälyinvestointien tuotot vastaa odotuksia.
6
4
Miksi tekoälyinvestoinnit voivat kallistaa rahoitusta?
Tekoälyn rakentaminen vaatii suuria ja osittain päällekkäisiä sijoituksia laskentatehoon, datakeskuksiin, sähköön ja tietoliikenneverkkoihin. Kun yritykset ja julkinen sektori hakevat rahoitusta samanaikaisesti, ne kilpailevat sijoittajien varoista. Se voi nostaa lainakustannuksia ja kaventaa valtioiden mahdollisuuksia rahoittaa muita menoja.
17
Ajoitus on olennainen. Rahoituskysyntä voi kasvaa ennen kuin uudet infrastruktuurihankkeet ovat käytössä ja tuottavuushyödyt toteutuvat. Välivaiheessa investoinnit voivat siis vauhdittaa taloutta ja lisätä inflaatiopaineita, vaikka niiden myöhempi vaikutus tuotantoon on vielä epävarma.
17
34
Huoli on erilainen kuin finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Silloin pelättiin, että heikko kysyntä ja runsaat säästöt jarruttavat kasvua ja inflaatiota. Nyt kysymys voi olla päinvastainen: pääomalle on monta kilpailevaa käyttäjää. Keskuspankkien käyttämä neutraalin koron käsite eli R-star tarkoittaa korkotasoa, joka sopii yhteen tasapainoisen talouden kanssa. Se voisi nousta, jos pääoman kysyntä pysyy vahvana, mutta arviot ovat epävarmoja. Käytettävissä olevat tiedot eivät kerro, kuinka paljon tai kuinka pitkään R-star voisi muuttua.
17
37
Rahoituskustannusten nousu ei tarkoita automaattisia koronnostoja
Keskuspankkiirit voivat pitää pitkäaikaisesti korkeampia rahoituskustannuksia mahdollisina ilman, että he samalla lupaavat nostaa ohjauskorkoja heti.
Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Kevin Warsh kuvasi tekoälyä talouden sokiksi ja vahvisti sitoutumisensa hintavakauteen. Hän ei kuitenkaan viestittänyt kiireestä nostaa korkoa lokakuussa.
2 Englannin keskuspankin pääekonomisti Huw Pill puolestaan kyseenalaisti markkinoiden odotukset neljästä koronnostosta seuraavan vuoden aikana.
28 Kommentit kertovat epävarmuudesta rahapolitiikan suunnan ja ajoituksen suhteen, eivät varmistuneesta koronnostopolusta.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on myös puolustanut maltillista suhtautumista inflaatioon: hänen mukaansa vaarallisia toisen kierroksen vaikutuksia ei ollut vielä nähty.
18 Myöhemmin hän sanoi joukkolainojen korkojen nousun jo kiristävän rahoitusoloja, hillitsevän kasvua ja lopulta vähentävän inflaatiopaineita.
20 Markkinat voivat siis kiristää rahoitusehtoja, vaikka keskuspankit eivät heti nostaisi ohjauskorkoa.
Tekoälyrahoitus lisää painetta joukkolainamarkkinoilla
IMF on varoittanut, ettei markkinoiden tähänastista kestävyyttä pidä sekoittaa turvallisuuteen. Se on nostanut riskeiksi muun muassa tekoälyyn liittyvän markkinalaskun ja valtioiden joukkolainakorkojen nousun.
4
6 Yritykset, jotka rahoittavat infrastruktuuria, ja velkaa liikkeeseen laskevat valtiot voivat hakea rahoitusta samoilta sijoittajilta.
Yksi suuntaa kuvaava luku: hyperskaalaajien osuus maailman investointikelpoisten joukkolainojen liikkeeseenlaskusta nousi alle prosentista vuonna 2024 kymmeneen prosenttiin.
13 Luku kertoo niiden rahoitusaseman kasvusta, mutta ei yksin osoita, että yritysvelka syrjäyttäisi valtioiden velkaa tai että markkinoilla olisi väistämättä edessä hallitsematon liike. IMF:n varoitus koskee useiden paineiden — kuten julkisen velan, inflaation ja tekoälyyritysten lainanoton — mahdollista yhteisvaikutusta joukkolainamarkkinoiden haavoittuvuuteen.
6
12
Ranska havainnollistaa korkojen nousun vaikutusta. Maan 10-vuotisen joukkolainan korko kävi lokakuun alussa lähellä viittä prosenttia, korkeimmillaan sitten vuoden 2002.
19 Lagarden mukaan myöhempi maailmanlaajuinen joukkolainamyynti nosti rahoituskustannuksia, ja velkaantunut Ranska kuului kovimmin kärsineisiin.
20 Kalliimpi vanhan velan jälleenrahoitus voi kaventaa valtioiden liikkumavaraa etenkin silloin, kun julkinen velka on jo valmiiksi huolenaihe.
17
22
Infrastruktuurin toteutus ja tuotot koettelevat buumia
Rahoitusriski riippuu osaltaan siitä, vastaavatko odotetut tuotot mittavia investointeja. IMF on varoittanut, että tekoälyinvestointien tai -voittojen jääminen odotettua pienemmiksi tai lyhytkestoisemmiksi voi laukaista tekoälyosakkeiden ja -velkojen korjausliikkeen.
8 Kyse on mahdollisesta tapahtumaketjusta, ei näytöstä siitä, että kriisi olisi jo käynnissä.
Myös fyysiset rajoitteet ovat koetinkivi. Reutersin mukaan Oracle ilmoitti ylivoimaisesta esteestä mahdollisten sähköntoimitusviiveiden vuoksi. New Mexicossa sijaitsevan tekoälydatakeskuksen valmistuminen voi sen seurauksena viivästyä jopa vuodella.
46 Lisäksi tekoälyyn liittyvä velkarahoitus laski syyskuussa 23 miljardiin dollariin eli lähes puoleen edelliskuusta Morgan Stanleyn tietoihin perustuvan raportin mukaan. Yhden kuukauden lasku kertoo rahoitusolojen muutoksesta, mutta ei vielä osoita, että laajempi investointibuumi olisi ohi.
48
Keskeinen kysymys on siis, pitävätkö tekoälyn valtavat pääomatarpeet lainakustannukset ja joukkolainamarkkinoiden riskit huomion kohteena samalla, kun tuottavuushyödyt ovat vielä epävarmoja. Johtaako tilanne pitkään jatkuviin korkeisiin korkoihin tai laajempaan markkinakorjaukseen, on edelleen avoin kysymys — ei väistämätön lopputulos.
17
6
8