Tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen vaatii yhä suurempia summia, ja osa teknologiayhtiöistä hakee nyt rahoitusta velkamarkkinoilta. Broadcomin, Oraclen ja SpaceX:n suunnitelmat ovat saaneet sijoittajat arvioimaan uudelleen, kuinka paljon velkaa tekoälybuumi voi synnyttää – ja riittävätkö tulevat kassavirrat sen takaisinmaksuun. Tilanne kertoo teknologiasektorin luottoriskin kiristymisestä, mutta ei itsessään todista laajasta yrityslainakriisistä.
17
18
Millaisia rahoitussuunnitelmia yhtiöillä on?
- Broadcom ja OpenAI: Wall Street Journalin mukaan Broadcom on pyrkinyt järjestämään yli 50 miljardin dollarin rahoitusta OpenAI:n kanssa kehittämiinsä räätälöityihin tekoälypiireihin.
18
21 Rahoituksen määrästä on kuitenkin esitetty eri arvioita. Bloombergin kuvaamissa alustavissa keskusteluissa puhuttiin noin 30 miljardista dollarista hankkeen seuraavaan vaiheeseen, eikä virallista järjestelyä ollut vielä käynnistetty.
1
5
- SpaceX ja Nvidia: SpaceX:n kerrottiin tavoittelevan noin 40 miljardin dollarin rahoitusta Nvidia-piirien hankintaan. Yhden raportoidun suunnitelman mukaan paketti koostuisi 10 miljardin dollarin pankkilainoista ja 30 miljardin dollarin investment grade -luokitelluista joukkolainoista. Apollo johtaisi järjestelyä, ja Pimcon kerrottiin harkitsevan osallistumista.
15 Kyse oli suunnitelmasta, ei vahvistetusta valmiista kaupasta.
- Oracle: Oracle keskusteli raporttien mukaan Apollon ja Goldman Sachsin kanssa suuren piirihankinnan rahoittamisesta. Yhtenä vaihtoehtona oli erillinen yhtiö, joka ostaisi piirit ja vuokraisi ne Oraclelle. Järjestely oli vielä neuvotteluvaiheessa.
22
24
Suunnitelmat ovat eri vaiheissa ja voivat muuttua. Rahoittajien osallistuminen keskusteluihin ei takaa, että kauppa toteutuu tai että sen ehdot vastaavat alustavia arvioita.
4
8
Miksi velkasuunnitelmat huolestuttavat sijoittajia?
Velalla rahoitettavan tekoälyinfrastruktuurin takaisinmaksu riippuu tulevasta kysynnästä ja siitä, kuinka paljon hankkeet tuottavat kassavirtaa. Jos liikevaihto, katteet tai asiakkaiden maksukyky jäävät odotettua heikommiksi, suuri velkataakka voi tehdä hankkeista ja niiden rahoittajista haavoittuvampia korkojen nousulle.
Sijoittajat voivat tällöin vaatia suurempaa korvausta luottoriskistä. Se voi heikentää jo liikkeeseen laskettujen joukkolainojen hintoja ja nostaa uuden rahoituksen kustannusta. Bloombergin mukaan tekoälyyn liittyvä lainanotto on horjuttanut sijoittajien luottamusta Yhdysvaltain yrityslainamarkkinoilla ja lisännyt teknologiasektorin riskien uudelleenarviointia.
17
Vaikutus osakkeisiin ja joukkolainoihin ei kuitenkaan ole kaikille sama. Kalliimpi luottoriskivakuutus tai lainarahoitus ei yksin tarkoita maksukyvyttömyyttä, eikä uutisointi osoita, että kaikkien tekoälyhankkeisiin liittyvien yhtiöiden osakkeet tai velkakirjat laskisivat. Se kertoo sijoittajien muuttuneesta riskinarviosta – ei varmuudesta, että lainanottaja jättää velkansa maksamatta.
17
Riski voi levitä tekoälyn toimitusketjussa molempiin suuntiin: piirivalmistajat tarvitsevat asiakkaita, joilla on varaa ostaa laitteita, ja asiakkaiden on puolestaan saatava infrastruktuurista riittävästi tuloja velkojen hoitamiseen. Siksi suunniteltu kysyntä ja toteutunut kassavirta ovat eri asioita.
Miten yrityslainat voivat vaikuttaa Yhdysvaltain valtionlainoihin?
Suuret yrityslainojen liikkeeseenlaskut kilpailevat samoista sijoittajien varoista kuin Yhdysvaltain valtionlainat. Jos sijoittajat siirtävät rahaa yrityslainoihin tai yritysten on tarjottava houkuttelevampaa korkoa ostajien saamiseksi, valtionlainoihin voi kohdistua myyntipainetta. Korkoriskiltä voidaan suojautua myös esimerkiksi valtionlainafutuureilla, ja sijoittajat voivat vaihtoehtoisesti myydä valtionlainoja suoraan. Nämä ovat mahdollisia vaikutuskanavia, eivät todiste siitä, että jokin tietty rahoitusjärjestely olisi aiheuttanut tietyn korkoliikkeen.
Reutersin analyysissä sijoittajat nimesivät tekoälyinfrastruktuurin rahoittamiseen liittyvän yrityslainojen kasvun yhdeksi valtionlainamarkkinoiden myyntipaineeseen vaikuttaneista tekijöistä. Analyysissä todettiin myös korkojen nousseen Iranin sodan alettua.
23 Käytettävissä olevat tiedot eivät kuitenkaan erittele, kuinka paljon futuurisuojaukset tai suorat valtionlainamyynnit vaikuttivat korkoihin 9. lokakuuta tai miten niiden osuus suhteutui inflaatioon, öljyn hintaan ja Federal Reserven korko-odotuksiin.
Goldman Sachsin ennusteen mukaan suurten pilvipalveluyhtiöiden velkakirjojen liikkeeseenlasku voisi nousta 420 miljardiin dollariin vuonna 2027.
41
42 Kyse on ennusteesta, ei toteutuneesta summasta, eikä se yksin kerro, miten paljon valtionlainojen korot muuttuvat.
Ratkaisevaa on, tuottaako investointi tarpeeksi
Brookings-instituutin arvion mukaan investoinnit tekoälydatakeskuksiin, sähköön ja piireihin voisivat olla yhteensä 10,3 biljoonaa dollaria vuosina 2025–2032.
33 Arvio kuvaa mahdollista investointien kokonaismäärää, ei näyttöä siitä, että ne tuottavat riittävästi. Lainanottajien kannalta keskeistä on, kattaako tuleva kassavirta käyttökulut, laitteiden uusimisen ja velanhoidon.
Rahoituksen kallistuminen tai lainaehtojen kiristyminen voi myös rajoittaa hankkeita, vaikka kysyntä vaikuttaisi lupaavalta. Broadcomin tavoitteeksi raportoitu 115 miljardin dollarin tekoälyliikevaihto tilikaudella 2027 kertoo kasvuodotuksista, mutta liikevaihtotavoite ei yksin osoita, millaisiksi katteet ja kassavirta muodostuvat tai pystyvätkö asiakkaat maksamaan.
51
55
Ydinhuoli on riskien keskittyminen ja epävarmuus: suuret rahoitushankkeet lisäävät tarkastelua teknologiasektorin luottoriskeistä, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät todista, että kaikki tekoälyinvestoinnit epäonnistuvat tai että sektorin paine olisi koko joukkolainamarkkinan kriisi. Sijoittajat seuraavat, muuttuuko ennustettu kysyntä kassavirraksi, joka riittää velkojen hoitamiseen.
17
33